Wanna whole lotta love

Sain tänään paljon rakkautta osakseni, kun sekä Neo (kiitos!) että Nollavaimo (kiitos!) lahjoivat minua tämmöisellä prenikalla. Jippii!

Ja tunnustuksen mukana seurasi toimintaohjeet:

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it-lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se on kerrottu vain Post It –lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Tässä todiste siitä, että olen iloinen saamastani tunnustuksesta:

(Kuva varmasti häikäisi teidät sekä koollaan että laadullaan. Ja vitivalkoisilla hampaillaan.)

Vaikka ohjeet olivat helpot, en niistäkään tietenkään pysty suoriutumaan kunnialla. En nimittäin jaa tätä nyt eteenpäin. Ehkä teen sen sitten kun pystyn keskittymään paremmin. Tällä hetkellä ajatukseni ovat ihan toisaalla syystä josta seuraavana.

(Seuraa selostusta ruumiintoiminnoista, joten jos ei kiinnosta, niin käännä sivua)...

Minulla on tällä hetkellä fyysisesti jotenkin epämukava olo. Jo eilen ajattelin jossain vaiheessa, että ihan kuin pissattaisi koko ajan. Tänään tuo olotila tuntuu pahentuneen tai ainakin ajattelen sitä enemmän, joten luulen sen pahentuneen. En tiedä varmaksi, koska olen luulosairauteen vahvasti taipuvainen.

Olen nyt kuitenkin tehnyt nettidiagnoosia itselleni ja sen tuloksena minulla on joko diabetes, klamydia tai sitten olen raskaana. Niin, tai sitten tämä on virtsis. Minulla on ollut teininä virtsaputkentulehdus miljoona kertaa ja tämä olotila eroaa siitä siten, että ei kirvele tai mitään sellaista vessassa käydessä. Mutta ehkä se virtsis on kuitenkin todennäköisin vaihtoehto. Tai ainakin helpoin.

Pystyn kyllä olemaan käymättä vessassa pitkiäkin aikoja, mutta jossain tuolla alakerrassa on sellainen hassu tunne kuitenkin koko ajan. Jokaisella vessakäynnillä (näin kaunistellusti sanottuna) nestettä poistuu kehosta ihan tavallinen tai jopa tavallista suurempi määrä. Virtsiksessähän saa yleensä tiristää ja lopputuloksena on pieni liru. Nyt jää vain puuttumaan se sellainen helpotuksen tunne lopussa. Sen sijaan tuntuu siltä, että voisin istahtaa pöntölle takaisin vaikka saman tien. Tunne on kuitenkin hyvin lievä, mutta silti häiritsevä. 

Hankalaksi tilanteen tekee se, että olen enää kolme päivää työterveyden piirissä ja sen jälkeen voisin alkaa hyödyntää YTHS:n palveluita. Odottaisin mielelläni maanantaihin, mutta jos kyseessä oikeasti on virtsis, niin ei sitä varmaan kannata pitkittääkään kauheasti. Toisaalta toivon, että tämä on vain joku ohimenevä häiriö ja jos lakkaisin ajattelemasta sitä, niin se menisi pois (se luulosairaus). Toivon myös, että blogiin avautuminen ja mahdollinen vertaistuki auttaa unohtamaan koko hässäkän ja pim se on poissa.

No, huomenna aamulla varmaankin sen luulisi viimeistään huomaavan, jos kyseessä olisi ihan tavan tulehdus, koska aamuisinhan se aina tuntuu kaikkein ikävimmin. Toivon totisesti, ettei kyseessä ole ainakaan vauva, koska ei tässä nyt olisi oikein tilaa eikä rahaakaan saati muita rahkeita lapsenkasvatukseen.

Minä minä minä minä minä!

Sain tässä taannoin tällaisen kunniamerkin sekä LittleB:ltä että Acatalta. Lämpimät kiitokset molemmille!

Ja kuten nykyisin on tapana, niin näiden prenikoiden mukana tulee velvollisuuksia:

The Rules 

1. Nominate 15 fellow bloggers. 

2. Inform the bloggers of their nominations. 

3. Share 7 random facts about yourself. 

4. Thank the blogger who nominated you. 

5. Add the Versatile Blogger Award picture to your blog post.

Huh huh. 15 bloggaajaa on kauhea määrä. En ole viimeiseen sataan vuoteen jaksanut koskaan jatkaa näitä, mutta katsotaan. Ensin kuitenkin ne randomit faktat, jos saisin jotain itsestäni irti. Sitä on tainnut tässä yli viiden vuoden bloggaustaipaleen aikana kertoa kaikki vähänkin kiinnostavat asiat itsestään (tai sitten niitä ei edes ole).

1. Saan veronpalautuksia tänä vuonna ruhtinaalliset 8 euroa ja hilut päälle.
2. Olen onnistunut pudottamaan painoa kahdessa viikossa kaksi kiloa. Kesäkunto 2021 here I come!
3. Lauri Porra on luultavasti elämäni mies. Hän ei vain tiedä sitä. Ehkä kerron sen hänelle sitten kesällä 2021 (kts. edellinen kohta).
4. Rottinkinen joulutähti roikkuu vieläkin ikkunassani. Sen pois ottaminen on aina niin raskasta. Vaatisi jakkaraa ja tavaroiden siirtelyä ikkunan edestä... Oliko se helatorstai, mihin mennessä joulukoristeet pitää olla otettuna pois?
5. Kynteni ovat aivan liian pitkät tällä hetkellä. Inhoan pitkiä kynsiä (itselläni). Raavin niillä itseäni vahingossa aina ja jotenkin koko sormenpäitä alkaa jomottaa, kun kynnet ovat liian pitkät. En ole saanut leikattua niitä kuitenkaan, vielä. Tämä kirjoittaminenkin on hankalampaa pitkillä kynsillä. Ja pitkät kynnet voi taittua helposti. Yäk.
6. Inhoan inhoan inhoan kotimaisesssa musiikissa kaikkia näitä huokailevia ja ulisevia naisartisteja (Chisu, Jippu jne.) tai sellaista iskelmämusiikkikamaluutta (Juha Tapio, Tuure Kilpeläinen jne.), jota suurin osa porukasta tykkää kuunnella (vai mistä muusta syystä niitä soitettaisiin radiossa jatkuvasti?). En saa yhtään niin pahoja inhonväristyksiä, kun kuulen jotain kotimaista hiphopia tai reggaeta. Paitsi se Sokka irti on jopa cheek-asteikolla mitattuna erittäin huono biisi.
7. Aion mennä tänään tunnin syvävenyttelyyn. Venyttely on mukavaa.

No niin. Sitten pitäisi laittaa vahinko kiertämään: Mymskä, Elegia, Annikki, Puhalluskukkatyttö, Kummitus, Zepa, Neo, Yllätystyttö, Kaukolle ja Ekille yhteinen, Irwikissi, Itkupilli, Kirsikka, Riikka, Nuori Nainen, Piia... Joko siinä oli 15? Olette oikeasti ihan ihania ja ainutlaatuisia jokainen, vaikka tämä vaikuttaakin joltain massapalkinnolta. 

Ja nytkö pitäisi sitten käydä jokaista informoimassa, että palkinto odottaa? Oh no... Sovitaanko niin, että ne jotka huomaavat tämän täällä itse, huutavat kommenttilootassa hep tai jotain, ja lopuille käyn ilmoittelemassa illemmalla, ok? Nyt ei ehdijaksa.

Kärpäsiä ja muffinsseja

Bärtil ei oikein välitä helteistä ja kuumasta auringonporotuksesta. Välillä se voi silminnähden huonosti, vaikka kaadan sille vettä joka päivä aluslautaselle. Pari loukkua on alkanut tummua ja osaa se sulkee ilman erityistä syytä eli saalista. No nyt kai viilenee vähän, joten ehkä Bärtilillekin koittaa lihavammat ajat. En viitsi kuitenkaan siirtää sitä pois tuosta ikkunalaudaltakaan, ettei se ala kuvitella olevan jo talvehtimisen aika.

***

Acata lahjoi minua tällaisella tunnustuksella.

Kiitos, tämä blogini on niin makea!

Sääntöihin kuuluu kertoa lempi 1) väri 2) ruoka 3) paikka, jossa haluaisi käydä. (Tehtävänannon kirjoitusasu ja kielioppi ei tule minulta itseltäni. Lievästi häiriinnyin, mutta annoin olla.) Ettäpä katsotaanpas...

1) Tässä olisi helpompi ottaa sellainen poissulkutaktiikka, eli mitkä värit eivät ole lempivärejäni: ruskea, BEIGE, harmaa, luonnonvalkoinen... Tykkään väreistä paljon. Paitsi noista edellä mainituista epäväreistä, joiden kruunaamaton kuningas on beige. Ruskean ja harmaankin saa näyttämään hyvältä yhdistämällä niitä johonkin toiseen väriin, mutta beigeä ja luonnonvalkoista ei varmaan koskaan. Niin siis. Tykkään kirkkaista väreistä. Kotonani on paljon valkoista ja sen kontrastina kirkkaanpunaista ja muita värivärejä. Pukeudun mustaan (mustakin on kirkas väri, hä?) JA väreihin. Hauskin kommentti, mitä olen pukeutumisestani koskaan saanut, tuli yhdeltä entiseltä työkaverilta joskus sen jälkeen, kun emme enää olleet työkavereita. Hän sanoi uskaltaneensa alkaa pukeutua iloisen värisiin vaatteisiin sen jälkeen, kun tutustui minuun, koska olin näyttänyt niin hyvää esimerkkiä. Ooh, olin hetken jonkun tyyliguru.

2) Tämä on vaikea, koska tykkään aika monenlaisista ruokalajeista. Lapsena lempiruokani oli Saarioisten jauhelihapizza. Sittemmin makuni on kehittynyt. Aiemmin kun kyselin, millä vastustuskykyä voisi parantaa, niin joku kehotti lopettamaan lihan syömisen. Voin sanoa ihan suoraan, että ei tule tapahtumaan. Rakastan lihaa. En pystyisi kuvittelemaan elämää ilman lihaa. Tämä nyt suututtaa kaikki aatteen vuoksi vegetaristit tai vegaanit lukijani, mutta ei tarvitse alkaa pitää mitään luentoja tehotuotannosta yms. Tiedän kyllä, enkä itsekään tykkää siitä. Mutta lihasta tykkään. Voiko lempiruoaksi siis sanoa lihan? Ei sillä ole väliä minkä eläimen se liha on, kunhan se ei kasva kasvimaalla. Tosin, hyvin tehty kasvisruokakin on hyvää.

3) Haluaisin kiertää koko maailman. En pysty mitenkään mainitsemaan vain yhtä. Haluaisin käydä Barcelonassa ja nähdä Gaudin rakennukset ja Dalín museon. Haluaisin käydä New Yorkissa ja Los Angelesissa ja kaikkialla niiden välillä. Haluaisin käydä Skotlannissa ja Irlannissa ja Australiassa ja Uudessa-Seelannissa (taivutetaanko se noin?) ja idässä ja lännessä ja etelässä ja miksei pohjoisessakin. Jo aiemmin käydyistä paikoista haluaisin palata Lontooseen, sillä sieltä jäi vielä niin paljon näkemättä.

Kaiken huipuksi tämä pitäisi jakaa eteenpäin 15 bloggaajalle. Huh huh! En ole viime vuosina jaellut enää mitään eteenpäin, kun se tuntuu niin vaivalloiselta ja epätasapuoliselta. Sitten taas jos sanoo, että jokainen halukas saa sen (tunnustuksen) ottaa, niin kukaan ei ota, koska se ei ole henkilökohtaisesti kenellekään osoitettu. Mutta jos nyt joku haluaa vastata noihin kysymyksiin, niin vastaa ja ottaa samalla tuon muffinsin mukaansa. Kerta ootte kaikki hyviä kuitenkin.

Kiitos ja hei!

I am he as you are he as you are me and we are all together

Ihana upea mahtava Riikkis lahjoi minua. Täällä blogissa on ollut niin sisältököyhää viime aikoina, etten oikein tunne edes ansaitsevani tätä. Lupaan kuitenkin parantaa kuin sika juoksuaan. (Onneksi en tiedä mitä tuo käytännössä tarkoittaa, joten saatoin luvata ihan mitä tahansa).

Palkintoon kuului myös muutama standardin mukainen kysymys...

1. Milloin aloitit blogisi?
Ensimmäisen blogin aloitin 29.1.2007. Siitä on jo yli neljä vuotta. Tähän kuutioon muutin virallisesti 18.11.2007, kun kyllästyin Vuodatukseen syystä, jota en enää muista. No hard feelings, siis.
En ole koskaan pystynyt lukemaan vanhoja juttujani jälkikäteen. Kauankohan aikaa tarvii kulua, että voi palata omille alkulähteilleen?

2. Mistä kirjoitat blogissasi ja mitä kaikkea se käsittelee?
En minä tiedä! Tiedätkö sinä? Joskus tänne aina pullahtaa jotakin, eikä se välttämättä käsittele yhtään mitään. Naureskelen toisten mokille ja dissaan väärämielisiä ja olen tosi vitsikäs? Joskus itsesäälini tiimellyksessä saatan avautua jostain henkilökohtaisesta, jota kadun sitten ihan välittömästi.

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
Hah hah, heh heh, hoh hoh. Ei yhtään mikään. Eikä tarvitsekaan. Ainakaan enää nykyisin.

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Luin innokkaasti muiden blogeja ja kommentoin paljon, mutta blogittomana tunsin olevani jotenkin persoonaton. Siitä se ajatus sitten lähti. Ja tietysti oli tarve saada viisaat ajatuksensa jaettua suuremmallekin yleisölle. Narsismi. Egoismi. Tylsyys. Tai sitten tykkään vaan kirjoitella, mutta en ole koskaan osannut kirjoittaa itselleni. Päiväkirjan kirjoittaminen pöytälaatikkoon on minusta aina ollut jotenkin vaivaannuttavaa.

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
No tietysti sen, että tänne ilmestyisi säännöllisesti teräviä sekä tarkkanäköisiä, mutta samalla humoristisia tai hieman sarkastisiakin kirjoituksia, joissa leikiteltäisiin kielellä sujuvasti ja joiden lukeminen olisi pelkkää nautintoa sekä teille että minulle.