Internetissä velloo taas eräänlainen homokeskustelu. Joku hahmo oli loukkaantunut, kun juhannustansseissa oltiin kehoitettu miehiä hakemaan naisia tanssimaan, koska se on niin heteronormatiivista ja vähemmistöjä syrjivää. Samoin dj tai joku vastaava oli sanonut naisten laittautuneen miehiä varten, mikä sinällään nyt voi olla joko totta tai törpösti sanottu, riippuen tapauksesta. En ota tuohon nyt kantaa sen enempää, niin moni on sanonut sanasensa asiasta jo niin paljon paremmin (ja moni myös toki paljon huonommin).
Lueskelin kuitenkin eilen iltaviihteekseni tuon kyseisen tapahtuman FB-sivulta vääntöä aiheesta. Keskustelun aloittajan tapa ilmaista itseään oli suhteellisen hyökkäävä ja syyllistävä, joten joku oli kommentoinut ketjuun, että tämän jälkeen ei ainakaan tee enää yhtään mieli suvaita(*. Tuo lause jotenkin pysäytti ja pisti miettimään.
Ei tee mieli enää yhtään suvaita. Minkälaiselle ihmiselle tulee mieleen edes sanoa tai ajatella jotain tuollaista? Sehän tarkoittaa jotakuinkin samaa, kuin että on olemassa joku vähän epämiellyttävä ryhmä, jota ei varsinaisesti hyväksy tai josta ei pidä, mutta jos ne oikein ovat kiltisti, niin ehkä niitä sitten voi suvaita. Mutta jos vähänkin sukset menee ristiin, niin ei kyllä yhtään tee mieli suvaita enää.
Suvaitseminen on itsessään jotenkin niin hölmö ja jopa vastenmielinen sana. Suvaitseminen sanana asettaa monesti suvaitsevan osapuolen suvaittujen yläpuolelle. On heteroita. On homoja. On biseksuaaleja. On miehiä. On naisia. On jotain siltä väliltä. Mikä minä muka olen suvaitsemaan kenenkään toisen olemista tai seksuaalisuutensa toteuttamista (lain rajoissa)? Tuntuisi kauhealta, että jonkun tarvitsisi suvaita minua. Pyh. Mutta kai niin kauan kuin on ahdasmielisyyttä, niin tarvitsemme myös suvaitsemista.
Tiedän siis kyllä, mikä on Unescon määritelmä suvaitsevaisuudelle ja hieno määritelmä se onkin, eli ei tarvitse tulla kertomaan. Käsittelen nyt vain sitä, miltä se fiilispohjalta tuntuu, kun joku sanoo suvaitsensa jotain toista ihmistä syystä x. Tai oikeastaan, kun ei enää huvitakaan suvaita.
En pysty linkittämään Facebookiin täältä töistä käsin, mutta Norpatin postauksesta löydätte tarvittavan infon, JOS haluatte lukea kyseisen keskustelun ettekä vielä tiedä mistä on kyse. Suosittelen oman mielenrauhanne kannalta kuitenkin harkitsemaan vakavasti väliin jättämistä. Tai jos luette, niin älkää sitten tulko minua syyttämään, kun löydätte kuontalostanne sen ensimmäisen harmaan hiuksen...
*) Sanamuoto ei ole tarkka lainaus, koska en pääse lähdettä tarkistamaan nyt. Asiasisältö on kuitenkin sama.
Okei, mä en suvaitse sua.
VastaaPoistaKiitti! ♥
VastaaPoistaVoi elämän kevät! Missä mä oon taas ollu ku en ollut tuohon aiemmin törmännyt?
VastaaPoistaEn tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa, joten parempi etten sano alkuperäisestä keskustelusta mitään...
Sikäli en ymmärrä suvaitsemista, koska en mä omasta mielestäni suvaitse ketään. Ihmiset nyt vaan on erilaisia mutta olkoot. Ei se mua häiritse.
No jopa on taas saatu myrsky vesilasiin. Kävin Norpatin blogin kautta löytämässä linkin sinne alkuperäiseen juttuun, mutten jaksanut lukea kuin itse aloituksen ja muutaman ekan kommentin.
VastaaPoistaAlkoi näet ärsyttää aivan turha sivistyssanoilla lesoilu. Käytettyjen sivistyssanojen tilalla olisi voinut varsin hyvin käyttää suomenkielistä vastinetta, mutta tokihan se voi antaa (tai sitten ei) älykkään kuvan, jos viljelee s-sanoja :D
Kirsikka, tuota samaa mäkin yritin sanoa. En tiedä onnistuinko. :D Siis että ihmiset on erilaisia ja mitä sitten?
VastaaPoistaElegia, suurin osa niistä kommenteista kyllä on ihan puhdasta trollausta tai vitsailua asian kustannuksella, että sikäli et jäänyt mistään paitsi, jos et niitä lukenut.
Mitä, eikö sivistyssanojen määrä puheessa olekaan suoraan verrannollinen älykkyyden määrään? ;)
Yritin. En pystynyt. Meen mieluummin prinsessasänkyyni tuijottamaan kattoon kuin luen tuota kahta satunnaista kommenttia enempää. :/
VastaaPoistaMä jotenkin pystyn ymmärtämään ton ei tee mieli suvaita-kommentin.. johtuu varmaan pitkälti siitä, että loppupeleissä olen kovinkin arvosteleva ja tuomitseva tyyppi, jonka ei tee mieli yrittääkään suvaita esim. Päivi Räsäsen kommentteja, Perussuomalaisten muka suvaitsevaa ulkomaalaispolitiikkaa, ulkomaalaisten tapaa pokailla, spurguja, narkkareita, vammaisia, jotka samassa lauseessa vaativat tasa-arvoista kohtelua ja suuria toimenpiteitä elämänsä helpotuksen vuoksi, naisia, jotka synnyttävät ilman aikomustakaan pitää lastaan jne.
VastaaPoistaLista on loputon. Eikä yhtään tee vieläkään mieli suvaita.
Mun ei myöskään tee mieli suvaita sitä, että joudun valitsemaan itselleni jotenkin ominaisen tavan käyttää kieltä esim. sanomalla, että kymmenen pientä neekeripoikaa onkin kukaan ei selviytynyt tai että miehet hakevat nyt naisia tanssimaan ja vaihtaa se, että hakekaa nyt joku jotain tanssimaan vain siksi, että jossain on ehkä jonkun seksuaalisuuden edustaja, joka saattaa kokea itsensä lavatanssiseksuaalisyrjityksi tms.
Minä uin valtavirtaa, onnellisena ja suvaitsemattomana.
Kauko
ps. en avannut linkkejä. vastaukseni koski vain ja ainoastaan sitä mitä täällä lukee.
VastaaPoistaKauko
vastaukseni? kommenttini. okei. en suvaitse tätä omaa sekoiluani.
VastaaPoistaKauko
Joo, siis ihan totta. Lause koski nimenomaan sitä, että ei huvita suvaita homoseksuaaleja. En ehkä maininnut sitä.
VastaaPoistaEn mäkään nyt sentään kaikkea suvaitse, mutta jonkun toisen ihmisen seksuaalisuuden suvaitseminen tai suvaitsemattomuus tuntuu ihan absurdilta ajatukselta. Mun mielestä se on asia, joka ei edes kuulu mulle.
Ei kai sellaista juontoa voi enää tässä maassa juontaakaan, mistä ei joku voisi nokkiinsa ottaa, jos oikein tahallaan tahtoo kaivella niitä sanamuotoja tai termejä, jotka voivat jollain tapaa omaa tai jonkun toisen maailmankatsomusta kohtaan sotia. Musta tässä tapauksessa on vedetty herne nenään aivan liian pienestä, mut toisaalta kaipa ihmisillä on oikeus reagoida toisinkin kuin ite reagoisin. En vaan ymmärrä miksi tosta juonnosta piti tehä niin iso haloo. Tuskin sille juontajalle tuli mieleenkään, että sanoi mitään pahaa eikä taatusti ketään tahtonu loukata sanoillaan.
VastaaPoistaKyllä juu, saahan sitä mielensä pahoittaa, mutta jotenkin senkin voisi ilmaista rakentavasti. Ja viimeistään siinä vaiheessa, kun asiaa on anteeksi pyydetty, niin olisi ehkä kannattanut kuitata juttu loppuunkäsitellyksi sen sijaan, että aletaan vaatia tapahtumanjärjestäjältä irtisanoutumista homofobiasta yms.
VastaaPoistaHeteromies vaan ajattelee heteromiehen tavoin, aika vaikea sitä on mennä muuttamaan. Tai sitten täytyy ruveta niin poliittisesti korrektiksi kaikissa puheissa, ettei hommassa ole enää mitään järkeä.