generated by sloganizer.net

29. maaliskuuta 2013

Arm yourself because no one else here will save you

Kaukolla on tänään muuttopäivä. Kävin teoriassa lupautumassa valtavien lihasteni kanssa muuttoavuksi, mutta en käytännössä, koska väärä kaupunki jne. Kauko pyysi lohdutukseksi kuvaa habastani. Jätin mahdollisen sarkasmin aistimatta, joten mitäpä minä en tekisi lohduttaakseni muuttoangstista Kaukoa ja paljastellakseni itsestäni osasia narsistisessa ekshibitionismissani.




Siinäpä teille. Kuvasta tuli vähän kellertävä, koska valaistus ja iPhonen etukamera. En siis oikeasti sairasta mitään maksatautia. Eipähän olminvalkoisuuteni ainakaan häikäise teitä. Rasvaprosenttini on vielä aivan riittävä, joten lihas nyt ei mitenkään pinkeästi erotu tuolta, mutta olemassa se on ja tuntuu enemmän kuin näkyy. Harmi, ettei blogeissa ole mahdollista toistaiseksi välittää mitään tuntoaistin kautta. Lisäksi kuva oli pakko rajata tuolla tavalla, sillä allini eivät todellakaan ole esittelykelpoiset vielä. Jos koskaan.


Nyt voi anonyymikin taas lisätä yhden palasen minun osistani kokoamaansa kuvaan. Pesusieni kuuluu olennaisena osana kuvaan.

***

Olin joskus aiemmin työhaastattelussa hommaan, jossa olisi muiden toimien ohessa täytynyt kantaa tietokoneita. Minua haastatteli kaksi miestä, jotka jotenkin epäilevään sävyyn kyselivät, että mites semmonen, sujuuko, kestänkö, pystynkö. Ihan vaan varmaan siksi, koska olen heiveröinen nainen. Tyydyin vain kertomaan, että olen ennenkin kannellut tietokoneita, no problemo. Jälkeenpäin tuli mieleen, että olisi kylmänviileästi pitänyt pyytää kyseisiä herrasmiehiä kokeilemaan habaani. Että mitäpä luulette, jaksanko? Vaikka työpaikkaa ehkä en olisi silloinkaan saanut, niin ainakin maine olisi kasvanut.

***

Tein muuten eilen varmaan kahvakuulatunnilla jotain väärin, sillä nyt minulla on käsivarsien ulkopinnat enemmän kipeät kuin mitkään lihakset. Mutta hei ne on tosi kovia ja painavia ne kuulat!

6 kommenttia:

Kimmeli kirjoitti...

Good! Minulla löytyy kanssa, koska tietoisesti kehitän käsivarsiani töissä! Juu, teen hommia sillai, että tykkään kantaa käsin ja olen huomannut, miten hyvää se tekee. Habani on huomattu, etenkin miehet, jotka ovat päässeet näkemään minut ilman vaatteita :)
Yleinen käsitys on se, ettei naiset jaksa mitään, mutta hah, erehdys!

Ohari kirjoitti...

Just luin kampaajalla lehdestä, että nyt ei ole muotia olla laiha vaan lihaksikas, mikä kuulostaakin jo heti valmiiksi paremmalta. Komee on hapa!

Ana kirjoitti...

NO VOI PERKELE, tuohan on ihan oikee haba! Vihertelen täällä, kun en oo vielä keksinyt, miten ottaa oikeasti tilannetta kuvaavia kuvia täällä itekseen. Mulla tuliskin parhaat kuvat varmaan semmosesta kun posettaa kädet silleen takana (katottu vähän peilistä, köh). Oikeesti kyllä tuntuu, että mä en osaa edes jännittää oikeita lihaksia silloin kun tarviis näyttää. Sä näköjään osaat.

Samaan aikaan toisaalla kirjoitti...

Jumalauta! On se komia! Kyllä kuule on mukava kattella lihaksikkaiden naisten kuvia täällä loppu hyvin kaikki hyvin menneen muuton jälkitunnelmissa.

t. Kauko

Kirsikka kirjoitti...

Tuohan on ihan selkeä lihas! Kaunis, keltainen lihas! :)
Mullakin oli (ainakin omasta mielestäni) joskus tommoinen, silloin kun vaivauduin kuntosalilla käymään. Tai on mulla ehkä vieläkin. Jossain piilossa. :)

Tiina kirjoitti...

Kimmeli, mun töissäni ei yleensä pysty kehittämään hauista, kun se on lähinnä näppiksen näpyttelyä. Eikä mua palkata niihin hommiin, missä saisi kannella painavia asioita. :D

Ohari, ihanaa, kerrankin mä alan olla muotia! :D

Zepa, toiset vihertää, toiset kellertää. :D
Toihan on pitkällisen harjoittelun tulos. Joka ilta pullistelen hauiksia ja epäkkäitäni peilin edessä. (No ehkä en). Hankalinta on ehkä pystyä yksikätisesti tähtäämään ja painamaan laukaisinta, kun toisella kädellä posettaa.

Kauko, hyvä, että selvisitte muutosta hengissä ja täysissä järjissä! Luulen, että toi mun haba auttoi vähän asiaa!

Kirsikka, joo, mä kasvatan nää keltaisiksi. :D
Kyllä se lihas siellä on kaikilla, toisilla vaan enemmän talvilevolla. ;)