28. syyskuuta 2012

28. A good thing


Hevosethan ovat aina hyvä asia. Minun puolestani vaikka kaikki yksityisautot voitaisiin vaihtaa hevosiin.

24. syyskuuta 2012

Take the power back


Aina kun pääsee hyvään vauhtiin treenaamisessa, niin tulee jotain. Jos ei tule flunssaa, niin sitten selkä sanoo naks ja poks. Tai oikeasti se ei ole sanonut mitään, on vaan ikävän kipeä. Ollut jo pari viikkoa. Soittelin tänään YTHS:lle toiveissa saada lääkäriajan, mutta sainkin vain lämmintä kättä ja ohjeita a) syödä kipulääkettä, b) välttää istumista, c) olla nostelematta suuria painoja ja d) lukea akuutin selkäkivun itsehoito-ohjeet (pdf) YTHS:n nettisivuilta. Ironista tässä on se, että a) syön, mutta ne eivät juuri auta, b) elämä ilman istumista on kovin hankalaa, c) juuri liikunta on se, mikä helpottaa kipua ja d) ne ohjeet ovat pelkästään alaselän kivulle, itselläni kun on yläselkä kipeänä.

Ei kai tässä auta sitten muu, kuin olla jonkun aikaa treenaamatta (en tunne sellaista käsitettä kuin  puoliteho, joko nostelen niitä suuria painoja tai sitten en tee mitään) ja toivoa, että selkäkipu helpottaa. Lenkillekään en voi lähteä, koska ulkona on kylmää ja märkää. Luulotautisena kuvittelen tämän olevan kaikkea muuta kuin lihaskipua, vaikka kai se lihasjumi on kaikista loogisin vaihtoehto. Varsinkin kun hiljan lisäsin bodypumpissa sekä kyykky- että selkäkappaleissa painoja.

Huomaan myös, että synkkä ja myrskyinen syksy on tuonut uusia haasteita uuteen uhkeaan elämäntapaani. Keväällä ja kesällä suorastaan ihmettelin, miten helppoa kaiken napostelun ja herkuttelun pois jättäminen oli. Vähänpä tiesinkään. Kun illat ovat pimentyneet ja ulkona vihmoo vettä, takaraivossani joku pieni ääni naputtaa koko ajan, että haluan syödä jotain hyvää! Haluan mussuttaa epäterveellisyyksiä! Lisää sokeria! Lisää suolaa!!! Jos siitä käskystä välttää istumista voi jotain positiivista hakea, niin ainakin makuuasennossa on hankalampi syödä.

Ei pidä antaa periksi nyt, kun juuri ostin kokoa pienemmät farkut kuin mitä olen vuosiin voinut ostaa. Edessä on siis todella pitkä, pimeä ja vaikea talvi. Eikö voisi tulla jo kesä?

21. syyskuuta 2012

21. Sometimes


Joskus junat tulevat ajallaan, joskus eivät.

20. syyskuuta 2012

20. Man-made


Tässä kuvassa varmasti kaikki on ihmisen — todennäköisesti jopa miehen — tekemää, paitsi taivas ja pilvet. Itseäni viehätti tuo lamppurivistö.

Torstaivälikevennys

Parasta televisossa tällä hetkellä:

 

 Kelpaisi mulle. Esineellistäisin... ;)

18. syyskuuta 2012

18. Price


Tampereella kannattaa aina suosia Niagaraa tuon Finnkinon ylivallan sijasta, jos vain mahdollista. Kaikki elokuvat eivät tietenkään pyöri Niagarassa. Tiistaisin on vitosen päivä ja muinakin päivinä liput ovat Finnkinon lippuja halvempia. Niagaran aulassa on myös viihtyisä pikku kahvila, jossa voi istuskella, vaikkei elokuviin menisikään.

Itsehän kävin tänään katsomassa 3 Simoa, joka oli aika hauska. Sellainen keskivertoa kotimaista elokuvaa hauskempi, jonka artikuloinnissa olisi ollut hetkittäin parantamisen varaa. Onneksi siinä oli ruotsinkielinen tekstitys, josta saattoi aina tsekata, jos ei täysin ymmärtänyt mitä näyttelijä mumisi. Olen kyllä huono ruotsissa, mutta niissä kohdin se auttoi, kun tarvetta oli. Onneksi tarvetta oli aika vähän, kuitenkin.

17. syyskuuta 2012

17. In my fridge

Olen tehnyt tämän ennenkin, mutta kun kerta käsketään...



  • Ylimmällä hyllyllä on jokunen siideri ja juoksevaa rasvaa, joka ei vielä ainakaan ole juossut minnekään, ja mikähän vihreäteejuomapullo tuo reunimmainen onkaan.
  • Keskihyllyllä Skyr-rahkoja, joista yritän saada proteiinit treenin jälkeen, salaatti, jonka söin jo sekä vanha ranskanleipä ja joku majoneesisalaattipurkki.
  • Alahyllyllä mm. tähtitorttuhilloa, kananmunia, makkarapaketteja, mansikkahilloa, kylmäsavulohta, juustoa ja levitettä.



  • Ovessa ylimmällä hyllyllä on yksi jugge eli jugu eli jogurtti.
  • Keskihyllyltä löytyy salaatinkastiketta, jotain vanhoja mehupulloja, vaahteramustikkasiirappia ja varmaan vanha voipakettikin, jonka päällä marsipaanipossu.
  • Alahyllyllä vesipullo, ketsuppi, mehupullo ja kaksi maitopurkkia.
Jännittävää tietoa.

15. syyskuuta 2012

13. Table


Aamukahvipöytä jossain päin Roomaa. 

Voin kertoa, että italialaisen caffè latten ja cappuccinon jälkeen tänään aamulla itse kotona keittämäni suodatinkahvi ei oikein maistunut miltään.

12. Together


Yhdessä Espanjalaisilla portailla.

Pahoitteluni tuntemattomille ihmisille ja koiralle, joita törkeästi olen kuvannut ja internetiin ikuistanut.

11. Hero


Gaius Julius Caesar, sankari vai tyranni?

Paluu arkeen alkaa tästä.

10. syyskuuta 2012

Tiedonanto

Ei täällä nyt varmaan kukaan perääni kyselisi eikä sen enempää huolehtisi, mutta kerronpa nyt kuitenkin, että blogi hiljenee muutamaksi päiväksi. Jos täällä nyt muutenkaan muuta on kuin hiljaista. No mutta yritän vastailla tämän viikon kuva päivässä -haasteeseen viikonloppuna. Sitten näette samalla missä olen käynyt.

Mutta siihen saakka, buona settimana e un bacio!

8. syyskuuta 2012

8. At Night


En millään viitsinyt lähteä tuonne ulos kylmään, pimeään ja märkään kuvaamaan, joten tässä oma lämpöinen, valoisa ja... no, ei ihan niin kuiva vaihtoehtoni.

6. syyskuuta 2012

6. Every Day


Joka päivä täytyy syödä tai tulee nälkäpäivä.

5. syyskuuta 2012

5. Bright


Eilen suoritettiin vuotuinen ikkunoiden pesu (ei omasta toimestani) ja kyllä nyt on taas kirkasta! Ikkunalasi ei tietenkään erotu kuvasta, kerta se on niin puhdas.

4. syyskuuta 2012

Puhdistava ahdistus

No niin. Nyt on vähän pakko avautua.

Luin MTV3:n nettisivuilta lyhyen, mutta sitäkin ytimekkäämmän lausunnon Puhdistus-elokuvan ohjaajalta Antti Jokiselta. Jokinen siis sanoo, että Puhdistus-elokuva ei ole ahdistava, vaikka moni on kokenut romaanin ahdistavaksi. "Ei tarvitse pelätä, otin pois kaikkein ahdistavimmat ja väkivaltaisimmat kohtaukset", sanoo Jokinen.

Mistä lähtien ahdistus tai ahdistavuus on ollut jotenkin pelottava asia? Se aika, mistä Puhdistus kertoo, on ollut varmasti asianosaisille tuhat kertaa ahdistavampaa kuin meille kermaperseille tuon kirjan lukeminen. Itse olen lukenut kirjan ja nähnyt Puhdistuksen myös näytelmänä teatterissa. Joo, onhan siinä ahdistavia elementtejä, mutta mitä sitten? Ei olisi tullut mieleenikään, että olisin jättänyt lukematta kirjan tai katsomatta näytelmän koska — yhyy — se ahdistaa. Jos en tuota elokuvaa menekään katsomaan, niin syy on jossain ihan muussa kuin siinä, että saattaisin ahdistua (mistä ilmeisesti nyt ei kuitenkaan ole vaaraa). Kuten nyt vaikka pääosanäyttelijöissä tai ohjaajassa, ennakkoluuloinen kun olen.

Jotenkin vaan tuntuu, että kaikki negatiiviset tunteet on nykyisin ihan hui ääk yäk! Ettei osata käsitellä sitä, jos nyt vähän tuntuu pahalta, mutta hei mennään bilettämään, niin elämä on taas kivaa!

Koittakaa kestää, elämä on joskus ahdistavaa.

2. syyskuuta 2012

2. Father


No. I am your father.

Tämähän olisi sopinut tuohon eiliseenkin haasteeseen.

1. syyskuuta 2012

1. You, Now


Vapaapäivä. Lepopäivä. Lukupäivä. Nyt kun on syksy, niin olen ymmärtänyt, että kuuluu käpertyä sohvan nurkkaan jne.

Ps. Kuva on otettu läppärin kameralla, siksi peilikuva.