Internetissä velloo taas eräänlainen homokeskustelu. Joku hahmo oli loukkaantunut, kun juhannustansseissa oltiin kehoitettu miehiä hakemaan naisia tanssimaan, koska se on niin heteronormatiivista ja vähemmistöjä syrjivää. Samoin dj tai joku vastaava oli sanonut naisten laittautuneen miehiä varten, mikä sinällään nyt voi olla joko totta tai törpösti sanottu, riippuen tapauksesta. En ota tuohon nyt kantaa sen enempää, niin moni on sanonut sanasensa asiasta jo niin paljon paremmin (ja moni myös toki paljon huonommin).
Lueskelin kuitenkin eilen iltaviihteekseni tuon kyseisen tapahtuman FB-sivulta vääntöä aiheesta. Keskustelun aloittajan tapa ilmaista itseään oli suhteellisen hyökkäävä ja syyllistävä, joten joku oli kommentoinut ketjuun, että tämän jälkeen ei ainakaan tee enää yhtään mieli suvaita(*. Tuo lause jotenkin pysäytti ja pisti miettimään.
Ei tee mieli enää yhtään suvaita. Minkälaiselle ihmiselle tulee mieleen edes sanoa tai ajatella jotain tuollaista? Sehän tarkoittaa jotakuinkin samaa, kuin että on olemassa joku vähän epämiellyttävä ryhmä, jota ei varsinaisesti hyväksy tai josta ei pidä, mutta jos ne oikein ovat kiltisti, niin ehkä niitä sitten voi suvaita. Mutta jos vähänkin sukset menee ristiin, niin ei kyllä yhtään tee mieli suvaita enää.
Suvaitseminen on itsessään jotenkin niin hölmö ja jopa vastenmielinen sana. Suvaitseminen sanana asettaa monesti suvaitsevan osapuolen suvaittujen yläpuolelle. On heteroita. On homoja. On biseksuaaleja. On miehiä. On naisia. On jotain siltä väliltä. Mikä minä muka olen suvaitsemaan kenenkään toisen olemista tai seksuaalisuutensa toteuttamista (lain rajoissa)? Tuntuisi kauhealta, että jonkun tarvitsisi suvaita minua. Pyh. Mutta kai niin kauan kuin on ahdasmielisyyttä, niin tarvitsemme myös suvaitsemista.
Tiedän siis kyllä, mikä on Unescon määritelmä suvaitsevaisuudelle ja hieno määritelmä se onkin, eli ei tarvitse tulla kertomaan. Käsittelen nyt vain sitä, miltä se fiilispohjalta tuntuu, kun joku sanoo suvaitsensa jotain toista ihmistä syystä x. Tai oikeastaan, kun ei enää huvitakaan suvaita.
En pysty linkittämään Facebookiin täältä töistä käsin, mutta Norpatin postauksesta löydätte tarvittavan infon, JOS haluatte lukea kyseisen keskustelun ettekä vielä tiedä mistä on kyse. Suosittelen oman mielenrauhanne kannalta kuitenkin harkitsemaan vakavasti väliin jättämistä. Tai jos luette, niin älkää sitten tulko minua syyttämään, kun löydätte kuontalostanne sen ensimmäisen harmaan hiuksen...
*) Sanamuoto ei ole tarkka lainaus, koska en pääse lähdettä tarkistamaan nyt. Asiasisältö on kuitenkin sama.
