28. helmikuuta 2009

Like two berries


En nyt ehdi sanoa muuta kuin moi ja heippa! Ehkä huomenna saan ulostettua näppäimistöltäni vähän jotain muutakin, mutta nyt lähden äidin lihapatojen ääreen sekä illalla kuuntelemaan johonkin baariin jotain ennenkuulematonta bändiä. Toivottavasti on hyvä.

Rokrok!

26. helmikuuta 2009

Yksikseen naureskelu on piilevä hulluuden merkki

Yleensä minua ei naurata yhtään, kun luen Salakuunneltua.fi:tä ja ne kommentit yleensä vasta ärsyttääkin...





... mutta tälle nauroin ääneen varmaan viisi minuuttia. Joo, ehkä olen vähän väsynyt tai jotain. (Selvennyksenä voin mainita, että itse salakuuntelu ei naurattanut, mutta tuon luettuani ensimmäinen ajatukseni oli: Mikä v*tun pörröpää?)


Ps. Kuvablogini ei päivity ainakaan tänään teknisistä syistä. PC Suite ei suostu havaitsemaan kännyäni, argh!

Pashaa vaikkei ole pääsiäinenkään

Mimmulta.

Olitko tänään jossain äskettäin?
- En ollut. Harkitsin kyllä kotoa poistumista esimerkiksi kauppaan, mutta lumipyry ei inspiroinut.

Onko kännykkäsi metrin säteellä sinusta?
- On, se on ihan tuossa polven vieressä.

Voitko sanoa, että harrastat lukemista?
- No siis... Luen kyllä kun sille päälle satun ja hyvän kirjan löydän.

Mitä seuraat säännöllisesti telkkarista?
- Tällä hetkellä tulevista sarjoista tulee katsottua Täydelliset Naiset, Weeds, Californication, Entourage, Peep Show, Skins, Frasier, Sopranos, Katie & Peter (en suostu sanomaan sitä povipomEN!)... Niin ja tietty Late Night with Conan O'Brien, josta tuli eilen vimppa jakso, snif. Tulipas niitä sarjoja muuten aika monta, vaikken edes mielestäni katso televisiota mitenkään hirveän paljon eikä sieltä ikinä kuitenkaan tule mitään katsottavaa.

Aiotko nukkua huomenna aamulla pitkään?
- Todennäköisesti. Mitäpä sitä muutakaan tekemistä olisi.

Pidätkö koskaan hiuksia nutturalla?
- Pidin silloin kun ne oli pidemmät.

Oletko pitänyt peruukkia julkisella paikalla?
- En edes yksityisellä paikalla.

Mietitkö koskaan, miltä näyttäisit siilitukalla?
- No nyt kun kysyit niin mietin. Varmaan aika tyhmältä.

Oletko ottanut laitonta lävistystä?
- Mikä ihme on laiton lävistys? Kieltääkö laki jonkun paikan lävistämisen? Tietty jos tämä kysely on alunperin alle 15-vuotiaille...

Osaatko soittaa pianoa, edes yhtään?
- Osaan yhtään. Nuoteista osaan soittaa, mutta en kaksikätisesti. Ja miten nää fontit heittelee tälleen?

Onko sinulla omaa muistitikkua?
- On, parikin. Uuh.

Mikä on mp3-soittimesi ensimmäinen kappale?
- Okei, tää on niin nolo... Se on Uniklubin Rakkautta Ja Piikkilankaa. Älkää kysykö... Törmään siihen aina toisinaan kun vaihtelen noita soittolistoja ja se on aina ekana listassa. En kylläkään ymmärrä miksi, kun nuo on kuitenkin aakkosjärjestyksessä.

Mitä elokuvaa tai DVD:tä viimeksi olet katsonut?
- Elokuva oli se Twilight, siis ihan leffassa, ja dvd:ltä katsoin viimeksi eilen Gilmoren Tyttöjä.

Missä olit viimeksi yötä niin ettet ollut kotona?
- Siskon luona ihan viime viikonloppuna peräti.

Onko sinulle koskaan huomautettu että tietyn promillerajan toisella puolella kävelet hiukan vinoon?
- No ei, kun ne muut menee sillä hetkellä ihan tasan yhtä vinoon.

Kuvaile mielialaasi yhdellä sanalla.
- Odottava. En tiedä miksi. Se vaan tuli jostain.

Olisitko mielummin kirurgi vai matematiikan opettaja?
- No jos ihan pakko olisi valita, niin matikan ope.

Jos olet koulussa, hoetko usein tunneilla että "mä en tajua"?
- Mä en ikinä kuuntele tunneilla, joten en.

Omistatko tyhjiä CD-levyjä?
- Saattaa niitä jossain nurkissa pyöriä.

Kuinka monta hiuslakkaa omistat?
- Niitä on varmaan kolme tällä hetkellä. Yksi on melkein loppu, toinen korkkaamaton ja kolmas on sellainen matkakoko. Enkä oikeasti edes käytä hiuslakkaa juuri koskaan.

Mietitkö koskaan maailmanloppua?
- En, koska se ei ole ongelma. Useammin mietin maailman alkua.

Oletko koskaan poiminut puolukoita?
- En varmaankaan, koska en tykkää puolukoista. Paitsi ehkä lapsena väkisin pari puolukkaa. En muista.

Jos saisit 10 euroa, mihin sen käyttäisit?
- Laittaisin elämän risaiseksi ja lähtisin ulkomaille, mitäs luulet?

Omistatko teksti-T-paitoja? Jos omistat, millaisia?
- Joo, omistan. Yhdessä lukee ainakin WHATEVER, toisessa lukee Minä Rakastan Sinua, kolmannessa Rokkitähti, ja mitä näitä nyt on.

Kuunteletko nyt musiikkia? Mitä?
- Kuuntelen. Kuulostaisi olevan Queens of the Stone Age ja kappale on Mosquito Song.

Käytätkö tekstiviesteissä koskaan typeriä lyhenteitä, koska haluat säästää rahaa?
- Ei ne ole typeriä jos minä niitä käytän.

Käytkö säännöllisesti katsomassa eri bändien tai artisitien keikkoja?
- Niin usein kuin mahdollista. Se on ehkä parasta. (Meinasin kirjoittaa parhautta, mutta tajusin viime hetkellä että se on typerä sana ja päätin olla paljastamatta typeryyttäni).

Onko jossain biisissä sinusta surulliset, miettimään laittavat sanat?
- On toki, mutta miettimään ne laittaa vain silloin kun on itsellä sellainen melankolinen fiilis.


HENKILÖISTÄ
Kuka miespuolinen henkilö nukkui viimeksi vieressäsi? - I don't kiss and tell.
Kuka naispuolinen henkilö nukkui viimeksi vieressäsi? - Serkku.
Kenen kanssa puhuit viimeksi puhelimessa? - Jonkun työhässäkkäihmisen varmaan.
Kenelle lähetit viimeksi tekstiviestin? - Kuvaviestillä paiskasin yhtä mieshenkilöä. (Nyt varmaan mietitte oliko se joku irstas kuva? Ainakin nyt kun sanoin, niin mietitte? No siinähän mietitte, hahhahhaa!)
Kenet tapaat seuraavaksi? - Ajattelin hautautua kotiin kunnes lumet sulaa, eli en varmaan toviin ketään. (Okei, meitsin television takana tai jossain kummittelee! Mikä ihme tuo ryminä oli?!)
Kenellä olit viimeksi yötä? - No sen siskon, johan sanoin kerran.
Kuka kävi viimeksi hermoillesi? - Voiko olla totta, ettei kukaan olisi käynyt hermoilleni hetkeen? Varmaan minä itte sitten.
Kuka kuljetti sinut viimeksi jonnekin? - TKL:n sinivalkoiset siivet.

KAUPUNGIT
Syntymäkaupunkisi? - Tämä Tampere.
Missä kaupungissa asut tällä hetkellä? - Tampereella yhä.
Missä haluaisit asua? - Ihan sama oikeastaan. Aamulla herättyäni ajattelin ensimmäisenä, että pitäisikö muuttaa sinne missä on töitä, eli pk-seudulle.
Missä kaikkialla olet asunut? - Kolmessa eri kämpässä Tampereella. Aika harvassa paikassa siis tähän ikään mennessä.
Missä et missään nimessä haluaisi asua?- Missään kovin pienessä kaupungissa en haluaisi asua ja missään nimessä en missään kyläpahasessa. En mainitse paikkojen nimiä, vaikka parikin pyörisi ihan tuossa kielen päällä, etten saa kenenkään vihoja niskaani.

KUMPI
Olut vai siideri? - Sidukka (onko tämäkin ärsyttävä sana?)
Kahvi vai tee? - Kahvi on aamulla pakollinen, tee on kuitenkin ehkä paremman makuista.
Linja-auto vai henkilöauto? - Linjuri, linkki, bussi, dösä... Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Uinti vai pyöräily? - Pyöräillen on helpompi kulkea kaupungissa.
Aamu vai ilta? - Ilta ehdottomasti.
Metsässä vai Helsingin keskustassa? - Saako valita jonkun muun kaupungin keskustan kuin Helsingin? Jaa ei vai? No riippuu kai sitten tilanteesta.
Kesä vai talvi? - Kesä!!! Huutomerkki!

HUOMENNA
Millainen päivä huomenna? - En tiiä yhtään.
Tavoite? - Laihtua, rikastua, menestyä, tulla kuuluisaksi, maailman kauneimmaksi ja ihailluimmaksi ihmiseksi. Ja kyllä, kaikki tämä yhdessä päivässä.
Mistä et pidä huomisessa? - Siitä, että en todennäköisesti saavuta tavoitettani.
Onko sulla töitä? - Mikä kysymys tuo nyt on. Onko itelläs?

MILLOIN VIIMEKSI
Söit? - Nyt on kyllä jäänyt syömättä, kohta kai pitäisi popsia jotain. Niin aamulla siis söin aamupalan.
Nukuit muualla kuin kotonasi?- Tämä kysely alkaa muistuttaa teletappeja... (Uudestaan!) Niin siis viime viikonloppuna.
Unelmoit opettajastasi? - Jaa-a. No en kovin vakavalta pohjalta kai koskaan, mutta korkeakouluissa on se hyvä puoli, että ne opettajat on usein kovin lähellä omaa ikää.
Katsoit TV:tä? - Eilenhän tuo viimeksi oli auki.
Olit auton kyydissä? -Henkilöauton kyydissä varmaan pari viikkoa sitten, bussin kyydissä pari päivää sitten, kai. Muistini ei ole vahvimpia tätä nykyä.
Ostit jotain muuta, kuin elintarvikkeita? - Eilen tein kotisohvalla hankinnan, jota en voinut vastustaa. Siitä enemmän ehkä sitku.
Lauloit karaokea? -Jokunen vuosi sitten. Ei tule tavaksi. Noin muuten lauloin viimeksi tänään, kun kuuntelin musiikkia.


Heippa taas!


25. helmikuuta 2009

Tyyli kohdallaan

Ysärikeskiviikko on viime viikon tauon jälkeen taas takaisin (ette varmaan edes huomanneet sen poissaoloa) entistäkin ehompana. Tällä kertaa kotimaisella kappaleella varustettuna.





On se jännä, että kaikki muut vanhenevat paitsi minä.

Hah

Kävin tuossa Hobby Hallin nettisivuilla pyörimässä ja kun siellä tyrkytettiin jotain kävijäkyselyä, niin ajattelin vastata. Ensimmäisellä sivulla kysyttiin viimeisenä kysymyksenä, että puuttuiko nettikaupasta jotain mitä olisit halunnut ostaa. Vastasin "kyllä", koska en löytänyt sellaista mitä etsin, ja painoin "seuraava". Kysely palasi takaisin ihan samalle sivulle. Painoin uudestaan "seuraava" ja yhä pyörin vain samalla sivulla. Vasta kun vaihdoin viimeisen kysymyksen vastaukseksi "ei", niin pääsin etenemään kyselyssä eteenpäin.

Saahan sitä tuollakin tavoin itseään miellyttäviä vastauksia kyselyihin.


Kamalaa! Ikää kysyttäessä jouduin ruksimaan kohdan 30 - 39!!!

24. helmikuuta 2009

Satunnaisia ajatuksia


  • Miksi Subin ruutunaamat ovat niin sairaan ärsyttäviä? Etenkin se yksi keski-ikäinen ukko, joka luulee olevansa alle 20.
  • Pinkki on niin out miehillä. Älkää enää pukeutuko siihen. Pyydän.
  • Twilight-leffassa sillä tytöllä oli ihan älyttömän hienot pussilakana ja tyynyliina. Mistähän sellaiset saisi itselle? Lisäys myöhemmin: Tähän löysinkin vastauksen. Amazonista. Melko kallista...
  • Mitä ihmeitä ovat hopeamolekyylit, jotka eliminoivat bakteerit ja estävät hikoilun? Sanalla hopeamolekyyli tulee googlella tasan yksi hakutulos. Tämän jälkeen kaksi.
  • Miksi Pandan Smoothie Choco -mansikkakarkeissa on 1oo grammaan käytetty 128 grammaa omenaa, mutta mansikkaa on vain 22 %?
  • Muuten kyllä tykkään tästä Panda uudesta sloganista, "omintakeinen makeinen", sekä uusista innovatiivisista karkeista.
  • Tulispa jo kevät ja sulaispa lumet.
  • Tänään on laskiaistiistai, mutta minulla ei ole laskiaispullaa. Eikä hernekeittoa.
  • Pitäisikö värjätä hiukset ihan pikimustiksi?
  • Siivosin tänään yhden vaatekaapin ja sain neljä muovikassillista pois toimitettavia vaatteita. Osa niistä oli kyllä isoja ja paksuja villapaitoja, ja parit farkutkin.
  • Miten voi olla, ettei Johnny Depp ole saanut ikinä Oscaria?
  • Minulla onkin näköjään aika vähän ajatuksia, huomaan sen nyt.

23. helmikuuta 2009

And the sky was made of amethyst

Ärsyttää kun sanotaan, että ensi viikolla (eli viime viikolla) soitetaan JOKA TAPAUKSESSA ja paskan marjat kukaan ole mitään soittanut. Ei luulisi olevan ihan kauhean vaikeata, jos haastateltavia oli kolme, tai enintään neljä. Ei veisi ihan kauhean montaa hetkeä elämästä, kun soittaisi niille muutamalle ei-valitulle, että sori, mutta ei. Pitäkää vaan tunkkinne sitten.

Ahdistaa. Mitä jos en ihan oikeasti saa töitä mistään. Mitä sitten teen? Millä ihmeellä elän? Joo, sossusta saa toimeentulotukea, mutta ei ihan kauheasti houkuttele se vaihtoehto. En kai nyt ihan oikeasti ole opiskellut nämä kaikki vuodet ruvetakseni työttömäksi toimettomaksi sossupummiksi (opiskelijahan ei saa työttömyyskorvausta, toim.huom.). En valmistu enkä saa töitä ja vuoden päästä voitte tulla moikkaamaan minua Ratinan sillan alle. (Joo, en nyt oikeasti vielä vaivu epätoivoon, mutta välillä vaan alkaa ahdistaa pelkkä ajattelukin ja uutisissakin vaan maalaillaan synkkiä tulevaisuuden näkymiä).

Yritin katsella viime yönä Oscar Gaalaa, mutta en jaksanut sitten pysyä hereillä. Tallensin loput siitä ja katselin aamulla digiboksilta. Vähän kyllä silmät kastui, kun Heath Ledger voitti miessivuosan Oscarin, vaikka se olikin ihan ennalta-arvattavaa. Olin vähän suruinen myös silloin, kun Paul Newmanista näytettiin pätkä. Olen varmaan tullut vanhaksi ja pehmoksi. Phyi.

Tänään ruokakaupan kassajonossa oli takanani ulkomaalainen, sellainen hiukan tummahipiäinen mies, jonka ostoksiin kuului kaksi tuorekurkkua ja kaksi pulloa kossua. Eikä mitään muuta. Tosin ne kossut oli varmaan jostain muualta kuin kyseisestä kaupasta, mutta silti aika mielenkiintoinen yhdistelmä. Jäin miettimään mitä saa aikaiseksi kahdella kurkulla ja kahdella kossupullolla. Ehkä jonkinlaisen kurkkuboolin?

22. helmikuuta 2009

I just threw up in my mouth a little bit

Sunnuntaiklassikoissa oli tällä kertaa teemana kaikkien aikojen inhokki. Ensin en keksinyt yhtään inhokkia, sitten niitä alkoi tulla mieleeni tulvimalla, mutta yli kaiken on kyllä yksi. En pystynyt kuuntelemaan tuota muutamaa ekaa sointua pidemmälle, kun tuli jo niin huono olo. Enkä edes pilaile.





Anteeksi, että saastutin blogiani tällä.

20. helmikuuta 2009

Se on minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä minä eikä kukaan muu

10 vuotta sitten minä...
1. elin varsin epätyydyttävässä parisuhteessa.
2. asuin vielä vanhempieni luona lähellä Tampereen keskustaa.
3. olin töissä täysipäiväisesti.

5 vuotta sitten minä...
1. en ollut vielä valmis tradenomi, vaikka olisi pitänyt.
2. asuin tässä samassa asunnossa kuin nytkin.
3. olin sinkku, mutta säädin jotain epämääräistä.

3 vuotta sitten minä...

1. olin siirtynyt yliopistoelämään.
2. leijuin jossain epämääräisessä välitilassa.
3. olin vähän onneton rassukka.

Vuosi sitten minä...

1. olin harmissani tulevasta tutkintouudistuksesta.
2. en jaksanut stressata kesätöistä.
3. olin ihkupihkuihastunut.

Tähän asti tänä vuonna minä...

1. olen ollut vähän töissä ja hakenut lisää töitä.
2. en ole jaksanut juurikaan edes korvaani lotkauttaa opintojen suhteen.
3. olen tuhlannut yli varojeni ja ostanut liput kaksille ns. festareille, jotka molemmat sisältävät Kotiteollisuuden (Eastermaster 2009 ja Sauna Open Air). Jälkimmäisestä odotan kyllä enemmän sitä Nikki Sixxin ja Tommy Leen bändiä, mikä se nyt oli...

Eilen minä...

1. kävin kaupassa.
2. suoritin massiivisen Operaatio Lehmärahin.
3. olin hiukan pöyristynyt eräiden tahojen toiminnasta.

Tänään minä...

1. olen ostanut liput Sauna Open Airiin ja rahapussini itkee verta.
2. olen ollut todella niskajuminen herätessäni aamulla. Pelkkää rutinaa vaan kuului, kun yritin kääntää päätä.
3. menen illalla viettämään viime vuoden viimeisiä pikkujouluja.

Huomenna...

1. en ole krapulainen.
2. palaan kotiin joskus iltasella hyvä mieli mukanani.
3. rötvään varmaankin illan sohvalla tuijottaen toisella silmällä telkkaria ja toisella läppärin näyttöä.


Ps. Otsikko lainattu Klamydialta ja olen melko varma että siinä on juuri oikea määrä minuja.

Pps. Uudistuneella Blogilistalla meinaan aina vahingossa ilmoittaa asiattomasta blogista (omastani) kun tarkoitukseni olisi tilata vain päivitystarkistus blogilleni.

19. helmikuuta 2009

Vastaus

Lähes kaikki tuohon edelliseen postaukseen vastanneet osuivat melkein oikeaan, sillä erotuksella että kyseessä ei ollut varsinaisesti säkkituoli (jos pilkkua oikein viilataan), vaan minun lehmärahini, ja se ei ollut niinkään hajonnut kuin hajotettu. Päätin nimittäin kunnostaa sen, eli sekä pestä sen päällisen että laittaa sen sisuksiin lisää täytettä. Noilla styroksipalleroilla kun on tapana mennä kasaan ajan saatossa.





Yllä olevasta kuvasta saatatte huomata, että tuo lehmäkuvioitu päällyskangas ei ollut enää mustavalkoinen vaan enemmänkin harmaavalkoinen. Siksi se piti laittaa pesuun. Jouduin kuitenkin tyhjentämään sisupussista täytettä ensin muovikassillisen verran, että sain sisuspussin ylipäänsä ulos rahin sisältä.




Jouduin hipsimään kotona vuorokauden verran hyvin varovaisesti ja yritin minimoida liikkumiseni ympäri asuntoa, koska kaikkialla näytti tältä.




Tänään sitten otin päällyskankaan narulta kuivumasta ja päätin aloittaa täyttöoperaation.




Tietysti se muovikassikin sitten kaatui ja osa sen sisällöstä levisi jo valmiiksi palleroiden vallassa olevalle matolleni.




Tuosta aukosta pitäisi saada styroksipallerot tyrkittyä rahin sisään, mutta niiden sähköisyys teki tehtävästä melko haastavan. Lattialta ei mitenkään pystynyt paljain käsin keräämään palleroita.




Keksinkin mainion konstin kerätä noita lattialle levinneitä palleroita ja kipata niitä sisuspussiin. Onkohan tämä nyt se paljon puhuttu muumimukitekniikka?





Huh huh, täyttöoperaatio on vihdoin valmis! Luulin olevani jo voiton puolella, mutta vähänpä tiesin.

*Tämä on kohta on sensuroitu lapsille sekä herkkäsieluisimmille sopimattoman kielenkäytön vuoksi.*

Uskokaa tai älkää, mutta kun oli mennyt useampi hetki, hermot, niskalihakset, kirosanoja, pari pistoa neulalla sormeen sekä kaksi imurin pölypussia, niin lopputulos oli vihdoin tämän näköinen:




Oli siinä urakka, mutta nyt voin olla taas tuohon rahiin tyytyväinen. Niitä styroksipalleroitahan löytyy täältä varmaan vielä juhannuksenakin, mutta suurimman osan sain sentään imuroitua lattialta pyörimästä.

Kuva-arvoitus

Kuka tietää/arvaa/keksii/ymmärtää mitä tässä tapahtuu?




Oikein arvanneet saavat palkinnoksi hyvän mielen ja lämmintä kättä.

18. helmikuuta 2009

Oli kesä kesä kesä, oli pesä pesä pesä...

Henulta lainasin.


Mitä teit tasan vuorokausi sitten?
Olin syömässä Pancho Villassa ja menossa leffaan.

Kuinka tutustuit henkilöön, joka on kännykkäsi numeroluettelossa seitsemäntenä?
Sattumoisin olen tutustunut häneen blogien kautta.

Onko sinulla paljon rutiineja?
Rutiineja tai pakkomielteitä, miten sen haluaa nähdä.

Oletko rehellinen?
Parhaani mukaan. Valkoiset valheet ovat sallittuja, jos tilanne vaatii.

Miksi asut siellä missä asut?
Ajauduin tähän kun jouduin poistumaan edellisestä asunnosta. Tämä oli lähellä, ihan okei ja nykyisellä mittapuulla vuokra on melko edullinen.

Osaatko sanoa (kalenteriin katsomatta) monesko päivä tänään on?
Jos nyt oikein mietin, että lauantaina oli 14. päivä, niin siitä ehkä osaan laskea... Mikäli tänään on keskiviikko.

Koska viimeksi teit itse ruokaa?
Olisko se ollut sunnuntai.

Muistatko, minkä CD:n ostit ensimmäiseksi?
Voi en muista. Ostelin aika pitkään kasetteja, koska aluksi cd-levyt oli muka niin sairaan kalliita. Eka cd oli varmasti joku halpa ja huono.

Millaisessa asennossa olet tällä hetkellä?
Sohvalla kyyryssä läppärin ääressä.

Millainen perheesi on? Keitä siihen kuuluu?
Minua kiehtoisi ajatus sellaisesta laajennetusta perheestä, johon kuuluisi muutakin kuin se muutaman hengen säälittävä ydinperhe. Minusta on jotenkin hirmu surullista, että nykyisin on tyylinä sinkkuihmisten sanoa, että heillä ei ole perhettä ollenkaan.

Mitä haluaisit huomenna tapahtuvan?
Haluaisin että puhelimeni soisi huomenna ja saisin hyviä uutisia viime viikon työhaastatteluista. Haluaisin myös huomenna saada imuroitua, mutta voi olla ettei se onnistu. Imurointiin on tällä hetkellä esteitä, jotka ehkä selviävät myöhemmin tänään kuvablogini lukijoille.

Kuinka paljon salaisuuksia sinulla on?
Ei taida olla yhtään sellaista jota kukaan ei tiedä.

Näetkö paljon unia? Kerro viimeisin.
Viime yönä olin jossain (entisessä mummolassa?) yksikseni ja pihalla pyöri karhu. Näin myös unta veroprosenteista.

Oletko enemmän ujo vai villi?
Ujo olen. Onko villi-ihminen joku ujon vastakohta?

Aistitko, jos sinua tuijotetaan?
Joskus.

Ketä kättelit viimeksi?
Työhaastattelussa sitä haastattelijaihmistä.

Mitä näet kun suljet silmät?
En paljon mitään. Siksi onkin helpompi nähdä, jos niitä pitää auki.

Kuinka monet kengät omistat?
Voi voi... Vetoan oikeuteeni olla vastaamatta tähän kysymykseen!

Kuinka suuren joukon edessä olet esiintynyt?
Jaa-a, mitähän niitä olis ollut... Pari sataa?

Mikä oli päivän paras juttu?
Puhtaiden lakanoiden vaihtaminen sänkyyn (tähän mennessä päivää, elämäni koostuu hyvin yksinkertaisista asioista).

Luokitteletko ihmisiä?
Öh tuota. Kai jossain määrin, esimerkiksi sukupuolen tai iän tai ulkonäön perusteella.

Kuinka korkealta katselet maailmaa?
Olen 169,5 senttiä pitkä ja silmät ovat siitä tietysti hiukan alempana.

Onko sinulla lemmikkieläimiä?
On kissa, vaikka se asuukin toisaalla. Ja Bärtil tietty, jolla on vielä 1,5 kk jääkaappiaikaa jäljellä.

Kerro joku viehättävä piirre ihmisessä?
Iloisuus. Rakastun hymyyn ja nauruun.

Oletko tullut enemmän äitiin vai isään?
Onpa vaikea kysymys. Ulkoisesti en kumpaankaan ja molempiin varmaan yhtä paljon. Sisäisestikin jako taitaa olla sama. Kerta olen horoskoopilta kaksoinen (hah) niin minulla on varmaan molempien luonteet (rauhallisuus vs. kiivaus).

Uskotko ihmeisiin?
Uskon että kaikelle on selitys ja kaikki on mahdollista.

Kumpi on kiireisempää aikaa; arki vai viikonloppu?
Tällä hetkellä ei oikein kumpikaan. Arki tietysti normaalisti.

Olitko iloinen herätessäsi aamulla?
En muista. En varmaan kauhean, mutta fiilis parani kun huomasin ulkona paistavan auringon.

Oletko tavannut isovanhempiesi vanhempia?
En edes kaikkia isovanhempiani.

Mikä tappaa kiinnostuksen (ihmisistä puhuttaessa)?
Liian suuri ego verrattuna nahan kokoon. Tympeys. Ylimielisyys.

Oletko kateellinen muille ihmisille?
Vähän. Mutta en tunnusta, jos kysytään.

Oletko ollut kirpparilla myymässä?
En ole, joskus voisi, jos jaksaisi.

Koska eletään elämän parasta aikaa?
Kohta.

Kuinka monta serkkua sinulla on?
Ootas... Kahdeksan?

Kirjoitatko päiväkirjaa?
En kirjoita kuin blogia. En ole ikinä oikein ollut päiväkirjan kirjoittamisessa kovin etevä. Paitsi nyt yritän kirjoittaa moleskineen joka päivä vähän jotakin. Vaikeata, kovin vaikeata.

Koska olet viimeksi itkenyt? Miksi?
No nythän en muuten edes muista. Tässä on tainnut olla aika pitkä itkuton jakso. Varmaan ihan silkasta väsymyksestä viimeksi. Joskus.

Mikä muistuttaa viime kesästä?
Pilvinen ilma ja Foo Fighters.

Olemmeko kaikki jollekin tai jotenkin korvaamattomia?
Alunperin emme ole korvaamattomia, mutta kun saamme jalan jonkun oven väliin niin meistä voi tulla sellaisia. En usko kuitenkaan, että kaikki olisimme, valitettavasti.

Kuvaile hiustesi luonnollista väriä.
No semmoset tummahkot keskiruskeat, kai.

Kenen nimipäivä on syntymäpäivänäsi?
Edesmenneen mummoni. :)

Oletko koskaan käynyt vessassa elokuvateatterissa leffan aikana?
Joskus se on ollut hyvin lähellä, mutta olen pystynyt pidättelemään. Tuskaa se on kuitenkin ollut.

Onko sisäinen kauneus vain rumien puhetta?
Ei todellakaan ole. Kauniistakin ihmisestä voi tulla ruma minun silmissäni, jos sisällä on pelkkää paskaa.

Menetkö koskaan nukkumaan meikit naamassa?
Vältän viimeiseen asti. No ehkä joskus torkahdan, mutta yöunille en mene.

Osaatko keittää riisiä?
No daa, ehkä osaan.

Pidätkö yksinäisyydestä?
En pidä. Yksin olemisesta pidän. Ei tarvi olla yksinäinen vaikka olisikin yksin. En ole tuntenut itseäni yksinäiseksi enää pariin vuoteen.

Onko sinulla unelmia?
Tietysti. Toivottavasti ne ovat ihan realistisia unelmia.

Lempivuodenaikasi?
Kesä kesä KESÄ!!!


Nyt on nälkä, joten täytyy varmaan harkita tuota ruoanlaittoa.

17. helmikuuta 2009

Seikkailu jatkuu

Julkaisin taannoin ensimmäisen osan tästä kolmiosaisesta sarjakuvasta. Ette varmaan ole malttaneet odottaa seuraavaa jaksoa. Ettepä.





Klikatkaa isommaksi, niin näette paremmin millainen chef d'œuvre on kyseessä.


Poden huonoa omaatuntoa kun minulla on jotain vastailemattomia meemejä ja muita, joihin on haastettu, mutta ehkäpä huomenissa saisin jotain aikaiseksi. :)

16. helmikuuta 2009

Myöhäinen mato linnun väistää

Sunnuntaiklassikoissa oli tällä kerta aiheena paras rakkauslaulu ikinä (tai en tiedä oliko se mikään aihe, mutta teemana tuntui kuitenkin useilla olevan). Minä kun en ole ikinä oikeastaan kuunnellut mitään hempeitä rakkauslauluja (paitsi Juliet Jonesin Sydämen Rakkauslaulua ja Alice In Chainsin Love Songia), niin minusta tämä kappale on paras rakkauslaulu ikinä. Ja klassikkokin. Ei kai sen niin väliä, vaikka tänään onkin kai maanantai?





Katselin muuten tuossa jonain yönä Grammy-gaalaa telkkarista ja Robert Plant kävi siellä pokkaamassa itselleen aika monta Grammya. Ainakin kaksi. Hienoaloistavaa.

15. helmikuuta 2009

Puhuttaisko?


Televisiossa tuli tuollainen R-Kioskin mainos, jossa kai mainostettiin jotain prepaid-liittymää. Mainoksessa joukko ihmisiä istuu helsinkiläisessä metrossa (ne tunnistaa ankeudesta sekä värityksestä, eikä Suomessa muualla metroja olekaan) eikä kukaan puhu mitään. Yksi tyypeistä tekee harhautuksen ja muuttuu jonkinlaiseksi Ärräsankariksi, käy hakemassa kaikille prepaid-liittymät ja sanoo: "No niin, puhuttaisko?" Mainoksesta tuli vaan mieleen, että se taitaa olla jonkinlainen vastaisku tuolle pk-seudulla liikehtivälle Älä kailota! -kampanjalle.

Kampanjan slogan on "oikeastaan elämäsi ei pitäisi kuulua muille". Eli siis juu, ollaan suomalaisia, ollaan hiljaa, kukaan ei saa puhua mitään julkisilla paikoilla eikä — luojan tähden — ainakaan tuntemattomille! Minä en ole oikein ikinä tajunnut miten kännyyn puhuminen eroaa vierustoverille puhumisesta? Jotkut kyllä puhuvat kännykkään suhteettoman kovalla äänellä, mutta niin jotkut toisaalta puhuvat ihan sille vieressä olevalle ihmisellekin. Miksei saman tien kielletä puhuminen kokonaan? Jos joku haluaa puhua henkilökohtaisia asioitaan julkisilla paikoilla, niin eikö se ole lähinnä sen puhujan ongelma eikä niiden kuuli(/nteli)joiden?

Kampanjan nettisivuilla on kuuden kohdan kännykkäetiketti:
  1. Ota toiset huomioon.
  2. Älä paljasta liikesalaisuuksia.
  3. Kunnioita ympäristöäsi.
  4. Kiinnitä huomiota soittoääniin.
  5. Keskity liikenteeseen.
  6. Pidä huolta puhelimestasi.

Tuossa kampanjassa pointti on ehkä siinä, että liikesalaisuuksia ei saa lörpötellä kaikkien kuullen, mutta minä en ainakaan ole ikinä kuullut kenenkään puhuvan liikesalaisuuksia julkisilla paikoilla, joten tuo ryhmä lienee aika marginaalinen. Ota toiset huomioon ja kunnioita ympäristöäsi? Eli siis älä puhu julkisilla paikoilla? Nettisivuilla sanotaan, että "puhuminen kovaan ääneen yksityisasioista saattaa häiritä muita" ja että "ruma kielenkäyttökään ei kuulu kännykänkäyttäjän käytöstapoihin". Siis ihan oikeasti, eikö tuo kuulosta teistäkin vähän ihmisten hyysäämiseltä? Miksei ennen kukaan ole sanonut että "hei, jos sä juttelet kaverillesi bussissa, niin älä nyt ihmeessä kiroile tai puhu omista asioistasi, kun se ehkä saattaa ärsyttää jotakuta"? Siksei, koska ihmisiä ei ärsytä silloin, kun he kuulevat molempien osapuolten puheen, mutta onhan se nyt ihan vitun ärsyttävää kun täytyy vain arvailla mitä se toinen sanoi, kun tää nyt vastasi sille tolla tavalla!

Entäpä sitten ne soittoäänet. "Kovaääniset soitto-, näppäily- ja tekstiviestiäänet voivat häiritä muita ihmisiä" ja mikä parasta "myös musiikin kovaääninen kuuntelu voi häiritä kanssamatkustajia, vaikka korvilla olisikin kuulokkeet". Miten tässä alkaa nyt tulla mieleen, että ehkä näiden ihmisten ei kannattaisi asua kaupungissa ollenkaan? Minua itseäni kyllä ärsyttää toisinaan julkisissa kulkuvälineissä äänet ja meteli, mutta harvemmin niiden aiheuttajat ovat kännykkään puhuvat tai musiikkia kuuntelevat ihmiset. Enemmän ärsyttää urpot ihmiset, spurgut, vanhukset, kikattavat teinitytöt, koululuokat ja lastentarhaikäisten laumat. Mutta onneksi minulla on mp3-soitin, jota kuuntelen ihan juuri niin kovalla, että se peittää alleen noiden kaikkien edellä mainittujen synnyttämän melusaasteen.

Niin joo, ja sitten vielä nuo kaksi viimeistä kohtaa. Keskity liikenteeseen? Ai että jos istuu bussissa, niin pitää ihan silmä kovana seurata koko ajan mitä siellä liikenteessä tapahtuu? No, nettisivu jälleen ohjeistaa, että "puhelimen käyttö voi häiritä keskittymiskykyäsi, olitpa liikkeellä sitten kävellen, pyörällä tai autolla". No autoilijan toki on syytä keskittyä erityisesti liikenteeseen, mutta se taas on oma moka, jos kävelee tai pyöräilee auton alle puhuessaan puhelimeen. Ja jälleen, eikös nuo nyt ole aika itsestäänselviä asioita? Ja sitten viimeisenä vielä kehotetaan pitämään huolta puhelimesta. Että ei sitten kukaan vaan hukkaa puhelintaan. No joo. Voi tavaton.

Onko maailmassa tai edes Euroopassa toista maata, jossa puhuminen tai äänet ylipäänsä ärsyttäisi näin paljon ihmisiä? Täällä Tampereella ei onneksi ole (vielä) tällaista kampanjaa, mutta olen nyt vaan vähän tuohtunut teidän helsinkiläisten/espoolaisten/sieltä päin olevien puolesta. Toinen asia mistä voisin urputtaa, on se nollatoleranssi graffiteille, mutta ehkä jätän sen ensi kertaan...


Ps. Hah hah haa, Blogilista teki sen taas! Tämä blogi ei nyt sitten päivity siellä, koska en pääse yhtään mihinkään klikkaamaan mitään, mutta eipä taida päivittyä mikään muukaan blogi. No nyt se näyttäisi palautuneen ennalleen. So far, so good.

14. helmikuuta 2009

Kevennyksiä ystävänpäiväksi

Google on hauska veijari.




Blogilista uudistuu! Tällä kertaa minua ei ahdista yhtään (koska en käytä kyseistä palvelua enää). Revin tästä iloa itselleni aivan ennen näkemättömällä tavalla. Eihän siitä edellisestä katastrofista olekaan vasta kuin alle vuosi. Läpyt Blogilistalle, uudistus menee varmasti tosi hyvin.




Ostin eilen ystävänpäiväleivonnaisia ihan vaan pelkästään siitä syystä, että tuo pakkaus sai hymyn huulilleni. Jos harjoittaisin jonkinlaisia itsesyytöksiä, niin ehkä tuo olisi saanut minut itkemään, mutta pois se minusta. Klikkaa kuva isommaksi, jos et näe lukea leivosten käyttöohjetta.


Ps. Pari päivää sitten minulle ilmottautui eräs Tiina, jonka blogin nimi on Mostly Harmless. Niin että jos kyllästyttää tämä suomenkielisniminen versio Enimmäkseen Harmittomasta Tiinasta, niin voitte kokeilla vaihtelun vuoksi tuota toista versiota. Hauska sattuma!

13. helmikuuta 2009

Harri on tehnyt itsestään pellen

Yksi sankari on taas kirjoittanut kirjan. Olen nauranut vatsani kipeäksi, kun olen seurannut tässä viime päivinä keskustelua siitä, että kaikilla 18-30-vuotiailla naisilla pitäisi olla jonkinlainen asevelvollisuuteen verrattavissa oleva seksivelvollisuus. Bordelliin vaan yhdeksäksi kuukaudeksi jakamaan pesää tyypeille, jotka eivät saa! Luulen kyllä, että tuo ehdotus ei ole ihan vakavasti otettavaksi tarkoitettu, mutta ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli, kuten erään ystäväni äiti tapaa sanoa. Tuossahan on selkeästi takana kuitenkin se ajatus, että naisilla — nuorilla naisilla siis — on jonkinlainen velvollisuus antaa jokaiselle tai kelle tahansa miehelle. Tosin, kuten arvon kirjailija itse sanoi, niin tuota kirjaa ei ole kirjoitettu pilke silmäkulmassa.

Aika elämästä vieraantunutta, etten sanoisi. Minun tietääkseni kukaan ei ole vielä kuollut seksin puutteeseen. Ja jos niin paha tilanne alkaa olla käsillä (no pun intended), että terveys jo kärsii, niin suurimmalla osalla miehistä on ainakin yksi terve käsi. Ymmärrän kyllä, että saattaa olla turhauttavaa kun ei saa vaikka haluaisi, mutta onhan noita thai-hierontapaikkojakin ainakin isommissa kaupungeissa joka toisessa kadunkulmassa, ja sitten on kaiken maailman sihteeriopistoja ja muita, joten ei luulisi olevan ongelma. Tosin ongelma tässä lienee se, että nämä saamattomuuttaan itkevät tyypit haluaisivat että nuoret ja hyvännäköiset naiset antaisivat heille ilmaiseksi ja vapaaehtoisesti. Jotenkin vaikea ymmärtää, että miksi ihmeessä nuori ja kaunis nainen, jolla on varmasti valinnan varaa, haluaisi ruveta antamaan velvollisuudesta saati säälistä kenellekään. Ja vaikka peilistä katsoisi minkälainen normaaliin hygieniaan kykenemätön mörökölli, niin annas olla jos joku ei-niin-kaunis naishenkilö yrittää lähestyä näitä sankareita, niin vastaus on "hyi vittu, mee pois".

Jossain keskustelussa sanottiin, että miehen pitää olla joko hyvännäköinen tai vaihtoehtoisesti rikas, että saa naisilta. Minä ainakin tiedän monia ulkoisesti vähemmän viehättäviä ja melko köyhiäkin tapauksia, jotka siitä huolimatta ovat ihan saaneet seksiä ja saattavat vieläpä olla onnellisessa parisuhteessa. Luulen, että näiden ihmisten salaisuus on se sisäinen kauneus. Jos on miellyttävä ja ihana tyyppi, eikä kurottele mihinkään pamela andersoneihin (tai mistä miehet nyt tykkäävätkään) niin ei luulisi olevan suurikaan ongelma saada tyttöystävää edes jossain vaiheessa elämää. Ja jos ongelmana taas on ujous, ettei uskalla sanoa tytöille mitään, niin netti on tänä päivänä aika loistava paikka tyttöjen tapaamiseen. On muuten ihan tosi vähän sellaisia juttuja, joihin ei itse voisi vaikuttaa. Keskustelutaitoakin voi opetella. Tyyli taas vaikuttaa tosi paljon ulkonäköön, jos katsotte vaikka tätä kuvaa (alla) Neil Straussista ennen ja jälkeen stailauksen. Tai tämän kuvan tapauksessa jälkeen (vasemmalla) ja ennen (oikealla). Neilillähän ei ennen käynyt flaksi, vaikka hän oli mukana Mötley Crüen ja Marilyn Mansonin kiertueillakin.



Olen kyllä vakaasti sitä mieltä, että minulla naisena ei ole ensimmäistäkään velvollisuutta antaa kenellekään. Jos ei saa seksiä, niin kannattaa ensimmäisenä tarkastella itseään ennen kuin alkaa katkeroitua ja lässyttää naisten fasistisesta pahuudesta. Ehkä siihen on joku syy, ettei irtoa.


Ps. Huomatkaa, että en ole lukenut tuota kirjaa (ainakaan toistaiseksi, melkein se on kyllä ehkä pakko lukea), joten en nyt ota kantaa varsinaisesti siihen vaan sen ympärillä velloneeseen keskusteluun.

11. helmikuuta 2009

If I would, could you?

Elegian toivomuksesta kuuntelemme nyt musiikkia viikolla emmekä viikonloppuna, joten se on siis ysärikeskiviikko nyt! Huomaatteko, että asiakaspalautteesta saattaa olla joskus jopa hyötyä? Mutta vain hyvin harvoin...

Siispä pidemmittä puheitta: Ehkä paras biisi ikinä!!! (Miten niin ehkä? Siis on!)





♥♥♥♥♥♥

10. helmikuuta 2009

It's not about the smile you wear but the way we make out

Viikko on lähtenyt rattoisasti käyntiin. Oikeastaan aika positiivisissa fiiliksissä. Maanantaina kävin työhaastattelussa ja loppuviikolle taitaa olla luvassa toinen. Maanantain työhaastattelusta ei nyt ainakaan heti poikinut mitään hommia, koska siinä työssä, mitä hain, oli sinä samaisena päivänä aloittanut jo joku. Minulle on ennenkin käynyt noin, että haen jotain työtä ja haastatteluun päästyäni siihen on jo valkattu joku. Mutta uusia avoimia paikkoja siinä samaisessa hommassa on ihan nurkan takana jo tulossa, että niitä odotellessa päin uusia haasteita.

Eilisen työhaastattelun jälkeen kävin lohtushoppailemassa itselleni farkkuja. Edelliset suosikkifarkkuni (2 kpl) vetelevät taas ihan viimeisiään. Toiset on näemmä menossa persiistä puhki ja toisten lahkeet on ihan rispaantuneet. Eipä sillä että nuo tänä päivänä haittaisivat, farkkujahan myydään jo valmiiksi rikkinäisinäkin, mutta ehkä jos tässä jonain päivänä saisi jotain töitä, niin eihän sinne kehtaisi rikkinäisissä farkuissa mennä. No joka tapauksessa, minun piti avautua siitä miten paljon inhoan housujen sovittamista ja ostamista. En ehkä montaa asiaa inhoa niin paljoa tässä maailmassa. Paitojen tai vaikkapa kenkien sovittelu on ihan ok, mutta housujen... voi yäk. Siksipä sitten kun kerrankin vaivaudun ostelemaan itselleni housuja ja otan asiakseni niiden sovittelun oikein urakalla, niin ostankin sitten kerralla yleensä useammat housut. Kuten eilen kahdet farkut. Molemmista sain sitä paitsi ihan hyvin alennusta. Rahanmeno tuntuu kyllä karmivalta, kun ostaa kahdet farkut kerralla, mutta sitten voi taas huokaista helpotuksesta pitkäksi aikaa ja seuraavan kerran tarvii mennä sovittelemaan housuja vasta kun on aivan pakko.

Sain tuossa pari iltaa sitten luettua Sofi Oksasen Puhdistuksen. Se oli kyllä jännä kirja. En halua pilata kenenkään lukunautintoa, joten sanon vain että siinä tavallaan tarinan edetessä loksahteli palasia paikoilleen. Ja kun siinä pääsi sitten loppuun, niin tuli tunne, että olisi pitänyt aloittaa uudestaan alusta tai pikakelata taaksepäin kaikki tapahtumat uudestaan, koska alussa ehkä oli jotain jonka tajuaisi aivan eri tavalla nyt kun sen oli kertaalleen jo lukenut. Tykkäsin siitä kyllä hirmu paljon. Jostain luin, että Puhdistus kertoo prostituutiosta Virossa, mutta en kyllä lähtisi sitä ihan noin pieneen lokeroon laittamaan. Aika vähän siinä loppujen lopuksi prostituutiosta oli ja enemmän kaikesta muusta. En ollut aikaisemmin lukenut Sofi Oksasen kirjoja, mutta nyt ajattelin lukea. Lainasin tänään kirjastosta Baby Janen ja jonotan Stalinin lehmiä, johon näyttikin olevan aikamoiset varausjonot. Lueskelin eilen illalla jonkun Hesarin kirjallisuuspiirin mielipiteitä tuosta Puhdistuksesta, niin muutamalla tyypillä oli kauheasti kritiikkiä siitä mitä olisi pitänyt olla enemmän tai vähemmän tai mitkä roolihahmot nyt eivät olleet uskottavia, niin teki vaan mieli sanoa, että kirjoittakaa itse paremmin. No tokihan kirjallisuuspiirien tarkoituksena on analysoida kirjoja ja sellaista, mutta tulee vähän yhtä hölmö fiilis tuollaisesta kuin jos taidemaalarille sanottaisiin maalauksesta, että tähän olisi kyllä pitänyt maalata enemmän taloja tai vaikkapa käyttää enemmän jotain ihan toista väriä. No mutta suosittelen kyllä lukemaan tuon kirjan, mikäli ette vielä ole sitä tehneet.

Ihmettelin muuten tuossa aamulla hetken, että miksi ihmeessä tänne blogiin on ollut ihan mielettömät kävijäryntäykset eilen ja tänään, mutta löytyihän se selityskin sitten... (Kuvassa alla, klikatkaa isommaksi).



Ainakin Facebookissa on alkanut kierrellä nyt noita tuollaisia juttuja ja itsekin tein eilen itsestäni sellaisen kiertohässäkän jossa piti googlata "(omanimi) on" ja listata viisi ensimmäistä hakutulosta. Olen tehnyt täällä blogissa tuon saman meemin joskus varmaankin, ja nyt ne kymmenet googlaajat sitten törmäävät tänne etsimään noita lauseita itselleen. Kaikenlaisia buumeja sitä...

Eikä siinä vielä kaikki...


"Helsingin Sanomat uutisoi, että jos konserttijärjestäjän hakemus menee läpi, myös Lauttasaaren ja Länsiterminalin välinen vesialue suljettaisiin. Näin konsertinjärjestäjät estäisivät siis tavallisten veneilijöiden pääsyn kuuntelemaan konserttia ilmaiseksi.

Konserttijärjestävät uumoilevat myös ilmatilan sulkemista, jota ei ole aiemmin tehty pop-konsertin vuoksi. Muun muassa isot kansainväliset poliittiset kokoukset ovat sellaisia, joiden vuoksi tämä on aiemmin tehty Helsingissä, mutta turvallisuustekijät saattavat antaa tällekin luvan."

Mtv3.fi


Siis ihan oikeesti nyt ihmiset... Madonnan konsertin vuoksi harkitaan sekä Helsingin vesi- että ilmatilojen sulkemista? Mitä ihmettä? Oikeesti? En pysty nyt kuin vuoroin huutonauramaan ja olemaan hämmästynyt ja kyselemään että siis ihan oikeesti??? :D


***


Mutta siitä olen kyllä vähän vahingoniloinen, että valtakunnan ex-morsian Ruusunen tuomittiin hovioikeuden toimesta maksamaan sakkoja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä sekä menettämään valtiolle osan kirjan tuloista rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä. Ja nyt Susan ei kuulemma pysty maksamaan noita. No voi kyynel, mitäs läksi.

Ootko koskaan...

Kopsasin Susalta tämmöisen omia sanoja odotellessa. Tuosta kyllä huomaa, että se on alunperin amerikkalainen, josta se on suoraan suomennettu, mutta emme anna sen häiritä.


Lihavoi asiat, jotka olet jo tehnyt.
Kursivoi asiat, jotka haluaisit tehdä.
Jätä korostamatta asioita, joita et ole tehnyt etkä tahtoisi tehdä.


Olen...

1. aloittanut oman blogin
2. nukkunut tähtitaivaan alla (kesällä)
3. soittanut bändissä
4. käynyt Havaijilla
5. katsellut meteorimyrskyä
6. antanut hyväntekeväisyyteen enemmän kuin mihin olisi varaa
7. käynyt Disneylandissä / Worldissä
8. kiivennyt vuorelle
9. pidellyt rukoilijasirkkaa
10. laulanut sooloa
11. benjihypännyt
12. käynyt Pariisissa
13. katsonut ukkosmyrskyä merellä
14. opetellut taiteenlajin alusta alkaen
15. adoptoinut lapsen (tämä on vähän kaksipiippuinen... mutta olen kyllä pro adoptio)
16. sairastanut ruokamyrkytyksen (ihan pienen vaan, onneksi)
17. kiivennyt Vapaudenpatsaan huipulle
18. kasvattanut vihanneksia
19. nähnyt Mona Lisan Ranskassa
20. nukkunut yöjunassa
21. käynyt tyynysotaa
22. vaeltanut
23. ottanut sairaslomapäivän vaikken ole sairas (en töistä, ja koulusta ei tarvi)
24. rakentanut lumilinnan (linna on katsojan silmässä)
25. pidellyt karitsaa
26. uinut alasti
27. juossut maratonin
28. ollut gondoliajelulla Venetsiassa
29. nähnyt täydellisen auringonpimennyksen
30. katsellut auringonnousua tai -laskua
31. lyönyt kotijuoksun
32. ollut risteilyllä
33. nähnyt Niagaran putoukset
34. käynyt esivanhempieni synnyinpaikalla
35. nähnyt Amish-yhteisön
36. opetellut uuden kielen
37. ollut tyytyväinen rahamäärään, joka minulla on
38. nähnyt Pisan kaltevan tornin
39. kalliokiipeillyt
40.nähnyt Michelangelon Davidin
41. laulanut karaokea
42. nähnyt geysirin purkautuvan
43. ostanut vieraalle aterian ravintolassa
44. käynyt Afrikassa
45. kävellyt rannalla kuutamossa
46. ollut potilaana ambulanssissa
47. maalauttanut muotokuvani
48. ollut syvänmerenkalastuksella
49. nähnyt Sikstiiniläiskappelin 50. ollut Eiffel-tornin huipulla
51. ollut sukeltamassa tai snorkkeloimassa 52. suudellut sateessa
53. leikkinyt mudassa (tästäkään ei voi varmaksi sanoa)
54. ollut drive in -teatterissa
55. ollut elokuvissa (kuka ei ole)
56. käynyt Kiinan muurilla
57. aloittanut yrityksen
58. opetellut taistelulajeja (miksei)
59. käynyt Venäjällä
60. tarjoillut soppakeittiöllä
61. myynyt partiotyttöjen pikkuleipiä
62. ollut valassafarilla
63. saanut kukkia ilman syytä (kerran sain ruusun jossain kaupungilla)
64. luovuttanut verta
65. hypännyt laskuvarjolla
66. käynyt natsien keskitysleirillä (siis nyt tähän maailman aikaan, en joskus 70 vuotta sitten)
67. käyttänyt katteetonta shekkiä (Suomessa ei käytetä shekkejä)
68. lentänyt helikopterilla
69. säästänyt lapsuuden lempilelun
70. käynyt Lincoln Memorialilla (pakko tunnustaa, etten edes tiedä mikä se on)
71. syönyt kaviaaria
72. tehnyt tilkkuja (mitä tilkkuja...)
73. ollut Times Squarella
74. käynyt Evergladesissa (taaskaan en tiedä, mutta miksei)
75. saanut potkut töistä
76. nähnyt vahdinvaihdon Lontoossa
77. katkaissut luuni (en, enkä halua!)
78. ollut kiihdyttävän moottoripyörän kyydissä (kaikkihan ne kai jossain vaiheessa kiihdyttää?)
79. nähnyt Grand Canyonin
80. julkaissut kirjan
81. käynyt Vatikaanissa
82. ostanut uuden auton
83. kävellyt Jerusalemissa
84. ollut sanomalehtikuvassa
85. lukenut koko Raamatun
86. käynyt Valkoisessa talossa
87. tappanut ja laittanut eläimen ruuaksi
88. ollut vesirokossa
89. pelastanut jonkun hengen (en mitenkään erityisesti halua joutua sellaiseen tilanteeseen)
90. ollut Juryssa
91. tavannut kuuluisuuden (riippuu tietty tapauksesta)
92. liittynyt kirjakerhoon
93. menettänyt rakkaan ihmisen
94. saanut lapsen (kts. kohta 15)
95. ollut Alamossa (tän mä googlasin)
96. uinut Suuressa suolajärvessä (taas ole sivistymätön moukka, mutta miksipä ei)
97. ollut mukana oikeusjutussa
98. omistanut kännykän (heh heh, miltä vuosikymmeneltä nää on)
99. saanut mehiläisenpiston (kimalaisen, jos tarkkoja ollaan)


Jos jatkatte, niin ottakaa ihmeessä nuo minun omat suluissa olevat läpinäni tuosta pois. *rautalangasta väännel* Minäkin lyhensin paria noista, koska arvelin niiden loppuun jääneen jonkun toisen vastauksia.

9. helmikuuta 2009

La is labonita



Olipas humoristisia uutisia tänään liikkeellä, oikein sai aamunsa aloittaa hymysuin. Ei sillä, että olisin vahingoniloinen, mutta onhan tämä nyt jotenkin, eh... Siis Madonna? Ihan tosi?

"Ensimmäisenä Lippupisteen edessä jonottanut H. S. sai kolme lippua parhaille paikoille. S. kiljui riemusta ja pomppi ympäriinsä ostettuaan liput.

S. oli jonottanut lippuja sunnuntai-illasta lähtien. Hän on ollut Madonna-fani kuusivuotiaasta saakka.


- Madonnaa isompaa tähteä ei ole. Sen musiikki on ihan mieletöntä, S. kertoi."


Tuossa on juuri se mitä en tajua. Siis miten niin se musiikki on mieletöntä? Sehän on ihan... paskaa. Etenkin nykyään, eikä se kyllä ennenkään ollut kovin kummoista. (Älkää nyt suuttuko, tämä on vain minun mielipiteeni). Olen jotenkin vaan aina olettanut, että Madonnan suosiossa täytyy olla joku muu juttu kuin se musiikki, mutta olen varmaan sitten väärässä.

"T. V. oli viimeinen, joka sai ostettua liput ennen järjestelmän kaatumista. V. itki valtoimenaan, kun hän pääsi kassalta."

Itki valtoimenaan? Ihan tosi ihmiset...

IS

"Madonnan konserttiin myydään kolmen hintaryhmä lippuja. Lähimmäs lavaa pääsee 119 eurolla, keskinkertainen paikka kustantaa 109 euroa ja suurimmalle massalle myydään 99 euron arvoisia lippuja."

Ihan hullut lippujen hinnat!!! Sata euroa paskimmaltakin paikalta?!!?

Aamulehti

Siis vaikka itsekin fanitan (ihku sana) joitain bändejä, niin en nyt sentään hysteeriseksi heittäydy. Enkä nyt ihan äkkiä keksi mistä olisin valmis maksamaan yli 100 euroa. Ehkä jos Morrison tai Staley tekisivät jonkinlaiset comebackit, niin sitten...


Ps. Luulin pienenä, että siinä yhdessä biisissä lauletaan "la is labonita". Älkää kysykö mitä se tarkoittaisi, ei mitään käsitystä.

Pps. Sensuroin noita nimiä noista uutisista, koska ne kuitenkin googlaavat omalla nimellään ja päätyvät sitten tänne parjaamaan minua. Siis koska vain minähän saan pilkata heitä, eikä toisinpäin.

7. helmikuuta 2009

Kenkiä




Lähempää tarkastelua:





Valokuvatorstain 118. haaste.

6. helmikuuta 2009

Sillan alla

Eräät tahot laittavat aina jotain sunnuntaiklassikkoja blogeihinsa, mutta en ole lähtenyt leikkiin mukaan, koska minun nuoruuteni "klassikot" eivät taida olla ihan niin klassikkoja. Ajattelinkin ihan keskenäni alkaa leikkiä tällaista ysäriperjantaita, jolloin laitan aina jonkun biisin josta olen tykännyt teinivuosinani eli silloin yltiöihanalla 90-luvulla.

Ysäriperjantait aloittaa tietysti itseoikeutetusti tämä kappale.






Ps. Kokeilin ensimmäistä kertaa tuota Dailymotionia kun Youtube on ruvennut veljeilemään levy-yhtiöiden kanssa ja esimerkiksi tätä kyseistä kappaletta en sieltä enää löytänyt millään alkuperäisellä videolla. Tyhmä Youtube! Toivottavasti tämä toimii kaikilla yhtä hyvin.

5. helmikuuta 2009

Melkein maailman parhaita uutisia!



Tehosekoitin tekee comebackin ensi kesänä!!!!






Vuonna 2004 hajonnut Tehosekoitin-yhtye palaa keikoille ensi kesänä.


Yhtye kiertää kesä–elokuussa Suomen festivaaleja, ja ensimmäiset keikat ovat juhannuksena Porissa ja Jämsän Himos Festivalilla. Tämän jälkeen yhtye nähdään ainakin Turun Ruisrockissa ja Tampereen Tammerfestissa heinäkuussa sekä Oulun Suomi-ilmiö-tapahtumassa elokuussa.






HS.fi


Siis aivan pakko päästä tuonne Tammerfestien keikalle. Mutta älkää te muut halutko sinne, että minulle riittää liput.

Kiitokset Yllärille tästä ilouutisesta! :)

Suuri Runebergin torttu -vertailu, osa I


Leivon leipomon torttu

-120 g
-vehnäjauho, voi, sokeri, vesi, vadelmamarmeladi (vadelma, sakeuttamisaine [E440, E1442], happamuudensäätöaine [E330], säilöntäaine [E211], stabilointiaine [E333], väri [E163]), kananmuna, appelsiininkuori, sokerikuorrute (väri [E120]), arrakki, kardemumma ja nostatusaine (hirvensarvisuola), suola

-foliohässäkkä ehkä vähän turha, osa tuotteesta jää sinne pohjalle
-tahmaa sormet
+matala ja leveä (kuorrutusta saa melkein joka haukkauksella)
+maku ihan ok (arvosana 8½)
-hiukan kardemummainen
+ei liian kuiva
+kuorrutus runsas ja hyvä

4/5 torttupistettä



Vaasan & Vaasan torttu

-90 g
-vehnäjauho, sokeri, voi, vadelmamarmeladi (sokeri, vadelma, vesi, sakeuttamisaineet [E440,E1442], happamuudensäätöaineet [E330, E333], säilöntäaine [E211], väri [E163]), kananmuna, vesi, mantelijauhe, appelsiininkuori, emulgointiaine (E471), sakeuttamisaineet (E406, E410), konjakki, nostatusaineet (E450, E500, E503), aromi ja säilöntäaineet (E202)

- lisäaineita melkoinen läjä
- ei foliohässäkkää, mutta ulkomuoto melko kova klöntti lieriö
- tahmaa vähän
- korkea, täytyy syödä paljon ilman kuorrutusta
+ sopivan kostea
- kuorrutus saisi olla runsaampi, hilloa ihan ok
+ maku on hyvä (arvosana 9)
+ konjakki tuo jännän säväyksen torttuun
- teollisemman oloinen kuin leivon

3½/5 torttupistettä



Linkosuon torttu

-160 g
-vehnäjauho, laktoositon voi, sokeri, vadelmahillo (17 %) [vadelma, vesi, glukoosi, muunnettu tärkkelys, happamuudensäätöaine (E331, E333, E330), säilöntäaine (E202)], kananmuna, manteli, appelsiininkuori, appelsiinimehu, säilöntäaine (E221), väri (E160), sokerikuorrute [glukoosisiirappi, väri (E120)], kardemumma, nostatusaine (E450, E500)

-ulkonäkö ei kovin houkutteleva
-korkea, paljon syötävää ilman päällisiä
+kuorrutusta on kuitenkin runsaasti
-maku ei ole paha, mutta ei mikään erityinenkään (arvosana 7)
-kardemummainen, mantelia jää hampaankoloihin
-liian kuiva
+bonusyllärinä pohjasta löytyi hillosilmä
-joka on kyllä tosi pieni
+kuorrutus kuitenkin tosi makeata eli hyvää

3/5 torttupistettä



Tästä vertailusta puuttuu vielä pari torttulajiketta, koska en ole jaksanut niitä mättää kupuuni. Loput vertailusta siis ehkä jo huomenna!


Ps. En ole syöpötellyt näitä kaikkia torttuja tänään, älkää siis huolestuko, vaan olen kerännyt aineistoa jo parin viikon ajan. En itse asiassa ole syönyt tänään yhtään Runebergin torttua vaikka on The Runebergin Päivä. Tilanne korjattaneen tuota pikaa!

4. helmikuuta 2009

Voi elämä tätä elämää

Olen taas kieriskellyt tuskissani, kun on se aika kuukaudesta. Onneksi väliä ei tällä kertaa ollut kahdeksaa kuukautta (tai no, onko se niin onni sittenkään) kuten edellisellä kertaa, joten toivottavasti selviän hiukan vähemmällä kivulla sekä heikkohappisuudella nyt.

Ja kun kerta valittamisen alkuun pääsin, niin voinpa tässä jatkaa tätä epikriisini kirjoitusta. Kas jotkuthan teistä ehkä muistavat tuon julmetun pitkän yskän, joka minulla oli tuossa loppuvuodesta. Yskälle itsessään tuli kestoa ainakin sen kuusi viikkoa. Sitten yskä parani, mutta siitä jäi jälkioireiksi jonkinlaista kummaa hengityksen vinguntaa. Vinkuminen alkoi lähinnä silloin, kun yritin käydä nukkumaan, eikä millään meinannut lakata ennen kuin nousin ylös hetkeksi jos toiseksikin. Tästä syystä yöuneni ovat olleet melko heikkoja viime aikoina. Pariin otteeseen olin jo aikeissa mennä lääkäriin sen vuoksi, mutta varmaan sitä jaksaa mihinkään lähteä kun ei ole koko yönä nukkunut. No viime su-ma yönä se vinkuminen taas alkoi ja silloin päätin, että nyt menen aamulla yths:lle vaikka se olisi viimeinen tekoni. Menin sinne kahdeksaksi ja siellä oli silloin jo hirvittävät jonot. Ilmeisesti sekä opiskelijat että sairaanhoitajat ja lääkärit olivat kaikki sairastuneet yhtä aikaa. No koska vaivani ei nyt ollu suoranaisesti akuutti, sain ajan hoitajalle tiistaille. Tiistaina sitten kampesin itseni sinne hoitajan vastaanotolle eikä siitä ollut mitään muuta hyötyä kuin että sain ajan lääkärille tälle päivälle. Lääkäri oli sitä mieltä, että minulla on herkkyyttä astmaan, mutta ei varsinaista astmaa, joten sain sitten sellaista hengitysteitä avaavaa lääkettä. Astmapiipun ikään kuin, josta hönkäisen nukkumaan mennessäni. Toivottavasti se nyt auttaa sitten, ei nimittäin ole kiva yrittää nukkua, jos tuntuu ettei pysty kunnolla hengittämään. Paitsi en tiedä oliko jotenkin odotettavissakin, että kahtena viime yönä se vinkuminen on pysynyt poissa. Eikös aina käy niin, että vaiva paranee kun on menossa lääkäriin?

Ja miten sitä kuvittelee, että kun laittaa pari työhakemusta, niin ahdistuksen pitäisi siitä vähetä? Päinvastoin! Ahdistushan vaan siitä pahenee, kun miettii että vielä pitäisi laittaa miljoona työhakemusta ja mitä sitten jos näistä ei mitään kuulu ja mitä sitä sitten tekee kesälläkin ja mistä sitä saa rahaa ja voi helvetti kun työhakemusten kirjoittaminen on raskasta puuhaa. No minähän siis laitoin kaksi työhakemusta viime yönä ennen nukkumaan menemistä. Vähän kyllä hävetti ensin laittaa niitä siihen aikaan, mutta sitten totesin että kyse on it-alan työpaikoista ja ainahan sen alan ihmiset puuhastelee öiseen aikaan, kun kaikki muut ovat jo nukkumassa. Seurasi siitä ahdistuksesta kuitenkin jotain positiivistakin, sillä toisesta noista paikoista soitettiin heti aamulla ja pyydettiin työhaastatteluun ensi viikolla. Eipä se työhaastattelu nyt vielä tarkoita yhtään mitään, mutta on se ainakin tyhjää parempi. Pitäkää peukkuja! Sitku.

Minun piti huomenna mennä pyörähtämään pk-seudulla ystäväni luona, mutta sen joulukuisen lähes-pökräys-episodin jälkeen olen tullut vähän varovaisemmaksi ja koin viisaammaksi siirtää reissua joko perjantaihin tai ensi viikkoon. Toivottavasti huomenna on jo parempi olo.


Äh. Olisin halunnut laittaa tähän sen Herra Ylpön ja Ihmisten biisin Sata Vuotta, mutta ei väkisin sitten Sony BMG. Käykää itse kuuntelemassa se täältä.


Ps. Huomenna on Runebergin päivä ja minulla on ollut koostumassa suuri Runebergin torttu -vertailu, mutta kun olen vaan niin laiska, tyhmä ja saamaton, etten ole saanut sitä väsättyä tänne blogiin. Ehkä huomenna jos. Ei sillä, että ketään kiinnostaisi.

2. helmikuuta 2009

Point that fuckin finger up your ass


Rupesin tänään bussissa istuessani mietiskelemään, miksi jotkut ihmiset ovat niin outoja. Ulospäin ihan normaalin näköisiä, sellaisia kuin suurin osa meistä muistakin, mutta sitten suun avattua sieltä mötkähtelee ulos mitä kummallisempia asioita.

Mieleeni tuli yksi tapaus jostain parin vuoden takaa. Seisoskelin bussipysäkillä odottamassa bussia. En muista enää tilannetta kovin tarkasti, mutta saatoin olla väsynyt ja kuumissani ja saatoin raahata muassani painavaa kauppakassia. Saatoin siis näyttää ärsyyntyneeltä, mutta en mitenkään ollut aikeissa purkaa angstejani ulkopuolisiin. Samalle pysäkille tuli joku nainen pikkutyttönsä kanssa. Tyttö oli kovin iloinen ja kikatteli, niin tämä nainen sanoi tytölle selkeällä suomenkielellä siinä aivan minun vieressäni, että "ole hiljaa, tätiä ärsyttää sun nauraminen". Jäin katsomaan sitä naista hämmästyneenä, mutta koska olin väsynyt ja minua vitutti (se nainen, EI se pikkutyttö eikä hänen naurunsa), en jaksanut sanoa tuolle naiselle mitään. Jälkeen päin hiukan harmitti etten ojentanut sitä naisihmistä noin idiootista heitosta, mutta ehkä oli parempi sen lapsen kuullen olla vain hiljaa. Mutta oikeasti, kuka normaali ihminen sanoo ääneen jotain tuollaista? (Ja tädittely on muuten ärsyttävää kanssa. En muista, että minun äitini olisi koskaan täditellyt ja sedätellyt minulle vieraita ihmisiä.)

Toinen vähän saman tapainen juttu tapahtui joskus varmaan 15 vuotta sitten, kun teininä hengailin Koskikeskuksessa. Istuskelin siellä takapihalla sisäänkäynnin vieressä, kun siihen laukkasi joku pikkulapsi tai kaksi. En muista enää mitä nuo muksut tekivät tai höpisivät, mutta olivat sen verran herttaisia, että minua rupesi hymyilyttämään. Ja sitten, täysin yllättäen paikalle pyyhälsi näiden lasten äiti tornadon tavoin ja kysyi todella töykeään äänensävyyn "mikä naurattaa?!" Suuni loksahti auki ja häkellyin niin täysin tuosta oudosta hyökkäyksestä, että silläkin kertaa jäin sanattomaksi. Oli vaikea käsittää (ja on vieläkin) miten joku suhtautui noin vihamielisesti siihen, että hänen lapsilleen hymyiltiin. Ilmeisesti ulkonäköni (jos nyt vaikka oli joku pilottitakki, en muista oliko) tai sijaintini aiheutti jonkinlaisia melko pahoja ennakkoluuloja tuossa naisessa. No, enpä ole sitäkään virhettä tehnyt sitten toista kertaa, että hymyilisin vieraille lapsille.

Näissä molemmissa tapauksissa nämä oudot ihmiset sattuivat olemaan pienten lasten äitejä, mutta en nyt mitenkään haluaisi tehdä sellaista yleistystä. Tuli vaan juuri nämä esimerkit mieleen, vastaavanlaisia tilanteita on varmaan vaikka kuinka paljon vaikka keiden tahoilta.


Ps. Kuvan tein ihan itse lolcats builderilla. Siksi se on niin hauska.

1. helmikuuta 2009

Mitä puiden takana heitä odottikaan?

Blogeissa on pyörinyt sellainen kuvameemi. Elegialla oli versio, jossa käskettiin ottamaan neljäs kuva neljännestä kansiosta ja Susalla taas kuudes kuva kuudennesta kansiosta, mutta kumpikaan ei käynyt minulle. Minulla kun on kuvat järjestettynä päivämäärän mukaan, eikä noissa alkupään kansioissa ole paljon ollenkaan kuvia, jotain testiräiskäisyjä vain yksi tai kaksi. Siksipä otin itselleni vapaat kädet ja katsoin kuinka monesta kansiosta löytyy julkaistava kuva (eli sellainen jossa ei ole tunnistettavia ihmisiä(*) tällä samalla periaatteella.


15. kuva 15. kansiosta:



En nyt väitä, etteikö Hynynen olisi ihminen(*, mutta ehkä kuitenkin hiukan eri asia laittaa blogiin kuva jostain rokkihemmosta kuin henk.koht. tuttavistani. Voisin esittää villin arvauksen, että kuva on saatettu ottaa jollain Kotiteollisuuden keikalla Pakkahuoneella. Tuomas Holopainen oli muuten tällä keikalla mukana, mutta rajautuu juuri pois kuvan vasemmasta reunasta.


17. kuva 17. kansiosta:



Kyltti yhden opiskelija-asuntolan seinässä Zürichissä. Itsekin tuolla muutaman yön majailin pari vuotta sitten.


18. kuva 18. kansiosta:



Yhä Zürichistä. Tuossa varmaan lukee jotain, että "varo pyllistäviä bambeja".


51. kuva 51. kansiosta:



Leikkipuisto Näsinpuistossa. Tuo on muuttunut (lue: köyhtynyt) paljon niistä ajoista kun minä olin lapsi. Silloin 70- ja 80-luvulla kun leikkipuistossa sai vielä olla sellaisia kiipeilytelineitä ja muita, joihin tämän päivän lapset ilmeisesti tappaisivat itsensä. Muistan kun tuolla oli iso paloauto (ei oikea vaan siis sellainen kiipeiltävä) ja sellainen mahdottoman suuri rautaputkirakennelma, joissa sai roikkua ja riekkua.


64. kuva 64. kansiosta:



Pilvet olivat erityisen kauniita eräänä toukokuisena päivänä toissa keväänä. Kävelin itse asiassa kameran kanssa ja eräs toinen kävelyllä ollut naishenkilö pysäytti minut ja kysyi että onko minulla kamera, kun nuo pilvet ovat niin hienoja, ja kehoitti ottamaan niistä kuvia. Ja tokihan tottelin.


67. kuva 67. kansiosta:



Kärpänen olmin värisellä säärelläni toissa kesänä. Tämä kuva on ollut ennenkin blogissani.


68. kuva 68. kansiosta:



Mansikankukka ojanpientareella jossain mökkitiellä alkukesästä 2007.


Tässä kohtaa meninkin sitten jo laskuissa sekaisin, mutta tuskin paljon isompiin numeroihin enää olisin päässytkään.