1. Avaudu, ainakin vähän.
Olen joskus vähän avautunut. Useimmissa tapauksissa se kaduttaa jälkeenpäin. Muutenkin olen tullut siihen tulokseen, että tuollainen tavallisesta arjesta bloggaaminen ei ole minun leipälajini. Hoitakoot sen puolen ne, jotka osaavat tehdä sen kiinnostavasti.
Tämän kohdan alta löytyy myös seuraavat alakohdat:
- Lisää sivupalkkiin valokuva ja lyhyt kuvaus itsestäsi ja blogisi sisällöstä.
Mielestäni sivupalkissani on kaikki oleellinen.
- Mieti, mikä on sinun juttusi, ja kenelle kirjoitat. Miksi lukijat ihailevat tai vihaavat sinua? Vahvista sitä puolta blogissasi.
Toivottavasti kukaan lukijani ei erityisesti ihaile tai vihaa minua.
2. Muista, että lukija on laiska.
Pitäisi siis luoda kategorioita ja linkitellä juttusarjoja. Tämän blogin kategoriat ovat mahdollisimman sekavat eikä täällä hirveämmin ole mitään juttusarjoja.
3. Älä jää norsunluutorniin.
Tämä tahtoo nyt sanoa sitä, että pitäisi mennä mukaan joihinkin blogiportaaleihin. Niin löytyyhän tämäkin blogi Blogilistalta, vaikka itse en ole kyseiseen mestaan koskenut enää vuosiin enkä edes muista tunnuksiani sinne. Sitä paitsi ei sieltä(kään) löydy enää muita kuin muotiblogeja.
4. Näy sosiaalisessa mediassa.
Niin tämä blogihan itsessään on sitä sosiaalista mediaa. Joskus jopa harkitsin Facebook-sivun tekemistä tälle blogille, mutta arvelen sekoittavani liian helposti irl-minän ja blogiminän keskenään. Siis postailisin väärällä profiililla väärään paikkaan tai jotain. Ja sitten kukaan ei tietenkään edes tykkäisi.
Bloginäkymisessä olen nykyisin huono. En oikeastaan osaa juurikaan kommentoida kuin niille muutamalle vanhalle tutulle. Uusille tyypeille kommentointi on minulle jotenkin kauhean kömpelöä ja vaikka aikeeni on aina hyvä, niin lopputuotokseni ilmeisesti kuitenkin usein kuulostaa jotenkin tökeröltä. Todennäköisesti kuvittelen sen olevan niin, mutta jätän silti usein ne sanottavat muille, mikäli minulla ei ihan oikeasti ole jotain asiaa.
Twitter-tilihän blogiminulla on olemassa, mutta sitä ei tule käytettyä.
5. Hengaa bloggaajien kanssa.
Tätä olen toteuttanut. Viimeksi keskiviikkona. Te vain ette tiedä siitä mitään, joten en sillä tavalla ainakaan saa lisää suosiota. Sitä paitsi osa niistäkin on jo entisiä bloggaajia, joten en tiedä lasketaanko sitä.
Blogin alkuaikoina lukijoita toki sai sitä kautta, kun kommentoi hyville tyypeille, mutta se ei ole koskaan ollut kommenttieni syy vaan lähinnä seuraus. Luin tiettyjä blogeja pitkään ja kommentoinkin niihin paljon ennen kuin aloin itse blogata. Jatkoin samaa rataa bloggaajaksi ryhdyttyäni. Nykyisin noista blogeista suurin osa on kuollut ja kuopattu tai ainakin toinen jalka haudassa. Mutta koskaan en hengaisi kenenkään kanssa vain siksi, että saisin itse lisää lukijoita. Se on vastenmielistä toimintaa ja itsekin tämän blogin kulta-aikoina sain välillä kommenttilaatikkoon näitä pyrkyreitä. Sen vaan tunnistaa, kun ihminen ei ole aidosti asialla.
6. Vastaa, kun kysytään.
Yleensä kyllä vastaan, jos kysytään, mutta aika harvoin täällä kukaan minulta mitään kysyy. Olen menneisiin vuosiin verrattuna myöskin laiskempi vastailemaan kommentteihin. Joskus, kun olen oikein hyvin tässä hollilla, niin saatan vastata heti, kun kommentti sähköpostiini kilahtaa, mutta toisiaan vastauksessa saattaa vierähtää viikkokin. Mitä vanhempi postaus, niin sitä epätodennäköisemmin muistan vastata kommenttiin, mutta vakuutan, että luen joka ainoan kommentin siitä huolimatta. Tuli se sitten miten vanhaan kirjoitukseen tahansa. (Jopa ne roskakommentit...)
No, kysykää jotain, niin lupaan vastata.
7. Älä katoa.
Mihinkäs minä vanha pieru tästä katoaisin. Välillä (tai aika usein) kyllä kyseenalaistan tämän blogin olemassaolon ja saattaa olla pitkiä aikoja, että ei ole mitään sanottavaa, mutta sitten kun sitä sanottavaa tulee, niin on hyvä olla olemassa blogi, jonne sen voi sanoa. Ja sitten joskus kirjoittelen täysin turhia juttuja (kuten tämän) ihan vaan siksi, etten katoa pölykerroksen alle.
8. Palkitse lukijoitasi.
Tietysti. Palkitsen teitä kaikkia hyvällä mielellä jatkuvasti... Jutussa kehotetaan järjestämään kirppis, tekemään toivepostauksia tai järjestämään arvontoja, jos saa ilmaisia ja oikeasti kiinnostavia tuotteita. Anteeksi, mistä niitä ilmaisia tuotteita saa?
Luonnollisesti teen toivepostauksia heti, kun joku jotain toivoo! (Yksi päiväni kuvina -postaus tulossa, mutta päiväni ovat niin tylsiä, ettei niissä ole mitään kuvattavaa. Miten olisi jouluaatto kuvina? Katsotaan...)
9. Seuraa lukijamääriä.
Miksi?
Joskus vuosia, useita vuosia sitten seurasin ja silloin se merkitsikin minulle jotain, mutta nykyisin en kyllä jaksa. Tänne blogiin on asetettu parikin eri seurantakikkaretta, joista toisen tunnareita en edes muista enää. Toisesta taas toisinaan katson google-hakuja, mutta nekään eivät ole kovin hauskoja. Näin nopeasti tsekattuna blogin kävijämäärä on tasaisesti sellainen 100-150 lukijaa päivässä silloin kun kirjoitan jotakin. Mystisesti niinäkin päivinä, joina en kirjoita mitään, täällä käy sellaiset 70 tyyppiä. Eilen täällä on käynyt 101 (dalmatialaista?), vaikka ei ollut edes bloggauspäivä. Määrät ovat pysyneet suurin piirtein samoina vuosia.
Bonuksena voin kertoa, että yksi suosituimmista hakusanoista, joilla tänne tullaan, tuntuu olevan Miia Nuutilan alastomuus. Tämänkin vuorokauden aikana on haettu jo viidesti Miia Nuutilaa alasti tai Miia Nuutilan tissejä. Miia Nuutila on kyllä söpö, mutta en jakele hänen alastonkuviaan.
10. Älä varasta.
En tietenkään. No siis joskus blogipostauskuvat ovat varastettuja, mutta pyrin linkittämään lähteeseen tai vähintään ainakin varmistan, että kyseessä ei ole mikään kenenkään omin pikku kätösin ottama valokuva. Varastan siis vain rikkailta, kuten Robin Hood. Ja annan köyhille.
Voisi tietysti olla aivan huippu liikeidea kopioida vain muiden kirjoittamia tekstejä ja esittää ne täällä ihan ominaan. Joku sitä on joskus yrittänytkin.
Onkohan bloggaaja muuten nykyisin synonyymi muotibloggaajalle? Jotenkin tuntuu, että tuossa maailmassa ei tiedetä edes olevan olemassa muita kuin muotibloggaajia.
8 kommenttia:
No voi jestas, olin juuri menossa lukemaan sitä blogia, joka kopsaa juttunsa toisten blogeista, mutta sitäpä enää jostain syystä ollutkaan olemassa! :D
Amenet joka kohdalle. Minulle bloggaus on harrastus (oikein mieluinen sellainen: missäs muuten esittelisin kuviani ja kertoisin tosi kehittäviä mielipiteitäni ja marmattaisin joka asiasta): siihen sisältyy myös toisten blogien lukemisesta.
Kommentoin, jos on jotain sanottavaa. Tosin tunnustan, että jos osallistun johonkin haasteeseen, pyrin katsomaan mahdollisimman monen työn ja myös kommentoimaan niitä.
Yleisesti ottaen kommentoin kuitenkin vain, jos tulee sellainen tunne, että haluan sanoa jotain (aika usein tulee, mutta sitten tulee kausia, ettei tule you know). En tykkää pääsääntöisesti jättää sellaisia jee ihkudaa -kommentteja.
Nuo arpajaisjutut on yleisiä myös kirjablogeissa. Niissä saa lisäarvan, jos liittyy lukijaksi jne. Eli minun mielestäni selkeää lukijalaatikon kasvattamista, vaikka sitä ei myönnetäkään. Oikeasti se kuulemma on uskollisuuden palkitsemista... Eh.
Ilmeisesti tämä sama kaava pyörii muotiblogeissakin. En ole vielä löytänyt sellaista muotiblogia, jota jaksaisin lukea. Tunnustan kyllä, salaa joskus selailen joitakin muotiblogeja ihan satunnaisesti, mutta koskaan en kommentoi (koska harvemmin tulee mitään sanottavaa mieleen).
Tekisi nyt ihan ilkeäsi mieli sanoa tuosta listasta, että miksi v**ussa kaiken pitää olla niin kilpailuhenkistä?!
Voi olla, että joudun pöllimään tän juttuidea sulta (lupaan kuitenkin kirjoittaa sen itse enkä kopsaa sinun postaustasi!), koska ei nyt ole omia :D :D
Kohta löytyy copy-pastettuna tää mun kirjoitukseni sun blogista... ;)
Ei vaan. Pölli pois. Tuo alkuperäinen juttu nyt on jo reilun kuukauden vanha, mutta hei, koska tässä muutenkaan ollaan niin ajankohtaisia oltu?
Tuolla jutun allakin löytyy kommentteja, joissa jotkut ihmettelevät, onko lukijamäärä todellakin tärkeintä bloggaamisessa. No, ehkä niille on, jotka siitä jotain saa, kuten rahaa tai tuotteita. Tai julkisuutta. Nykyisinhän jokainen nuori haluaa olla julkkis. ;)
Tuo arpajaiset lukijamäärän kasvattamisen apuna on vähän sama kuin se, mistä joskus aiemmin avauduin, kun Facebookissa on niitä "kun tästä tykkää 5000 niin arvotaan sitä ja tätä". En arvosta.
Ou mai gaad!!! Vahanko olen tyhma ja sinisilmainen, ei olisi ikimaailmassa tullut mieleenkaan etta joku oikeesti kopioi toisten teksteja ja esittaa niita ominaan!!! Ja viela suomalaisia teksteja, joita on kuitenkin suhteellisen vahan esim. englanninkielisiin verrattuna eli kiinni jaaminen on vain ajan kysymys. Mun piti nuorena yrittaa olla suosittu vain omissa piireissa (en onnistunut silloinkaan) mutta nykynuorten pitaa yrittaa olla suosittu myos netissa. Kenella on eniten facebook kavereita ja blogin lukijoita, voi turhuuden markkinat!!! Nuo suositun blogin ohjeet... ihan kuin jostain SinaMina lehdesta 80-luvulta, sana "sina' on paivitetty sanaksi "blogi".
Tyrkky minäkin
Jouluja.
Minusta tuon kategorisoinnin voisi unohtaa. Se pilvi jossain blogin reunassa on yleensä lukijalle tarpeeton. Harva hakee tiukkaa tietoa blogeista.
Nuo arvonnat ovat minusta sellaista toimintaa, jota en maksustakaan panisi blogiini, siitä huolimatta, että selvästi näkyy niiden vetovoimaisuus. Tämä kai riippuu kyllä siitä, mihin bloggauksellaan tähtää. Jos metsästää vain suuria kävijämääriä, kannattaa kai järjestää arvontoja.
Tiina, hyvää joulua!
Huh, vihdoin pääsin tänne kommenttilootaan asti, eksyin täältä noiden linkkien takia useanpaankin kertaan.
Mä oon kanssa törmännyt kaiken maailman ohjeisiin ja opasteisiin, mitä blogilla kannattaisi tehdä suosion kasvattamiseksi. Mutta kai tässä bloggaamisessakin pätee sama, mikä kaikessa muussakin. Jos antaa jotain saadakseen, niin se ei tule sydämestä. Se on teennäistä ja tyhjää. Jos omaa blogia yrittää vääntää tuollaisten ohjeiden avulla houkuttelevammaksi, niin aika teennäistä siitä hommasta tulee.
Enkä kyllä usko, että sellaset yritykset kovin pitkälle edes kantaa. Aito ja omannäköinen blogi on varmasti kuitenkin se kaikkein paras, ainakin bloggaajalle itselleen.
Mulla rupes tässä nyt tuleen niin paljon ajatuksia, että saatankin jatkaa aiheesta omalla blogillani.
Elegia ystavallisesti tanne linkitti, niin sait yhden uuden lukijan, joka tietysti heti kommentoi suosion toivossa ;))
Mutta hei, mista niita ilmaisia tuotteita saa jaettavaksi? Miksei mun kotiovelle niita kanneta? Kerran olen saanut hoitoainetta, mutta se taas ei liittynyt sitten bloginkirjoittamiseen mitenkaan, vaikka siita tohkeissani blogiin kirjoitin :D
Eika kylla satele kutsuja blogiportaaleihin taikka blogipippaloihin, ne ovat varmaan niita varten joilla on varaa ostaa se uusin merkkilaukku ja kasapain uusia vaatteita paivan kuvissa esiteltavaksi. Oli mullakin yksi paivan asu-postaus. Esittelin koiran töppöset.
Mutta yritetaan mekin silti hengissa rapistella, ja odotellaan niita ilmaisia lahjuksia (joku ulkomaanmatka ois kiva)
Lähetä kommentti