Jos haluu saada on pakko antaa

Voi että, kun ärsyttää sellaiset miehet(*, jotka ovat niin sitoutumiskammoisia, etteivät pysty muutamaa tuntia aikaisemmin sitoutumaan mihinkään tapaamisen tapaiseen, saati sitten vaikkapa jo edellisenä päivänä. Ihan vaan, että saattaisi sitä itselläkin olla jotain muuta tekemistä kuin pyöritellä peukaloita puhelimen vieressä. Parhaassa tapauksessa turhaan.

Yleensä näiden samaisten miekkosten mielestä ainoastaan myönteinen vastaus on ilmoittamisen arvoinen. Jos ei pääse paikalle, niin ei ole myöskään mitään raportoitavaa. Siinä sitä sitten odottaa, kunnes johonkin kellonaikaan alkaa olla melko varma, että se ei ole tulossa ja uskaltaa ehkä jopa poistua kotiovesta. Yleensä sitä myönteistä vastaustakaan ei tietenkään ilmoiteta kuin vasta ihan viime tipassa ("olen siellä kohta"), koska tottahan nainen nyt tuntee pelkällä sydämellään, miten se miehinen habitus on jo melkein kohta tulossa.(**

Kaikista ärsyttävintä on se, jos tyyppi on oikein ääneen ilmaissut, että ei pysty olemaan klo se ja se paikalla, joten itsekään ei pidä aiheellisena olla paikalla. Mutta yllättäin sitten kello se ja se alkaa tullakin puhelimeen mankunaviestejä, että olisin täällä ja harmi kun et ole paikalla ja tulisit nyt kotiin, ja raivostuttaa niin tajuttomasti, koska ihan hyvin sitä olisi voinut olla paikalla, jos äijä ei olisi itse ilmaissut, että kyseinen ajankohta ei sovi!

Kysytte varmaan nyt mielessänne, että miksi edes vaivaudun.

*) Pahoittelen, että puhun monikossa, koska yhdestä miehestähän tässä nyt vain on kyse. En kuitenkaan suostu uskomaan, että kyseessä olisi mikään uniikkikappale. Vian on pakko olla siinä y-kromosomissa.

**) Tänään oli oikeasti ihan muutamasta minuutista kiinni, etten adrenaliinia puhkuen ehtinyt lähteä jumppaan, kun sain lopulta tekstiviestitoteamukseeni "et ilmeisesti ole tulossa" puolen tunnin päästä vastauksen "kyllä mä ajattelin". Ajattelit?!! Olisiko ollut mahdotonta kertoa ääneen? Olisi varmaan pitänyt vaan mennä sinne jumppaan, ei ne tällä tavalla oikeasti koskaan opi.