Omituinen tilanne. Olen lukenut google readeristani kaiken. Ei yhtään lukematonta kirjoitusta. Tilannetta tietysti edesauttoi se, kun yhtenä iltana tässä vähän karsin luettavia blogejani sieltä. Poistelin sellaisia, jotka aiheuttavat lähinnä reaktion voi paska, taas se on päivittänyt. Ja ei, se et ollut sinä.
***
Pienenä luulin, että vapaakirkko on sellainen paikka, johon voi mennä kuka tahansa uskontoon katsomatta. Se oli kauhea pettymys, kun selvisi ettei näin todellakaan ole.
***
Olen nykyisin vähän traumatisoitunut pelikaaneista. Ennen pidin pelikaania hienona ja vekkulina lintuna, mutta sitten katsoin yhden pelikaaneista kertovan luontodokumentin. Dokumentissa näytettiin kun äitipelikaani ruokki poikasiaan. Mutta ne pelikaanin poikaset olivatkin niin itsekkäitä ja kiittämättömiä kakaroita, että ne halusivat varastaa äitinsäkin ruoan. Pieni pelikaani tunki sen pitkän ja terävän nokkansa väkisin äitinsä suuhun ja kurkkuun, ja kirjaimellisesti varasti ruoan äidin vatsalaukusta! Voitteko käsittää?! Pelikaaniäiti joskus jopa saattoi tukehtua tähän toimenpiteeseen. Ja tehdän tiedätte miten pelikaanin leuka sekä kaula on sellainen ohut ja elastinen, ja voitte kuvitella miten siinä dokumentissa näkyi kun se pieni pelikaanin paskiainen ronkki ja venytti sitä äitinsä kaulaa. Ja dokumentissa oikein hekumoitiin tällä tapahtumalla ja sitä toistettiin ja toistettiin ja minua ällötti aivan valtavasti!
Sen jälkeen en ole enää koskaan pystynyt katsomaan pelikaaneja kuten ennen.
Postauksen kuva: Julian Robinson
