.jpg)
Yllä olevasta kuvasta saatatte huomata, että tuo lehmäkuvioitu päällyskangas ei ollut enää mustavalkoinen vaan enemmänkin harmaavalkoinen. Siksi se piti laittaa pesuun. Jouduin kuitenkin tyhjentämään sisupussista täytettä ensin muovikassillisen verran, että sain sisuspussin ylipäänsä ulos rahin sisältä.
.jpg)
Jouduin hipsimään kotona vuorokauden verran hyvin varovaisesti ja yritin minimoida liikkumiseni ympäri asuntoa, koska kaikkialla näytti tältä.

Tänään sitten otin päällyskankaan narulta kuivumasta ja päätin aloittaa täyttöoperaation.

Tietysti se muovikassikin sitten kaatui ja osa sen sisällöstä levisi jo valmiiksi palleroiden vallassa olevalle matolleni.

Tuosta aukosta pitäisi saada styroksipallerot tyrkittyä rahin sisään, mutta niiden sähköisyys teki tehtävästä melko haastavan. Lattialta ei mitenkään pystynyt paljain käsin keräämään palleroita.

Keksinkin mainion konstin kerätä noita lattialle levinneitä palleroita ja kipata niitä sisuspussiin. Onkohan tämä nyt se paljon puhuttu muumimukitekniikka?

Huh huh, täyttöoperaatio on vihdoin valmis! Luulin olevani jo voiton puolella, mutta vähänpä tiesin.
*Tämä on kohta on sensuroitu lapsille sekä herkkäsieluisimmille sopimattoman kielenkäytön vuoksi.*
Uskokaa tai älkää, mutta kun oli mennyt useampi hetki, hermot, niskalihakset, kirosanoja, pari pistoa neulalla sormeen sekä kaksi imurin pölypussia, niin lopputulos oli vihdoin tämän näköinen:

Oli siinä urakka, mutta nyt voin olla taas tuohon rahiin tyytyväinen. Niitä styroksipalleroitahan löytyy täältä varmaan vielä juhannuksenakin, mutta suurimman osan sain sentään imuroitua lattialta pyörimästä.



