Ärsyttävät ihmistyypit kuntosalilla ja jumpissa:
- Kaverustyypit, jotka istuvat vierekkäisissä laitteissa lähinnä juttelemassa ja tekevät ehkä kymmenen minuutin välein muutaman toiston, jonka jälkeen jatkavat juttelua. Se perinteinen.
- Tyypit, jotka eivät laita painoja paikoilleen lopetettuaan.
- Tyypit, jotka ovat juuri siinä laitteessa tai käyttävät juuri niitä painoja, joita minä tarvitsisin. Tätä he toki eivät tee kiusallaan, mutta ärsyttää silti, kun oma flow keskeytyy tai täytyy keksiä jotain muuta.
- Tyypit, jotka kävelevät sentin päästä, kun olen tekemässä esimerkiksi etuheilautuksia kahvakuulalla. Ihan oma vika, jos osuu.
- Tyypit, jotka hikoilevat kuin niagara, mutta eivät lopetettuaan kuivaa lätäkköä ympäriltään.
- Tyypit, jotka tulevat jumppa-/venyttelytunnilla liian lähelle, vaikka tilaa olisi mennä vähän kauemmaskin. Jälleen oma vika, jos venyttelen vahingossa raajani ohimoosi.
- Haahuilevat tyypit, jotka eivät tiedä mitä tekisivät ja missä kohtaa ja ovat koko ajan tiellä. Haittaa omaa rytmiä, kun täytyy odottaa, että toinen pääsee toimittamasta haahuiluaan siitä lähimaastosta. Monesti samoja kuin aiemmassa kohdassa mainitut sentin päästä kulkijat.
- Tyypit, jotka alkavat puhutella kesken jotain tiukkaa liikesarjaa. En - pysty - vastaamaan.
- Tyypit, jotka tulevat ohjatulle tunnille, asettuvat ikkunan viereen ja sulkevat sälekaihtimet. Eikö voisi mennä sinne toiselle seinälle, jos ei halua hyödyntää sitä ikkunan olennaisinta ominaisuutta, läpinäkyvyyttä? Itse kun menen aina ikkunan viereen juuri siksi, että näkisin muutakin kuin sen hikisen jumppasalin.
- Tyypit, jotka joko eivät kuuntele ohjaajaa ja vetävät ihan omaa treeniään tai sitten kuuntelevat, mutta eivät silti jostain syystä tajua miten pitäisi tehdä. Varsinkin jos tämmöinen tyyppi on suoraan edessä, niin se jotenkin sekoittaa omatkin kuviot, kun näköpiirissä joku huitoo miten sattuu.
- Tyypit, jotka kuuntelevat omalla soittimella omaa musiikkia, mutta eivät suinkaan kuulokkeiden kautta vaan kaiuttimen.
- Tyypit, jotka piereskelevät.
- Tyypit, joiden sukkahikiongelma on karmaiseva, mutta jotka silti haluavat venytellä ilman kenkiä.
- Tyypit. Ylipäänsä.
Oikeastaan olisi aika ihanteellista, jos salilla ei kävisi ketään muuta minun lisäkseni. Jumppatunneilla voisi käydä lisäkseni joku parikymmentä tyyppiä, niin että ei olisi ihan tyhjää, mutta silti runsaasti tilaa. Tämä ei varmaankaan olisi liikuntakeskukselle kovin kannattavaa toimintaa.
Yksikään noista listatuista tyypeistä ei ole keksittyjä, vaan joka ainoan olen tavannut ihan itse treenatessani.
***
Kuulin muuten viime viikolla salilla, miten lyötiin ensimmäistä naulaa uudenvuodenlupausten arkkuun. Joku nainen oli tullut salille, mutta hikoilemisen sijaan hän meni suoraan istumaan hierovaan nojatuoliin. Jokaiselle mahdolliselle kuulevalle korvaparille tuo nainen selitteli sitten äänekkäästi kuinka tänään ei ole ollenkaan treenifiilis, tänään on vain rentoutumisfiilis. Noin, siitä se lähtee. Huomenna ei olekaan yhtään saalaattifiilis, vaan onkin vain hampurilaisfiilis. Hyvä, hyvä. Kohta mahdun taas treenaamaan salilleni muuhunkin aikaan kuin vain kahdeksalta aamulla tai illalla.
Yksikään noista listatuista tyypeistä ei ole keksittyjä, vaan joka ainoan olen tavannut ihan itse treenatessani.
***
Kuulin muuten viime viikolla salilla, miten lyötiin ensimmäistä naulaa uudenvuodenlupausten arkkuun. Joku nainen oli tullut salille, mutta hikoilemisen sijaan hän meni suoraan istumaan hierovaan nojatuoliin. Jokaiselle mahdolliselle kuulevalle korvaparille tuo nainen selitteli sitten äänekkäästi kuinka tänään ei ole ollenkaan treenifiilis, tänään on vain rentoutumisfiilis. Noin, siitä se lähtee. Huomenna ei olekaan yhtään saalaattifiilis, vaan onkin vain hampurilaisfiilis. Hyvä, hyvä. Kohta mahdun taas treenaamaan salilleni muuhunkin aikaan kuin vain kahdeksalta aamulla tai illalla.
Pakko sanoa, että nauratti ja näin kaikki kuvailemasi tyypit silmissäni, vaikken saleilla (enää) käykään. :D
VastaaPoistaTyypit, jotka ei pese treenivaatteitaan, koska ne luulee että sihku itelle riittää. EI RIITÄ.
VastaaPoistaMulla onkin oma sali tääl kotona. Vähän kuin Madonnalla, tsihii. Ja henkilökohtainen ohjaaja kattoo pelistä. Ai joo, ostin muuten sen lehden jossa on Bruce Oreck kannessa. Virnistelevä kiva haukkariukko pistää hymyilemään joka kerta kun kantta kattoo :))
Olen niin samaa mieltä Zepan kanssa -- ei ole ihan yksi tai kaksi kertaa kun olen salilla kohdannut niitä epämiellyttävän tuoksuisia tyyppejä, jotka joko eivät pese tai peseydy tarpeeksi usein. Onneksi itse teen aina kaiken oikein ja hyvin :D
VastaaPoistaJostain höpölehdestä justiinsa luin, että maaliskuussa alkaa taas olla tilaa saleilla kun uudenvuodenlupailijat on sieltä karsiutuneet.
VastaaPoistaMää muuten haluisin (tänne Ouluun mielellään) salin, jonne tällainen painoindeksisuosituksen reilusti ylittänytkin kehtaisi mennä. Vaadin pullerosaleja! Semmoisia, joista heitetään tyypit pihalle heti siinä vaiheessa kun painoindeksi on alle 30.
Olin aikanaan muutaman vuoden äidin omistamalla kuntosalilla töissä. Siitä on nyt jo sen verran aikaa että pystyin jo nauramaan tuolle listalle. :D
VastaaPoistaNollavaimo, niin, kyllä noi aina jälkeenpäin naurattaa, mutta tositilanteessa lähinnä verisuonen katkeaminen päästä on lähinnä totuutta. ;)
VastaaPoistaZepa, toi Bruce Oreck ja kyseinen lehti on mulle nyt ihan vieraita juttuja. Oli pakko googlata.
Natina, meidän salilla ei tätä hajuongelmaa ole, tai sitten haisen itse kaikista eniten, etten haista kenenkään muun hajuja omani ylitse.
Kirsikka, VASTA MAALISKUUSSA???
Mun mielestäni meidän salilla käy niin monenkirjavaa sakkia, että ei siellä ketään jaksa kiinnostaa toisten painoindeksit. En ainakaan koskaan ole kokenut, että jota kuta vaivaisi mun painoindeksini, tai sitten en vaan jaksa välittää enkä siksi huomaa.
Pia, ne työntekijät saa kuitenkin olla jossain ihan toisaalla kuin siellä treenaamassa. Ja siitä maksetaan palkkaakin. ;D
Minun ärsykki numero 1 on sellainen miestreenaaja, joka asettuu tangon kanssa kyykkäyspaikalle ja vetää siinä kokonaisen vartalotreenin 1,5 h, eikä vahingossakaan anna muille tilaa, eikä aikaa tehdä ne muutaman minuutin kyykyt siinä. Ok, hän tekee koko treenin tangolla, mutta silti: vie koko tilan tasan tarkkaan oman treeninsä ajaksi, muista viis. Kyykkäykselle sopivia telineitä on tasan yksi kappale, kaikkea muuta on pilvin pimein salilla. Siinä sitä sitten odotellaan ja odotellaan ja lopulta saa jättää kyykyt välistä.
VastaaPoistaYleensä onneksi joo, tosin mun pääasiallisena tehtävänä oli juuri uusien asiakkaiden perehdyttäminen ja kunto-ohjelmien tekeminen. Ainakin itsehillintä kehittyi jos ei muuta. :D
VastaaPoista