generated by sloganizer.net
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tyttöily. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tyttöily. Näytä kaikki tekstit

13. elokuuta 2012

I'm not a puppet! I'm a real girl!

Ihmelapsi Termostaattori sekä Zepa testasivat oman sukupuolisuutensa ja minä kanssa sitten.



Jaa. No joo. Tää nyt oli niin yllätyksetöntä. Tietty sain tuommoisen vastauksen, vaikka en kyllä ihan oikeasti ole se, joka pinkeissä piikkikoroissa itkee kynnen katkeamista.

No rupean sitten kehittämään maskuliinista puoltani eli alan hakata halkoja, ilmaista agressioni suoraan, fantasioida itseni paljastamisesta, puolustaa kunniaani nyrkein, opiskella auton moottoreita, kiihottua naisten rinnoista, nyrkkeillä...

18. heinäkuuta 2012

Ihanat kamalat kengät

Ostin keväällä superalesta aivan ihanat söpöt korkokengät. Ne olivat niin kesäiset kengät, että jäivät keväällä luonnollisesti käyttämättä enkä muistanut niitä oikeastaan ennen kuin tänä aamuna, kun laitoin niihin sopivan puseron päälle. Hätäkiireessä siis tungin nämä korkkaamattomat korkkarit jalkaan ja lähdin töihin. Virhe. Korot ovat korkeat. Ja puuta. Olin kuin Bambi jäällä, etenin hitaasti jalat tutisten. Puolessa välissä matkaa aloin ikävöidä tennareitani. Ja myöhästyin perkele bussista.

Sanotaanko näin, että onneksi teen istumatyötä. Odotan sitä hetkeä, kun saan painaa kotioven selkäni takana kiinni ja voin ottaa nämä kengät pois jalasta. Älkää käsittäkö väärin, kengät on yhä ihanat ja söpöt ja kaikkea. Ne ovat oikein hyvät kengät... istumiseen.


(En ymmärrä miksi Blogger kääntää kuvan näin päin, kun oikeasti se on pystyasennossa).

Kengät eivät näytä yhtään pahoilta kävelemiseen, mutta sitä ne kyllä ovat. Kuva jotenkin pienentää korkoa, mutta jalkaholvin asennosta voi päätellä jotain (mittasin, että korko on n. 10 cm). Onhan minulla toki muitakin korkokenkiä, mutta yleensä niissä on paksuutta myös päkiän kohdalla, jolloin varpaiden ja kantapään korkeusero ei ole niin huomattava. Näissä ei ole yhtään sellaista (mikä on platform suomeksi?). Uskoisin, että tämä on tottumiskysymys, mutta meikäläisen lättäräpylät ovat jotenkin orientoituneet enemmän tennareihin ja varvastossuihin. Hoitakoot virolaiset ja venäläiset naiset jatkossakin tämän sirokenkäosaston minun puolestani.

Tässä muuten olisi ehkä minulle sopivat kengät:



Eikä maksaisikaan kuin 235 euroa. Olisko mitään, hei tytöt? (Kuva Brandos.fi).

1. maaliskuuta 2012

Well we all shine on like the moon and the stars and the sun

Kun nyt kerta pääsin näiden valokuvahaasteiden makuun, niin pistänpä toisen heti perään. Tämä ei tosin ole kuin yksiosainen haaste.

Kummitus kuvasi oman jääkaappinsa oven ja kannusti toisiakin tekemään samoin. Koska mikäpä on hauskempaa, kuin päästä tirkistelemään toisten bloggaajien yksityiselämään.

Jääkaappini ovi on viime muuton jäljiltä (pari vuotta sitten) jäänyt jopa yllättävän tylsäksi. Edellisen jääkaappini ovessa oli jääkaappirunoutta, postikortteja, lista siitä miksi en jaksanut tänään lähteä salille jne.




Nykyisin jääkaappini ovessa on vain lähinnä keikkalippuja (joista suttasin tunnistetietoja jopa vainoharhaisen tarkasti, mutta tietysti sinne jonnekin jäi nimeni näkyviin?), leffalippuja, plussaseteleitä, muistivihko ja magneetteja.

Ikean jääkaapinovipurnukoista alimmassa on glögimaustetta, keskimmäisessä laakerinlehtiä ja ylimmässä tähtianista, jota pidän purkissa lähinnä tuoksunsa vuoksi. Käyn aina illan hämäryydessä salaa nuuskimassa sitä keittiössäni. Tähtianis on yksi ihanimmista tuoksuista tässä maailmassa (Vitaliksen ja Max Factorin Pan Stikin tuoksujen lisäksi). Plussaseteleiden päältä löytyy Prahasta ostettu marmorinen jääkaappimagneetti.




Yksityiskohta jääkaapin ovesta. Ostin tuon magneetin, jotta muistaisin joskus nähdä myös ne tähdet.

1. kesäkuuta 2011

I'm going slightly mad


Olen aina (= teini-iästä lähtien) ollut huolissani ihoni kunnosta, siis lähinnä kasvojen ihon. Rasvaan ainoastaan kasvoja, käsiä (ranteista sormiin) ja jalkoja (nilkoista varpaisiin). Muuten ihoni saa elää ihan rauhassa omaa elämäänsä. Nykyisin olen kehittänyt lähes pakkomielteisen huolen jokaisesta näpystä ja omituisuudesta kasvoissani. Mietin lähes päivittäin finnejä, mustapäitä ja tummia silmänalusia. En tiedä miksi.

Minulle on nuorempana useamman eri tahon toimesta sanottu, että ihoni on todella hyvä. En ole koskaan ymmärtänyt näitä sanojia. Olen miettinyt ovatko he sokeita. Voisin myös epäillä sen olevan vain imartelua, mutta Joe Blascon konsultti ei ainakaan saa myytyä mitään kovin erityisiä tuotteita sanomalla, että ihoni on niin hyvä, ettei meikkivoidettakaan tarvitse laittaa kuin pieneen osaan kasvoja. Itse olen nähnyt ja näen yhäkin vaikka mitä virheitä ihossani. Se on kirjava, nenä sekä leuka keräävät mustapäitä ja poskipääni miliumeja eli luufinnejä (lähinnä linkin kuvan 1 kaltaisia, ei sentään kuvien 2 ja 3 näköisiä). En tiedä miksi.

No nythän on sitten niin, että huoleni on yhä kasvavaa, koska olen tottunut käyttämään tiettyjä kasvojenhoitotuotteita. Ensin lopetettiin kosteusvoide, jota olin tottunut käyttämään. Olen sen vuoksi ollut tuuliajolla jo monta kuukautta. Eikä se vielä riittänyt! Aivan viime aikoina lopetettiin kasvovesi, johon olin tottunut. Ostin toista kasvovettä ja sen jälkeen kasvoihini iski kasvorutto! No, ehkä saatan hiukan liioitella, mutta muutaman päivän ajan leuassani oli kutisevaa näppyä aika paljon. Sen jälkeen vaihdoin kolmanteen kasvoveteen ja vielä kolmanteen kosteusvoiteeseenkin ja voi voi kun nämä ajat ovat nyt stressaavia! Kasvorutto meni pois, mutta tänäänkin leuassa oli kaksi näppyä. En tiedä miksi.

Niin ja mikä loppuhuipennus vielä tälle tarinalle! Ostin pari päivää sitten kaupasta tuotteen, jota mainostetaan televisiossa tummille silmänaluksille!!! Eikö tämä koskaan lopu? Onko tilanne täysin menetetty? Ymmärtääkö kukaan tätä tilannettani vai olenko täysin (päänsisäisen) hoidon tarpeessa? Tytöt hei? Miten te muut saatte ihonne pysymään heleänä?

2. toukokuuta 2011

Shoes, shoes, shoes

Jos minulla olisi liikaa rahaa ja rajoittamattomat säilytystilat, niin ostaisin ainakin seuraavat kengät.

Nämä Wondersin kengät ovat ai-van ihanat.


Olen aina tykännyt Union Jack -kuvioinnista ihan missä tahansa. Donna Girlin tennarikorkkarit.

Brakon aivan ihanat korkokengät!


Blendin farkkutennarikorkkarit.


Airstepin nätit korkkarit.


Artin hauskat sandaalit.
Haluaisin myös tosi paljon nämä Tamariksen varvastossut, mutta ne taitavat olla jo viime kesän mallistoa. Perhana.


Jos olet taipuvainen samanlaiseen hulluuteen, niin älä missään tapauksessa mene osoitteeseen brandos.fi! Itse en päässyt vielä edes puoleenväliin kyseisen nettikaupan kenkävalikoimassa ja haaviini tarttui jo noin monet kengät. Mutta en voi tilata. En voi. En...

Saatan tehdä postauksen osa 2, jos löydän lisää yhtä ihania kenkiä, joita en voi ostaa!!!

23. huhtikuuta 2010

It's not about the smile you wear but the way we make out

Ennen kuin palaan noihin edellisen kirjoituksen aihe-ehdotuksiin, niin kysyisin, että onko kellään kokemusta hampaiden valkaisusta?

Katselin tänään purukalustoani aamulla vessan peilistä ja jotenkin siitä heräsi se ajatus, että valkaista täytyisi. Muistan vielä ne ajat kaksikymmentä vuotta sitten, kun katselin samaa purukalustoa eri kylpyhuoneen peilistä ja ajattelin, että nehän ovat melko valkoiset. No ei ole enää. Kahvi ja kokis ja elämä ylipäänsä tummentaa. En halua mitään sellaisia hullun valkoisia hampaita, mitä Hollywood-tähtösillä näkee, mutta edes pikkuisen valkoisemmat olisi kivat.

Tutkailin asiaa vähän netistä ja kävi ilmi, että laserilla hoidettu valkaisu olisi kai nopein ja kivuttomin, mutta hinnat on ihan pilvissä. Ja muutenkin hammaslääkärissäkin tehty hampaiden valkaisu on ihan liian kallista minun rahapussilleni. Sen sijaan on noita itsehoitojuttuja, joita saisi ihan kohtuulliseen hintaan. Eräälläkin nettisivulla "asiakkaiden mielipiteiden" mukaan kyseinen töhkä on ihan yhtä hyvää kuin hammaslääkärien vastaava, mutta mistä sen tietää onko nuo oikeita mielipiteitä vai vaan keksittyjä kehuja sinne nettisivulle.

Minulla on yksi kaveri, jolla on ihan uskomattoman kauniit ja valkoiset hampaat. Koskaan en ole tullut kysyneeksi, että miten hän oikein pitää hampaansa sen näköisinä. Miten te muut pidätte hampaanne nätteinä ja valkoisina? Vai eikö kukaan koskaan valkaise hampaitaan? Kertokaa, neuvokaa, ohjatkaa!

13. heinäkuuta 2009

Heeeeei valonkantaja

Kuten nokkelimmat teistä ehkä ymmärsivät edellisestä kirjoituksestani, vaikken kyennytkään kokonaisiin lauseisiin, olin lauantaina katselemassa ja kuuntelemassa Tehosekoitinta ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Kuten aika moni muukin siellä teltassa. Tapauksen johdosta olen ollut pari päivää niin ekstaattisessa tilassa, että oli pakko hetki sulatella asiaa ennen tätä postausta. Ja silti tästä tulee ihan kauheata hehkutusta, tiedän sen.

Siis Tehosekoitin. Livenä. Aivan mieletöntä. Muistan viime syksynä ja talvenakin ajatelleeni, että minulla on ikävä niitä. Ja että en varmaan ikinä näe niitä enää livenä. Ja sitten PAM! Ne palaakin keikkailemaan. Fiilis on sitä luokkaa kuin olisi tavannut rakkaansa viiden vuoden tauon jälkeen. Keikka oli jotain ihan käsittämättömän mahtavaa. Se tunnelma ja ne biisit ja Otto. Tehiksen Otto eikä mikään runoilija Otto Grundström. Otto on ehkä pienin mies johon olen näin sydämenä, mutta Otolla onkin karismaa ainakin kolmen pilvenpiirtäjän verran. Ihan kuulkaas meinaan pakahtua tähän intoon ja onneen! (Miten nuo kuulostavatkin joltain Dna:n kännyliittymiltä... into ja onni...)

Muistan kun viimeisen kerran näin Tehiksen silloin joskus viisi vuotta sitten. Katselin sitä touhua siellä lavalla ja ajattelin ihan oikeasti, että tyypit taitavat olla tosi kyllästyneitä siihen touhuun. Siitähän ei sitten mennytkään kovin montaa päivää tai viikkoa, kun ilmoittivat, että lopettavat. Voin kertoa, että lauantaina siitä viiden vuoden takaisesta tympääntymisestä ei ollut merkkiäkään. Ja bändi veti ihan tasan yhtä hyvin, jos ei paremminkin, kuin silloin ennen. Ihanaa. Ihanaa ihanaa ihanaa. Tätä lisää minulle, kiitos.

JJ tuolla aiemmalla kommenttipalstalla sanoi, että Apulanta on parempi (jos nyt vertailla täytyy), mutta jos/kun on nähnyt molemmat bändit livenä, niin minun mielestäni ne eivät edes paini samassa sarjassa. Olen joskus nähnyt Apulannan livenä ja meinasin pitkästyä kuoliaaksi sillä keikalla. Tehiksen keikalla ei pysty kuolemaan kuin korkeintaan siihen, että yli-innoissaan vahingossa nielaisee kielensä tai jotain. (Sitä paitsi Apulannan nykyinen tuotanto on ihan hirveätä kuraa, imho. Ehkä niidenkin olisi kannattanut jäädä viisi vuotta sitten lepäilemään laakereille.)

Makuasioistahan ei voi kuin kiistellä. Mutta olipa ihan helvetin hyvä keikka.






Ps. Video ei ole minun.

30. kesäkuuta 2009

Sex, Drugs and Cocoa Puffs

Lähdin eilen Anttilasta kävelemään Keskustoria kohti. Koska kävelykadulla näytti olevan tiivis muuri feissareita, päätin kulkea viereisen Hemtexin kautta. Tarkoituksenani ei ollut ostaa mitään, kävellä vain läpi, mutta siinä ihan heti oven suussa oli aivan ihania pöytälamppuja. Alennuksessa. Hinta 5 euroa. Pakkohan se oli sitten ostaa, vaikka tiesin ettei sille ole mitään paikkaa täällä kämpässä.




Nyt se nököttää tuossa television vieressä todennäköisesti tilapäisen pysyvästi. Väriltään se kyllä sopii sisustukseen, mutta... oikeastaan sen ympärille tarvittaisiin ihan uusi asunto. No, joskus vielä.

Viime viikolla harhauduin shoppailemaan Amazoniin. Olin lukenut uusimmasta Soundista kirjasta nimeltä Sex, Drugs, and Cocoa Puffs: A Low Culture Manifesto, ja että kyseinen kirja julkaistaan piakkoin suomeksi. No, en tietenkään malttanut odottaa kallista suomennosta, vaan päätin tilata sen Briteistä enkuksi. Kirja vaikutti kovasti mielenkiintoiselta, voin kertoa enemmän sitten kun olen sen lukenut.




Samalla reissulla Amazon ehdotti minulle Red Hot Chili Peppersistä kertovaa kirjaa Me and My Friends, joka on koostettu valokuvaaja Tony Woolliscroftin kuvista sekä hänen tekstejään kuviin liittyvistä tarinoista. Pitihän sekin sitten ostaa.




Tein tilaukset viime viikon keskiviikkona joskus myöhään illalla ja molemmat kirjat tipahtivat tänä aamuna postiluukustani, eli alle viikossa. Todella nopeata toimintaa! Ja kumpikin paketti maksoi alle 10 euroa postikuluineen, RHCP-kirja jopa alle seitsemän euroa. Miksi enää edes käyttää bussia ja omia jalkojaan raahautuakseen kirjakauppaan, jossa sitten saa maksaa itsensä kipeäksi kirjoista? No, suomenkielistä kirjallisuutta tietysti löytyy helpommin kirjakaupoista kuin Amazonista. Ja tykkään hengailla kirjakaupoissa. Mutta noin teoriassa...

Tänään olen pääasiassa kävellyt ulkona ja nauttinut auringosta, ja sen jälkeen katsellut kuvia Red Hot Chili Peppersin pojista. Ei valittamista.

22. kesäkuuta 2009

Kesä! Loma! Aurinko! Varvastossut!

Tänään on ollut ihan tosi hieno kesäpäivä! Ehkä olette sen itsekin havainneet, mutta ajattelin nyt kertoa varmuuden varalta kuitenkin. Meinasin päivällä lähteä käymään kaupungissa, mutta bussikorttini oli mennyt vanhaksi eilen. Lähdin kävellen lataamaan bussikorttiani lähimmälle R-Kioskille, joka on siis useamman kilometrin päässä. Aurinko paistoi, oli lämmintä ja kuuntelin siinä kävellessäni hyvää musiikkia mp3-soittimestani. Mikäpä siis sen mukavampaa. Sitten kävelin sen saman matkan takaisin tänne korpeeni (reittioppaan mukaan reissullani oli pituutta reilut 6 km), kävin vielä ruokakaupassa ja nyt istun tässä. Mukava päivä. Jalkapohjani tosin on hiukan hellät, koska kuljin koko matkan varvastossuilla, joissa sisäpohja on tuollaista... mitä lie olkea tuo nyt ikinä onkaan, aika karheat kuitenkin.

Vähän ihmetytti, kun kävin Ärrällä lataamassa sen bussikorttini ja yritin maksaa sen pankkikortilla, niin kassa sanoi että ei myyntioikeutta. Siis häh? Ikinä ennen ei ole pankkikortilla maksaessa tullut mitään tuollaista vastaan. Pelästyin jo ylittäneeni tilini, mutta kun tarkistin saldon, niin tilillä kyllä oli katetta. Ei tosin aivan niin paljoa mitä tuo bussikortti maksoi, mutta mistä lähtien pankkikortilla maksettaessa on tarkistettu tilin saldo? Pankkikortissahan on juuri ollut se hieno puoli, että tilipäivää edeltävänä päivänä on voinut hummailla pankkikortilla vapaasti, kun rahat on menneet tililtä vasta seuraavana arkipäivänä. Ja nyt yhtäkkiä: ei myyntioikeutta! Onneksi siinä on myös visa, että sain ostokseni kuitenkin maksettua.

Poikkesin siinä matkani varrella myöskin yhdessä kenkäkaupassa ja ostin itselleni synttärilahjan. Kerta minua oltiin lahjottu rahalla, niin mielestäni sen voi silloin käyttää johonkin epäjärkevään, mutta ah niin tarpeelliseen, kuten kenkiin. Olen tarvinut noita kenkiä niin pitkään ja nyt kun niitä kerta oli siinä kaupassa, niin tein hyvin nopean ostopäätöksen. Ja sain muuten 9 euroa alennustakin niistä ihan pyytämättä, vaikkeivät ne edes olleet oikeasti alennuksessa. Kovasti mukava myyjä, tai todennäköisesti koko kaupan omistaja. Ja ne kengäthän siis olivat nämä:

Heitin muuten talviturkkini juhannuksena. On yleensä synti ja häpeä (minulle itselleni siis), jos juhannuksenakaan ei vielä ole käynyt uimassa, ja vaikka vesi oli ihan todella kylmää, niin pakkohan sitä sitten oli saunasta pulahtaa nopeasti järvessä. Uin kuitenkin ihan oikeasti pienen lenkinkin siinä järjettömän kylmässä vedessä, enkä vain kastellut itseäni laiturin rappusilla.

Nyt jatkan hyttysenpuremieni raapimista.

11. huhtikuuta 2009

Ulkonäkökeskeistä

Tää on ollut nyt jo tosi monella, joten minäkin sitten.


1) Oletko tyytyväinen ulkonäköösi?

En ole. Tulisi lyhyempi lista, jos kertoisin ne asiat joihin olen tyytyväinen kuin ne joihin en ole tyytyväinen. Ja varmaan niitä tässä vielä kysytäänkin moneen otteeseen. Tiedän että olisi niin paljon siistimpää sanoa, että olen tämän näköinen ja se saa kelvata ja rakastan itseäni juuri tällaisena kuin olen, mutta ei se nyt vaan toimi. Tämä on oikeastaan syy miksi en edes halua vastailla näihin kysymyksiin, mutta vastailenpa nyt kuitenkin.

2) Mitä muuttaisit ulkonäössäsi?

Haluaisin olla hoikempi, mutta sehän on vain itsekurista kiinni ettei tämä toteudu. Asioita joihin ei pelkällä itsekurilla voi vaikuttaa on mm. iho (haluaisin paremman ihon, omani on jotenkin kauhean väsynyt ja ruma, vaikka jostain syystä sitä toisinaan kasvojeni ulkopuoliset tahot väittävät kauniiksi), hampaat (haluaisin valkoisemmat hampaat), nenä (joku vähemmän ruma), lattana takaraivo (en voi pitää mitään pääpantoja tai vastaavia, kun takaraivoni on niin luiska), rinnat (haluaisin paremmat rinnat, en välttämättä isompia, mutta kauniimmat) ja mitä näitä nyt on.

3) Mitä muut ovat kehuneet ulkonäössäsi?

Silmiä, hiuksia, suuta, varpaita/jalkoja nilkoista alaspäin, sormia/käsiä ranteista alaspäin ja... ei sitten varmaan muuta.

4) Meikkaatko päivittäin?

En. Olen ihan tosi laiska meikkaamaan nykyään. Tai en ainakaan jos ei kotoa tarvi poistua, kyllä nyt asunnosta ulostautuessa harjoitan edes pientä puuterointia.

5) Perusmeikkisi?

Käytän Max Factorin Panstikia silmänympäryksiin valokynän sijasta. (Tämä on hiukan noloa, mutta jos muistatte sen Juhana Helmenkalastajan jostain Diili-ohjelmasta ja joka sittemmin on painunut unholaan, niin luin jostain lehdestä kauan sitten hänen käyttävän tätä samaa kikkaa!) Käytän Panstikia myös meikkivoiteena ihon "ongelmakohdissa", muuten en laita meikkivoidetta koko naaman alueelle. Sitten tietty puuteroin naamani. Käytin ennen No 7:n irtopuuteria, mutta sitäpä ei enää saa Suomesta, joten olen yrittänyt löytää vastaavaa. Tällä hetkellä käytössä on Makeup Storen irtopuuteri. Se on ihan ok. Sitten rajaan yläluomeni mustalla eyelinerilla (jos jaksan) ja laitan mustaa ripsiväriä. Siinäpä se.

6) Hiustesi väri & pituus?

Tällä hetkellä mustat tumman ruskealla juurikasvulla. Pituus on joku semipitkä, ööh... Ne on varmaan nyt taas kasvaneet aika pitkiksi, tammikuun alussa leikkautin ne sellaisiksi olkapääpituisiksi muistaakseni.

7) Kuinka usein...
...värjäät hiuksiasi?

Parin kuukauden välein ehkä. Värjäysväri on silleen sopivasti melko lähellä omaa väriäni, joten tyvikasvu ei näytä kovin häiritsevältä vaikka kasvaisi joskus pidemmäksikin.

...peset hiuksesi?

Joka toinen päivä tai joka kolmas, riippuu vähän tilanteesta aina.

...käyt suihkussa?

Kokovartalosuihkussa käyn yhtä usein kuin pesen hiuksenikin. Joka aamu suoritan kyllä aamupesun, mutta vähemmällä itseni kastelulla.

...kuorit ihoasi?

Hmm, no. Minulla on sellaista kuorivaa naamanpuhdistusainetta, jota käytän silloin ja tällöin, eli noin joka toinen päivä. Kaulasta alaspäin en kuori.

...käyt kosmetologilla?

En ole käynyt ikinä. Tai siis kerran kulmakarvat nypittiin ammattilaisen toimesta, mutta siihen se sitten jääkin. Voisin haluta kyllä mennä johonkin ihon superhypersyväpuhdistukseen. Viime yönä näin unta, että sain botox-ruiskeita pitkin kasvojani. Huolestuttavaa.

...poistat ihokarvojasi?

No kulmakarvoja nypin lähes päivittäin (on nekin ihokarvoja), kainaloista poistan suihkussa käydessäni ja muita ihokarvoja kesäaikana silloin kun tarve vaatii. En ole pitänyt niin tarkkaa kalenteria näistä. Talvella en juurikaan jaksa poistaa säärikarvoja, kun ei niitä kukaan kuitenkaan näe. Paitsi tietysti sitten jos on tilanne, että joku näkee.

...käyt solariumissa?

En koskaan. Pelkkä ajatuskin solariumista tuntuu jotenkin tosi levottomalta.

8) Miten pidät hiuksiasi?

Voisin jättää tähän Katan vastauksen ("Balettinuttura tai ponnari, vastapestyinä aina auki.") koska noinhan se menee. Vastapestyinä pidän auki, muuten sullon ne ponnarille ja kotona pidän niitä jonkinlaisella mytyllä tai nutturalla.


9) Miten tukkasi on nyt?

Mytyllä. Mikä tarkoittaa sitä että ponnarilla ja sitten se häntä vielä on mutkalla siellä kumilenkin alla, että niskani saa vapaasti hengittää. (En tiedä hengittävätkö niskat, mutta siltä se ainakin tuntuu).

10) Rasvaatko ihoasi?

Rasvaan kasvot (miksi tämä sana on muuten monikko, eihän kasvoja ole ainakaan päällisin puolin kuin yhdet?) aina puhdistuksen jälkeen ja rasvaan myös jalkani suihkun jälkeen. Jalkapohjani ovat aivan kestämättömät, jos en käytä niihin jotain tosi rasvaista rasvaa ja raspia. Muita ruumiinosia en rasvaile, paitsi tietty käsirasvaa ja huulirasvaa käytän päivittäin.

11) Tyypillisimmät vaatteesi?

Kodin ulkopuolella farkut ja joku neule/tunika/villamekko. Kotona esiinnyn nykyisin legginseissä, villasukissa ja kietaisumekossa.

12) Mitä sinulla on nyt ylläsi?

Heh, no mustat legginsit, joissa on pitsiresorit nilkoissa, tumman violetti toppi, jossa on myöskin pitsireunukset ja olkaimet sekä sitten Indiskasta ostettu sininen batiikkivärjätty kietaisumekko. Paljain jaloin olen, mitä ei ehkä pitäisi olla, kun on pientä flunssaa.

13) Millaiset alusvaatteet on ylläsi?

Vaaleanpunamustat snoopy-alkkarit.

14) Kuinka monet farkut omistat?

Ei pysty laskemaan. Aika monet, mutta niistä vain ehkä kolmet on aktiivisessa käytössä. Lempparifarkkuni menivät rikki tuossa pari viikkoa sitten.

15) Millaisia kenkiä käytit viimeksi?

El Naturalistan punaisia joustinvarrellisia talvipopoja.

16) Millaista takkia pidit viimeksi?

Tuommoista hupullista tummanharmaata puolipitkää talvitakkia. En osaa sitä kuvailla sen tarkemmin. Sen kuva on joskus ollut täällä blogissa, mutta en jaksa etsiä sitä.

17) Minkälaisia rintaliivejä käytit viimeksi?

Mustia tuollaisia kevyesti topattuja (eipä niitä oikein muita myydäkään enää), taitavat olla merkiltään Sloggit.

18) Lempikorusi?

Ainoat korut joita yleensä käytän on hopeiset korvarenkaat. En kuitenkaan ole muodostanut niihin mitään tunnesidettä, joten lempikoruni ehkä ihan puhtaista tunnesyistä on sellainen enkelikaulakoru.

19) Käytätkö kynsilakkaa?

No juu, aina vähintään kirkasta, jos ei muuta. Käytän sellaisia hyvin vaaleita ja maanläheisiä värejä, tai sitten ihan valkoista. Kesällä saatan innostua jostain pastellinsävyistä. Varpaisiin saatan laittaa jotain hiukan kirkkaampaakin väriä.

20) Lempihajuvetesi?

Olen jämähtänyt siihen Glow by J Lo. Hyvää on vaikea löytää, enkä jaksa haistella uusia hajuvesiä ja etsiä uutta lempparia, joten tuo kelvatkoon.

21) Shampoo ja hoitoainemerkkisi?

Vaihtelee tosi usein. Tällä hetkellä taitaa olla jotain Herbinan perussettiä.

22) Millaisia sormuksia löytyy sormistasi?

Ei löydy.

23) Tarkkailetko painoasi?

Siitä ei tule kuin paha mieli.

24) Viimeisin ulkonäköösi liittyvä kehu, jonka olet saanut?

Niin, mikähän se sitten olisi ollut? Taidan aktiivisesti unohtaa aina kaikki kehut, kun en usko niitä kuitenkaan. Taisin saada positiivista palautetta söpöistä käsistä jonkin aikaa sitten. Ja sekin oli valokuvan perusteella.

25) Menisitkö kauneusleikkaukseen?

Voisin käyttää plastiikkakirurgin palveluksia yhteen arpeen, joka on aika keskeisellä paikalla kehossani. Toisaalta olen lukenut jostain, että arven hiominen saattaa aiheuttaa lisää arpikudosta, joten en tiedä olisiko se vaivan arvoista. Voisin myös tehdä rinnoilleni jotain, mikäli se ei olisi yleisesti niin paheksuttua.

26) Minkälainen on meikkipussisi?

Se vähän riippuu. Kotona meikit ei ole ikinä pussissa. Matkapusseja minulla on sellainen vihreävalkokukallinen vähän retrohenkinen ja sitten on Marimekon sininen liskopussukka ja sitten on vielä punainen sellainen läpinäkyvä verkkomaista ainesta oleva.

27) Minkä värinen on hiusharjasi?

Vaalean puun värinen.

28) Käytätkö ryppyvoiteita?

En käytä, paitsi jos ihan normaali silmänympärysvoide lasketaan ryppyvoiteeksi. Siinä ei kyllä mainita mitään ryppyjä poistavista vaikutuksista.

29) Montako käsilaukkua omistat?

No käsilaukkuja sanan varsinaisessa merkityksessä ei taida olla yhtään, mutta olkalaukkuja sitäkin enemmän. En pysy laskuissa mukana.

30) Onko sinulla lävistyksiä tai tatuointeja?

Haaveilen tatuoinnista niskaani, jonka saisi hiusten alle piiloon tarvittaessa, mutta en ole kovinkaan lähellä toteutusta. Jonkinlainen visiokin on siitä millainen se voisi olla, mutta niin... Ehkä se ei toteudu, en tiedä. Lävistyksiä ei ole muualla kuin korvissa, mutta korvissa on kyllä ihan oikea lävistys eli se tragus, josta täälläkin on joskus ollut puhetta. Toisessakin korvassa on tuolla ylhäällä sellainen, joka on kai nimeltänsä helix, mutta se on kyllä ammuttu ihan sellaisella lävistyspyssyllä, mikä kai on pahasti tehty, mutta toisaalta rustoni on aivan onnetonta lerpaketta korvissa ja nenässä.


Enkä tosiaan jaksa oikolukea tätä enää.

27. joulukuuta 2008

No uterus, no opinion


Tuossa on nyt tuo koko kuva todisteeksi, että näette noiden eilisten silmien todellakin olevan Johnny Deppin silmät. Ei Brimin. Ei sillä, että jälkimmäisenkään silmissä mitään vikaa olisi.

Minulla on ollut tänään todella tuskainen päivä. Kaikkihan alkoi oikeastaan joskus vuosi takaperin, kun lakkasin syömästä e-pillereitä. Sen jälkeen muutaman kuukauden kuukautiseni tulivat säännöllisesti kuukauden välein, sitten ne alkoivat harveta ja nyt viime huhtikuun jälkeen niitä ei enää näkynyt eikä kuulunut. Kunnes sitten jouluaattona. Nyt olenkin sitten varmaan vuotanut lähes kuiviin ja olo on ollut todella tuskainen. Tänä aamuna heräsin ja olin ihan normaalisti, kunnes sitten yhtäkkiä vessassa istuessa alkoi tulla tosi heikko olo. Meinasin oikeasti jotakuinkin menettää tajuni siinä istuessa ja olin aivan hiestä märkä. Kompuroin takaisin sänkyyn ja makasin siellä hetken. Nousin ottamaan aamupalaa, kun olo alkoi helpottaa, mutta saman tien heti välittömästi alkoi heikottaa ja kylmä hiki pukkasi pintaan. Otin kahvimukin ja jugurttipurkin yöpöydälle ja kävin maate viestitellen samalla puhelimella ihmisille, että viikatemies taitaa tulla nyt noutamaan minut. Olo oli niin surkea, etten pystynyt edes kuvittelemaan nousevani ylös ja meneväni käymään kaupassa saati apteekissa. Onneksi isä sattui olemaan liikenteessä jo valmiiksi ja lupasi käydä apteekissa ja tulla poikkeamaan. Hörpin siinä sen kahvin ja söin jugun puolimakuulla, ja olo alkoikin parantua. Lähdin kuitenkin isän mukana heidän luokseen ylläpidettäväksi ja täältä käsin nyt bloggailen. Olen taas melkein inhimillisessä olotilassa ja aion tästä kotiutua yöksi. En tosiaan kyllä kestä tällaista, joten tuo kahdeksan kuukauden välein on varmaankin ihan hyvä tahti mikäli oireet on joka kerta yhtä pahat. (Aiemmin ei ole ollut, toim.huom.)

Miehet! Olkaa onnellisia! Teidän ei tarvitse kokea tällaisia helvetillisiä tuskia eikä ikinä synnyttääkään. Seuraavan kerran kun meinaatte alkaa mussuttaa jostain miesten syrjinnästä ja miehenä olemisen vaikeudesta, niin pyytäkää jotakuta vaikkapa potkaisemaan teitä munille päivän ajan kerran kuussa vartin välein, niin muistatte millaista on olla nainen.

Eipä tässä muuta tilitettävää tällä kertaa. Paitsi että törmäsin naamakirjassa tällaiseen mainokseen yksi päivä. (Klikkaamalla saa isommaksi).



Voi noita käännöskukkasia...

Parempaa viikonloppua teille muille!


Ps. Voi ääk. Jollain mystisellä näppäinyhdistelmällä tämä postaus meni julkaistumaan ennen kuin oli edes valmis. Tiedoksi niille, jotka ehtivät huomata ja ihmetellä minne tämä sitten katosi...

11. marraskuuta 2008

Kertomus siitä miten veronpalautukset voi kuluttaa jo etukäteen

Kaikkihan alkoi siitä, kun bussikorttini kuukausilippu meni umpeen. Tai oikeastaan kaikki alkoi jo siitä kun synnyin ja napanuora oli kaulani ympärillä. Ilmeisesti pääsi tapahtumaan hetkellinen happivaje, jonka seurauksia niitän yhäkin.

Niin, siis olin tänään pakotettu menemään lataamaan bussikorttini, jotta pystyn jatkossakin matkustelemaan. Lähdin käymään lähimmällä R-Kioskilla, joka ei kuitenkaan ole kovin lähellä. Siinä Ärrän lähellä on yksi pienehkö kenkäkauppa, joka aina viekoittelee minua. Nytkin siitä ohi kulkiessani aivan varmasti joku kenkä päästi seireenien tapaisen kutsuhuudon, koska käänsin pääni ja katsoin kyseisen kaupan ikkunaan. Ja voi ei, mitä vanhat silmäni näkivätkään...

Siis oikeastaanhan tämä kaikki lähti siitä, kun näin Katan tai Kukkiksen blogissa (en muista enää kumman, sortsit vaan) kuvan aivan ihanista semmoisista muistaakseni vihertävistä saappaista, joissa oli sellainen joustinneulosvarsi. Olen siitä lähtien havitellut moisia omakseni, paitsi en välttämättä juuri sen värisiä. Salaa haaveilin ehkä punaisista. Olen myöskin epätoivoisna ihaillut The Art Companyn nettisivuilla heidän kenkiään, Kukkiksen paljastettua omien ihanuuskenkiensä (siis nää oli nyt vissiin eri kengät kuin ne vihreät joustinvartiset) merkin. Olen myös kuolannut Andiamossa yksiä Art Companyn punaisia saappaita, joissa on neulosvarsi, mutta ei sellainen joustinsysteemi kuitenkaan vaan suoravartiset sellaiset. Olen kuitenkin jättänyt niiden ostamisen ja jopa sovittamisen väliin, koska ne eivät olleet täydelliset. Mutta nyt sitten... Nyt tuon kenkäkaupan ikkunassa oli Täydelliset KengätTM. Ne olivat punaiset, niissä oli sellainen joustinneulosvarsi ja ne olivat ihanat...

Mietin tätä ostopäätöstä tasan niin kauan kun kävelin siitä kenkäkaupalta Ärrälle ja takaisin. Päätin että jos ne eivät maksa enempää (ainakaan kovin paljoa) kuin ne Andiamon epätäydelliset saappaat ja ovat sopivan kokoiset, niin ostan ne. No hinta oli tismalleen sama kuin niillä epätäydellisillä saappailla (mitään numeroita ei tässä kohtaa mainita nyt, köh), mutta kokoja oli vain minun kengänkokoani numeroa pienemmät ja numeroa isommat. Tietysti. Sovitin niitä numeroa isompia ja sovitin toisen värisiä oikeaa kokoa olevia kenkiä ja tulin hitaasti mutta varmasti siihen tulokseen, että ne numeroa isommat ovat aivan hyvät. Niihin mahtuu sitten ainakin villasukatkin talvella. Nih. Olisin varmasti katunut ikuisesti, jos olisin jättänyt ne sinne kauppaan, joten visa vingahti ja lohduttelin omaatuntoani sillä, että veronpalautuksia kuitenkin tulee enemmän kuin mitä nuo kengät maksoivat.

No niin. Nyt kun olen selitellyt tarpeeksi, niin haluatteko nähdä kuvan niistä? No ei väkisin sitten...

*

*

*

*

*

*

*

*

No ei vaiskaan, juksasin! Tämmöiset ne nyt sitten oli.



Nuo ovat muuten El Naturalistan kengät, jotka ovat erittäin luontoystävällisesti valmistettu ja pienentävät heti ekologista jalanjälkeäni varmasti tosi paljon, vaikka fyysistä jalanjälkeä isontavatkin numerolla.

Ja nyt teen pyhän lupauksen, etten tänä syksynä/talvena osta enää yksiäkään kenkiä! Ellei ne sitten ole tosi edulliset tai tosi ihanat...