Ulkona ei ole niin kylmä, etteikö voisi pitää ikkunaa auki. Asuntoni on liian lämmin ja tykkään raikkaasta ilmasta. Aina ilma ei ole niin raikasta, jos joku tyhjäkäyttää autoaan ikkunani alla. Kaupungin pimeydestä kuuluu välillä humalaisten ölinää. Jotain laulattaa. Niillä on kivaa vielä tässä vaiheessa, mutta odotetaanpas muutama tunti. Sitten tulee laskuhumala ja tappelut. Joku kirkuu ja toinen kiroilee kovaan ääneen. Kadulla autojen pakoputket pörisevät ja renkaiden nastat rapisevat jäiseen asfalttiin loputtomana virtana. Ainoastaan sunnuntaiaamuisin kaupunki on hiljaa autoista. Kesäaamuisin nautin sunnuntaista ja ikkuna auki heräämisestä, kun ketään ei liiku missään. Kymmeneltä kirkon kellot kutsuvat ihmisiä mukaan messuun. Siihen on mukava herätä, jos ei ole krapula.
Sitä paitsi flunssa ei vieläkään ole täysin poissa ja se aika kuukaudesta lähestyy. Kaikkialle sattuu. Vituttaa.
4 kommenttia:
Ihan sama meininki täällä. Paitsi ettei menojalkaa kutkuta eikä ole edes yhtä siideriä. Ei mun kyllä tekis mielikään. Flunssa ei vaivaa, mutta tuo toinen on samassa vaiheessa. Jospa vaikka nukkumaan.
Meillä on ehkä kierrot synkassa.
Mua ei nukutakaan, koska nukuin parin tunnin iltaunoset tossa. Ehkä vois lukea kirjaa, mutta jotenkin nyt ei sekään huvita.
Kun välillä on tylsää, niin sitten on taas mukavaa. Vanha Marttalainen sananlasku tai joku :)
Krapulattomat aamut ovat siunattuja!
Ihana marttalainen sananlasku! Heti jotenkin piristi. :)
Mulla onneksi on aika harvoin krapula. Siksi, että juon harvoin, mutta myös siksi, että krapulaa ei tule vaikka joisinkin. Paitsi joskus, kun juo ihan liikaa...
Lähetä kommentti