Kissaeläimen vatsa on kyllä jotain sellaista, mitä ei pysty vastustamaan. Ja varsinkin pennun. Pikku pallomaha. Sitä on pakko rapsuttaa. (Tosin, kissattomille tiedoksi, ei kannata mennä rapsuttamaan kissan vatsaa ilman lupaa. Silloin tulee kynsistä. [Ja joskus tulee kynsistä luvan kanssakin.] Kissa paljastaa vatsansa sinulle vain, jos luottaa sinuun.)
Tuon amurinleopardin pennun horjuva tassuttelukin on kyllä niin söpöä, että sen seuraaminen suorastaan sulattaa sydämeni. Voi, jos ihminenkin voisi synnyttää noin söpön jälkeläisen, eikä sellaista kirkuvaa vaaleanpunaista karvatonta kakkakäärylettä. Lisääntyisin oitis! (Anteeksi ystävät, teidän jälkikasvunne on kyllä leopardinpentusöpöjä, mutta noin yleisesti ottaen ihmislapsi ei ole mikään luonnon mestariteos.)
6 kommenttia:
En mäkään antais mun masua rapsuteltavaks, tai saati näyttää, jos en luota rapsuttelijaan! :)
Pennusta on tullut aika JYTKY parissa viikossa :-D Katoin tänään että se on varmaan yli tuplannut kokonsa jo. On hieno kaveri. Lentopusuja hänelle!
Hapsuinen, ihan totta, hyvin ymmärrettävää kyllä. :)
Zepa, se saa äiskän jakamattoman ravinnon ja huomion, niin siinä on pojan hyvä kasvaa potraksi. :)
Kiitti linkkivinkistä! Ihana, nyt käyn kaiken aikaa katsomassa, miten siellä köllitään...
Iiik, mäkin haluan synnyttää kissaeläimen!
Kimmeli, olepa hyvä. :)
Elegia, no kukapa ei! ;)
Lähetä kommentti