Minä itse kuvattuna kesällä laiturin reunalta järven heijastuksesta.
Tänään en ole yhtään kuvauksellinen, joten en todellakaan edes yrittänyt ruveta ottamaan jotain taiteellista näkemystä omakuvasta. Olen ollut koko viikon jonkun köhän kourissa. Eilen luulin jo lähes parantuneeni ja olin pakotettu hoitelemaan muutamia asioita ympäri kaupunkia. Tauti taisi ottaa moisesta ennenaikaisesta rehkimisestä nokkiinsa, koska nyt on kurkku vähän kipeä ja nenä enemmän tukossa kuin koko viikolla. Voi voi. Mutta eiköhän tämä tästä taas.
Aiheen joka päivälle voi käydä lunttaamassa siis täältä, en jaksa listata niitä enää toistamiseen, ja samalla sieltä kommenttilaatikosta voi myös käydä tsekkaamassa muita mukaan lupautuneita.
Niin ja koska päivien 10 ja 24 aihe on sama, eli tämä tekee minut iloiseksi, niin ehkä vaihdan toisen niistä aiheeksi tämä tekee minut surulliseksi. Ehkä. Jos keksin jotain kuvauksellista, josta tulen surulliseksi. Tai sitten olen vaan kahdesti iloinen. Mikä on tietysti kivempaa.
7 kommenttia:
Mielenkiintoista nähdä ees osa sua! =) Mä en oo lainkaan noinkaan rohkea...
Elättelen toiveita, ettei tosta mua kadulla tunnista. Ellen kävele kamera kasvojen edessä. ;D
Paranemisia. Mahtava omakuva :=)
No niin, siitä lähtee! Toivottavasti lähtee myös orastava flunssa!
Itse vielä mietin tätä. Kuvablogin sääntöjäkin aloin muuttelemaan jo ekan viikon jälkeen, kunnes se lakkasi kokonaan, joten enpä uskalla sitoutua ;D
Jarno, kiitos. :]
Elegia, senkin sitoutumiskammoinen. ;)
Mutta eihän missään tietenkään sanota, että niiden tarvisi edes olla peräkkäisiä päiviä. Voi kokeilla aloittaa silleen varovasti, jos epäilyttää. :D
"Elättelen toiveita, ettei tosta mua kadulla tunnista."
Iso silmä keskellä otsaa - miten ei muka tunnistaisi?
Jep, kyklooppi.
Lähetä kommentti