Kansa (eli tässä tapauksessa minä) on nyt raivostunut Michael Monroelle. Eilisessä Voice of Finlandissa hän ylituomarina jakoi omat pisteensä niin radikaalisti, että Mikko Herrasella ei ollut enää mitään jakoa päästä finaaliin, vaikka kansa (eli tässä tapauksessa minä ja aika moni muukin) olisi halunnut toisin. Kaikki muut tuomarit jakoivat pisteensä maltillisesti, mutta Michael veti varmistimet taakse ja jakoi pisteensä 70-30 Saara Aallon hyväksi.
Olkoonkin, että Herranen on antanut putoamisensa jälkeen lausuntoja siitä, miten oikeus tapahtui kuitenkin ja että Michael Monroe on ehkä kyborgi ("Olisin halunnut finaaliin, totta kai! Ja jos ihmiset olisivat saaneet päättää, minä olisin päässyt finaaliin. Mutta Michael päätti toisin, Herranen sanoi pettyneenä." IS), niin kyllä tässä nyt tapahtui suuri vääryys! Ihan olisi voitu suoraan antaa tuomareiden päättää kuka menee jatkoon, niin olisi säästynyt minunkin roposeni, kun muutaman tekstarin lähettelin Herrasen hyväksi.
Ainut lohtu nyt ehkä on se, että Mikko itsekin tietää ihmisten halunneen hänet jatkoon ja yleisön suosikkina hänestä ehkä kuullaan vielä. Kunhan tuleva levy-yhtiö antaa hänen itse tehdä biisinsä (tai itse valitsemiensa yhteistyökumppaneiden kanssa) eikä tilaa Maki "Frontside Ollie" Kolehmaiselta ja Sana "Kuuden vuoden kuuliaisuus" Mustoselta Mikolle biisejä.
Ja kyllä, tämä on vakava asia.
11 kommenttia:
Mä niin tunnen sun tuskan, vaikka mulla ei hirveen isoja intohimoja tätä kisaa kohtaan ollutkaan.
Mun maailmahan romahti viime lauantaina :D
Hetken löi tyhjää, mutta sitten tajusin. :D
Pakko muuten tähdentää persutyyliin, että "vitsivitsi" tämä oli aika huumorilla ja itseironialla (viimeinen lause) maustettu kirjoitus, kun porukka muuten taas ottaa asiat liian vakavasti ja luulee, että olen täällä ranteita auki viiltelemässä.
Vaikka harmittaa se kyllä oikeasti, ettei Mikko päässyt finaaliin. Mutta koskapa Suomen laulukilpailuissa ne minun mielestäni parhaat olisivat voittaneet? Ei koskaan.
Mä luotin siihen, että sä ymmärtäisit :D
Ei niitä ranteita kannata auki vetää. Mikko pärjää kyllä ilman turhien laulukilpailujen voittojakin. Enkä kyllä hetkeäkään ajatellut, että sulla olisi jo veitsi kaul eiku ranteella. :)
Ottamatta kantaa kenen ois pitäny mennä jatkoon ja kenen ei, oli herra Monroella kieltämättä aika ronski ero niissä jakamissaan pisteissä. Ois äärimmäisen mielenkiintoista tietää, jotta miksi niin. Liekö se jossain haastattelussa on jo tähän mennessä kerrottukin, vaan en oo seurannu uutisointia niin tarkkaan, että tietäisin.
Terve blogiin, pitkästä aikaa. Tulin ihan varta vasten katsomaan, onko sulla tästä asiasta jotain sanottavaa, enkä joutunut pettymään. Mä olen alusta asti ollut Michael Monroen joukkueen puolella ja niistä ihan ekoista jaksoista lähtien suurimman vaikutuksen on tehnyt juuri Mikko Herranen ja Saara Aalto. Tässä vaiheessa kisaa ohjelmaformaatti on alkanut vähän hiertää, koska se olettaa kaikkien valmentajien joukueiden olevan yhtä hyviä, joita ne selvästikään eivät ole. Mikon ja Saaran olisi molempien pitänyt olla neljän parhaan joukossa.
Mikkon vetämät kappaleet on olleet enemmän mun makuuni ja lavakarismaa löytyy, mutta kyseessä on laulukilpailu ja Saara on mun mielestä parempi laulaja, joten finaaliipaikka oli ansaittu. Mitä valmentajien antamiin pisteisiin tulee, niin enemän mä kritisoisin muita tuomareita, jotka eivät uskaltaneet ottaa vastuuta vaan valitsivat helpon tien antamalla niitä 45/55 pisteitään. Tuli ihan vaalikoneet mieleen, joissa juuri kukaan ei uskalla olla vahvasti mitään mieltä, kun kosiskellaan kaikkia äänestäjiä. Saara voittaa Voffin ja Mikko menestyy ilmankin. Posketon meininki.
HOI! Pääsin nyt vasta katsomaan kyseisen jakson ja oon siinä mielessä sun kanssa samoilla linjoilla, että Maikkeli selkeästi halus pedata Saaran finaaliin ja tiesi, ettei Suomen Kansa sitä sinne laittais. Sinänsä vähän huono homma, koska mä vähän luulen, että jos se ois valinnu toisin niin sen joukkueeseen ois saattanu tullakin titteli, mutta ei suomalaiset vaan äänestä tota Saaraa voittoon, koska niinku sanottu toi sen (suomalaisen silmiin melko överi, jopa amerikkalaisen pröystäilevä) meininki on aika kansainvälinen.
Noista vikasta neljästä en ois kelpuuttanu oikeastaan ketään, ehkä sen Jessen sit.
Neo, toivottavasti pärjää. Musiikkibisnes on vaikeata.
Bemary, mäkään en ole lukenut Monroen lausuntoa missään tästä asiasta. Saapa nähdä kommentoiko se sitä ensi perjantain ohjelmassa.
Ian, tervepä terve. Kiva, kun en tuottanut pettymystä. :D
Olet kyllä sinänsä oikeassa, mutta Saara Aalto ei vaan väräytä minussa ihokarvaakaan, joten en osaa enkä halua kannustaa häntä voittoon. Tietysti, jos Voice of Finlandissa on kyse puhtaasti siitä, kuka osaa laulaa parhaiten, niin Saara kuuluu finaaliin, mutta onkohan tuo muissakaan joukkueissa mennyt ihan sillä logiikalla? Ja sitten taas on genret. Rock-laulajista ne suurimmat nimet ei yleensä ole niitä puhtaiten laulavia.
Toki, valmentajilla oli oikeus vaikuttaa ja Monroe oli ainut, joka sitä vaikutusvaltaa oikeasti käytti.
Samaan aikaan toisaalla, joo, Jesse on noista neljästä kyllä ainut, ketä voisin kuvitella tsemppaavani. Tosin äänestää en aio. Mutta kun "suomen kansan" tietää, niin varmaan sen jotenkin mystisesti voittaa se oman elämänsä bonjovi, nimeä en muista. Kaikki laulukilpailut voittaa aina se tylsä tyyppi, jota kukaan ei muista enää vuoden päästä. Ehkä siinä mielessä onnenpotku Mikolle, että ei saanut edes mahdollisuutta voittaa. Olisin sen halunnut nähdä finaalissa silti.
oman elämänsä bon jovi. ai jumalauta miten hieno ilmaus! joudun ehkä käyttämään tota!
Siitä vaan, olepa hyvä! :D :D
Ei hätää! Mikon levy on kohta jo valmis (se rupes tekemään sitä jo kauan sitten), ja ihan on ite tehtyä priimaa alusta loppuun. :)
T. Se Mikon kaveri
Kyborgi, hihihihihiiii!! Kunnon repeäminen, kiitos :DDD
Lähetä kommentti