Will you marry me?

Jäin tuossa aiemmin tänään miettimään tätä blogistaniaa ja bloggaajia ja tätä koko systeemiä. Huomasin, että täällä on ihan samanlaiset sosiaaliset kuviot kuin elävässä elämässä, kuten vaikka jossain yläasteella. Täällä on ne coolit tyypit, ne vähän sellaiset kovikset, joiden kavereita on siistiä olla ja joiden piireihin ei oikein tavikset uskalla tunkeutuakaan. Sitten on ne muuten vaan sosiaaliset tyypit, joilla on paljon kavereita, vaikka eivät olekaan ihan niin cooleja. Sitten on tällaisia taviksia, kuten minä, jotka ovat ihan kivoja, kun niihin tutustuu tarkemmin, mutta joiden kanssa hengailu ei mitenkään nosta sosiaalista statusta mihinkään. On myös niitä kovaäänisiä tyyppejä, jotka loppupeleissä ovat tosi rasittavia ja ärsyttäviä, mutta ei niiden mieltä tahdo pahoittaa kertomalla asiasta heille. Sitten on niitä omituisia tyyppejä, joiden menoa tarkkaillaan, mutta joille selän takana vähän tirskutaan ja pyöritellään silmiä. Sitten on myös niitä harrastuksiinsa hurahtaneita, jotka höpöttävät vain siitä yhdestä aiheesta ja kaveeraavat vain niistä kiinnostuneiden tyyppien kanssa, ja vaikka keitä.

Joo. Ei tässä jutussa varsinaisesti mitään pointtia ollut. Kunhan vaan kelasin tämmöisiä, varmaan taas hampaita pestessäni. Eikä ollut muutakaan sanottavaa tänään. Älkää suotta ruvetko miettimään mihin lokeroon itse kuulutte, en ole miettinyt tätä niin pitkälle.

Niin, tänään on muuten se karkauspäivä, kun naisten pitäisi nyt hurjana kosia. Minä en ole kosinut ketään, kun en niin noista hameista välitä. Onkohan joku oikeasti kosinut jotakuta?

Ps. En jaksa oikolukea tätä tekstiä. Huomautelkaa ihmeessä, jos löytyy painovihreitä, niin korjailen sitä mukaan.

Tell me baby

Hiisi. Minulla oli eilen illalla mielessä joku juttu, joka piti kertoa. Ajattelin kuitenkin jättää sen tähän päivään ja arvatkaa vaan muistanko enää tänään mitä se oli. No en... Ei kun hei, nyt muistin justiinsa! Piti valittaa siitä, miten ärsyttäviä, röyhkeitä ja itsekkäitä ihmiset ovat. Nimittäin eilen olin kirjakaupassa ja katselin postikortteja. Kortithan on useimmiten sellaisissa pyörivissä ympyriäisissä telineissä. Katselin ja koskettelin siinä sitten niitä kortteja, joten ei olisi luullut jääneen kenellekään epäselväksi, että minä olin siinä ensin ja hommat on vaiheessa. Ja mitä vielä! Hyllylle rynnistää kaksi naisihmistä, jotka alkavat ihan kylmän viileästi katsella sen hyllyn kortteja ja pyörittämään hyllyä. Mietin, että olinko näkymätön ja jos olin, niin mihin voisin käyttää tätä erityiskykyäni. Olisi varmaan pitänyt sanoa heille pahasti, pelkän kärttyiseltä näyttämisen sijasta.

Tänään on ensimmäinen lomapäiväni. Ainakin teoriassa. En ole tehnyt mitään hyödyllistä, paitsi tiskasin pienehkön astiavuoren keittiöstäni. Sekin on ihan mukavaa hommaa, kun laittaa rokin soimaan isolle ja laulaa mukana. Tämän päivän jättimenestys oli Red Hot Chili Peppersin Under the Bridge. Jouduin vetämään sen jopa kahdesti. Sometimes I feel like I don't have a partner, sometimes I feel like my only friend is the city I live in, the city of angel, lonely as I am, together we cry... Kaikki mukaan!





Taas on tullut pari hassua hakusanaosumaa...

• vesivahinko unohdin hanan (hana osoittaa mieltään herkästi, jos se unohdetaan)
  
• dungeon girl (en suosittele kenellekään tuota leffaa)
• mistä kertoo You'll Never Walk Alone (jaa-a, varmaan siitä ettei kävele yksin?)
• takes one to know one mitä tarkoittaa (osta sanakirja, ei tämä ole mikään tietotoimisto)
• abduction firefox (kuka nyt abduktoi ja kenet?)
• mustelma peniksessä (mitäs on tullut tehtyä?)
• fonecta finder ärsyttää (no älä käytä sitä sitten, hyvänen aika)
• Harmittoman taka (mitä on harmittoman takana? metsää, metsää)

Heipä hei, hyvää iltaa!

Just fake it.

Vää! En ala! Provinssirockiin tulee sekä Foo Fighters että Linkin Park. Vänisen jo valmiiksi, koska saatan tietää jo etukäteen, etten tule sinne pääsemään. Liput on niin sairaan kalliit ja jos pystyisinkin jostain puristamaan sen verran rahaa, niin en kuitenkaan saisi ketään kanssani sinne lähtemään. Minussa ei ole tässä iässä enää niin paljoa seikkailuhenkeä, että lähtisin ihan yksikseni Seinäjoelle samoilemaan. Voi vit saat helv perk. Kai ne kohta vielä ilmoittaa, että Tool on tulossa sinne, niin voin sitten mennä komeron nurkkaan yksikseni nyrhimään ranteitani auki. Ei hitto. Jotenkin tämä on nyt ratkaistava. Tahtoooooooo!

Kävin tänään tuhlailemassa Stockan kanta-asiakasseteleitä, koska huomasin, ettei ne ole voimassa enää perjantaita pidempään. Nyt haisen kuin rankkitynnyri, koska suihkuttelin jotain Jean Paul Gaultieria päälleni, ilmeisesti hiukan liikaa. Ihan hyvän tuoksuista se oli, mutta tuo tuoksu ahdistaa nyt vähäsen, joten onneksi en ostanut sitä. Päädyin siihen tuttuun ja turvalliseen J Lo'n tuoksuun. Tietysti koska sen 10 euron kanta-asiakassetelin saattoi käyttää vain, jos ostosten loppusumma oli vähintään 50 euroa, niin jouduin ostelemaan vielä 15 eurolla naamanpuhdistushommeleita sen hajuveden lisäksi. No niitä tarvin oikeastikin, joten se ei ollut tuhlausta. Sen sijaan toinen kanta-asiakasseteli vielä poltteli lompakossani, joten menin Akateemiseen ja tietäähän sen miten siellä käy. Huonosti. Ostin jonkun hervottoman paksun Nirvana True storyn (kirja, siis) ja siihen lisäksi oli vielä pakko (alennuksen saadakseni) ostaa taas jotain muuta parilla kympillä. Nappasin sitten mukaan Marilyn Mansonin Helvettiin ja takaisin, vaikka olenkin sen jo lukenut, mutta öö... Näin nyt kävi kuitenkin. Että kyllä tuli muuten ihan sairaan halvaksi tuo ostosreissuni, kerta sain 20 euroa alennustakin. Kyllä, olen hyvin looginen.

Nyt nälkä kurnuttaa vatsassa niin kovasti, että on pakko ruveta syömään. Jos unohdin sanoa jotain äärimmäisen tärkeätä, niin palaan illemmalla. Mooooi!

Error while transferring data

Huomenna olisi tentti, johon taidan jättää menemättä, koska en vaan ole jaksanut lukea. Tämä ei ole sellainen tentti, josta pääsisi läpi ihan vaan tärpeillä ja kokeilemalla, luulen, joten taidan katsella ensi kuussa uudestaan. Ei nappaa...

Lukemisen sijaan olen tänään päivitellyt cv:täni ja tehnyt jopa pari työhakemusta. Töiden hakeminen on ihan kamalaa hommaa. Eikä siinä mitään, jos se homma olisikin sillä yhdellä hakemuksella (jota voisi aina muokata haettavan tehtävän mukaan) ja cv:llä hoidettu joka paikkaa, mutta kun aika monilla firmoilla (ainakin minun alan firmoilla) on netissä täytettävät ihan spesiaalit hakemukset ja ceeveet, joiden täyttämiseen menee ehkä jotain tunti per hakemus. Ja muutenkin työnhaku on ihan hanurista. Elisalle haetaan jatkuvasti läjäpäin asiakasneuvojia ja aina toisinaan mietin, että pitäisikö hakea, mutta sitten taas tulen siihen tulokseen, että se on työnä ihan kamalaa ja stressaavaa ja epäkiitollista ja varmasti vielä huonosti palkattuakin. (Jotain voi päätellä siitäkin, että niitä paikkoja on koko ajan avoimena useita). Onko kellään kertoa kokemuksia siitä duunista? Tai haluaisiko joku palkata minut? Olen ihan hyvä työjuhta. Apua!

Sain tänään sähköpostiini tarjouksen jostain Kotipiha-lehdestä, mutta luin mainoksesta ensin vahingossa, että Kotiapina. Se muuten olisi ollut huomattavasti kiinnostavampi lehti kuin joku kotipiha, kun ei ole parvekettakaan saati sitten pihaa. Mutta oman kotiapinan voisin mieluusti ottaa tänne nurkkiin hyppimään ja syömään banaaneja.

Ps. Suosittelen klikkaamaan tuon postauksen kuvan isommaksi.

Well it's 1 2 3 4 take the elevator...

Ajattelin vastailla tänään johonkin aivottomaan meemiin, mutta en nyt tiedä löysinkö sitä meemiä minkä meinasin, koska luulin sen olevan Henulla, mutta eihän siellä mitään ollut. Häh? No Lumelta sitten löytyi ainakin yhden sorttinen kysely. Väskää nyt niin paljon, että en pysty ajattelemaan oliko tämä se minkä luulin olevan toisaalla.


Tullut umpikännissä kotiin aamulla?
- En. Olen ollut umpikännissä ja olen tullut kotiin aamulla, mutta en ole koskaan tullut umpikännissä kotiin aamulla.

Suudellut jotakuta hetken mielijohteesta?
- Niinku vaikka omaa poikaystävää? Ei kai siihen kovin pitkiä mielijohteita tarvita silloin. Muussa tapauksessa en.

Nukkunut samassa sängyssä monta vuotta itseäsi vanhemman vastakkaisen sukupuolen henkilön kanssa?
- En mä ole nukkunut montaa vuotta, ainakaan ihan putkeen.

Kontannut koulun lattialla?
- Jaa-a. En, ellei jostain syystä ole vaadittu moista toimintaa.

Poiminut sieniä?
- En oo.

Juossut todella henkesi edestä?
- En sitäkään.

Murtautunut autoon?
- Nope.

Pussannut serkkuasi?
- Njet.

Kaatunut kenkien takia?
- Kenkien syy se on aina jos kaadun. Tietty. Vaikka olisin paljain jaloin.

Polskutellut Serenassa?
- Vesipuisto Serena... En ole, mutta nyt tuo rallatus jäi päähäni soimaan.

Stripannut?
- Yksityisluontoisesti.

Uinut vaatteet päällä?
- T-paita on ollut päällä, mutta ei housuja sentään.

Laulanut mikrofoniin?
- Valitettavasti.

Piilotellut jotakuta jätkää?
- En, enkä ole koskaan arvostanut jätkä-sanaa.

Kokeillut nuuskaa?
- Hyi en yök.

Oksentanut ihmisen päälle?
- Varmaan äiti ainakin on saanut osumaa joskus lähemmäs 30 vuotta sitten.

Purrut kissaa, kun se on purrut sinua?
- Tämän kysymyksen laatija ei taida tuntea kissoja.

Haukkunut koiralle?
- Oon varmastikin, silleen vuh vuh.

Mennyt viemään roskia ja heittänyt roskasäiliöön vahingossa roskapussin sijaan oman laukkusi?
- En oo onneksi, vaikka monesti visioinkin niin käyvän.

Ollut jonkun muijan kanssa saunassa?
- Muijan... (silmien pyörittelyä)... Joo, olen toki.

Kaatunut mopolla?
- En, enkä ole pysynyt pystyssäkään mopolla sen enempää.

Heilunut jossakin alusvaatteillasi?
- "Jossakin" on aika laaja käsite. Esim. kotona olen.

Inhoatko ketään tällä hetkellä?
- En taida inhota. Saatan olla pitämättä jotakuta minään, mutta en inhoa.

Rakastatko ketään juuri nyt?
- Joo.

Rakastetaanko sinua tällä hetkellä?
- Juu.

Ikävöitkö ketään?
- Pienesti.

Ketä? (jos vastasit kyllä edelliseen)
- Eri ihmisiä eri tavoin, en rupea erittelemään.

Oletko mustasukkainen?
- Joskus olen ja joskus en. En mitenkään sairaalloisesti.

Paras ystäväsi?
- Mitä siitä?

Oletko hyvä koulussa?
- Olisin, jos olisi motivaatiota. Ilman motivaatiotakin ihan ok.

Oletko koskaan rakastunut ensisilmäyksellä?
- Jaa-a, en kai ihan silleen patam, ainakaan jos miehistä on kyse. Kissaan kyllä.

Mitä mieltä olet kaukosuhteista?
- Sucks.

Mitä vihaat itsessäsi?
- Laiskuutta.

Lempinumerosi?
- Ei ole mitään suhteita numeroihin.

Onko sinulla yhtään sellaista salaisuutta mitä ei kukaan muu tiedä kun sinä?
- Eeei kai... Ainakaan mitään kovin merkittävää.

Onko puhelimessasi turhia numeroita?
- Lukuisia.

Kumman jalan pistät housuista sisään ensimmäiseksi?
- En jaksa kokeilla, mutta heitetään, että vasemman.

Oletko oksentanut koska olet juonut liikaa?
- Olen.

Kauanko olet yleensä suihkussa?
- Vartti siinä varmaan menee, jos se on ihan koko setti. Tai kymmenen minsaa. En tiedä, harvemmin tulee otettua aikaa.

Miltä sinusta tuntuu juuri nyt?
- Heräsin tuossa juuri torkuilta, niin on vähän hömelö olo.

Oletko pitkä vai lyhyt?
- Pitkähkö.

Kuunteletko nyt jotain kappaletta?
- Kuuntelen päässäni White Stripesin Hotel Yorbaa.

Onko sydämesi koskaan särkynyt?
- En voi väittää, että olisi.

Sano kolme tavaraa mitä näät sinun vasemmalla puolella?
- Tyyny, jalkalamppu, kitara.

Pidätkö toisesta nimestäsi enemmän kuin etunimestäsi?
- En. Pienenä pidin, mutta nykyisin tykkään etunimestä.


Olenpas tosi boooooring. Laitetaan tähän piristykseksi tuo edellä mainittu biisi.

Well its 1 2 3 4
take the elevator
at the hotel yorba
I'll be glad to see you later
all they got inside is vacancy

(The White Stripes - Hotel Yorba)

Kyynel

Tämä on minusta ehkä yksi parhaista biiseistä maailmassa ikinä. En vaan saa tarpeekseni. Nuo lyriikat lähentelevät neroutta.





Mitä hittoa, siinähän on väärä basisti!

Nighty night

Minä olen tänään tehnyt asioita ensimmäistä kertaa eläissäni ja olen myös tehnyt jotain muuta toivottavasti viimeistä kertaa elämässäni. Tapasin tänään ensimmäistä kertaa ihmisen, johon olen tutustunut blogien välityksellä. Menin siis päivällisvierailulle Annikkilaan ja myöskin ensimmäistä kertaa eläissäni söin japanilaista ruokaa. Annikki kokkasi oikein herkullista safkaa, jonka nimi nyt kyllä ei ihan jäänyt mieleeni, mutta hyvää se silti oli. Katselimme leffan, jonka ainakin toivottavasti näin viimeistä kertaa elämässäni. Kyseessä oli joku pätkä, joka muka oli totuus Natascha Kampuschin kokemuksista, mutta koko homma taisi olla aika kaukana totuudesta. Ja sitä paitsi aivan kuolettavan tylsä, omituinen ja yksinkertaisesti huono. Laitanpa tähän mitä imdb:ssä on leffasta sanottu:

" I've seen many movies in my day, and many bad ones. "Dungeon Girl" must be the worst, easily. There is simply nothing good to say about this production. The acting is appalling, the plot non-existent, and the music is beyond description.

Supposedly, the movie is about the abduction and captivity of Natascha Kampusch in Austria a few years ago.

The film starts with a strange mix of references to witches, and the repetition of the phrase "are you a witch"? I never realized exactly why this line keeps recurring throughout the film, which it does. In fact there are so many things in this movie which are left unexplained it's remarkable.

The "story" centers around the girl being held in a basement, or so the title suggests, although the basement seems to be in the attic. The kidnapper is very fond of masturbating with a doll, playing the guitar and singing in really bad German. Apart from this, he cooks soup and gives the girl chocolate. Mixed with this are some odd scenes of flashbacks from the girls' early life which only confuse the viewer.

Summary: A real stinker. Beware, though, the DVD has a rather deceptive cover which can trick you into renting it. Stay away from this one."

Elämäni pisimmät tunti ja 20 minuuttia (onneksi se ei ollut tuon pidempi), vaikka muutoin ilta olikin oikein mukava. Ah, olemme niin ihania, fiksuja, filmaattisia, hauskoja ja muita ylisanoja sekä suitsutusta. (Hah, kerrankin pääsin sisäpiirisuitsuttamaan!)

Kotimatkalla bussissa tajusin jotain outoa. Minulla on monta päivää, jos ei peräti jo monta viikkoa särkenyt tuota oikeaa olkapäätäni (good old hiirikäsi) ja tänään päivällä niskanikin oli ihan jumissa ja kipuinen. Puren öisin hampaitani yhteen, joka jumittaa niskan ja muuta mukavaa, ja jännittäessäni puren hampaita vielä kiivaammin yhteen. Vaan kas, vietin muutaman tunnin Annikkilassa ja huomasin, että minua ei satu yhtään minnekään. Poissa on niskajumitus, poissa on olkapääsärky, olen täysin kivuttomassa olotilassa. Hämmästyttävää! En tiedä mitä ihmeitä on tapahtunut, mutta toivottavasti tämä on pysyvä olotila. (Varmaan huomenna saan jo tulla tänne kertomaan, että sattuu vallan hitosti, mutta nautiskelen nyt tästä olotilasta hetken).

Että eipä muuta kuin siihen, eli huomiseen.

Hey stoopid

Voi apua. Kävin tuossa läheisessä automarkethelvetissä viikonloppuostoksilla ja törmäsin taas hyvin moneen Tyhmään Ihmiseen^TM. Yleensäkin autoilijat (kaikenlaisia törttöjä sitä onkin liikenteessä) ja kärryjen tai lastenvaunujen kanssa liikenteessä olevat ovat ihan oma lukunsa, mutta kaikista pahimpaan Tyhmään Ihmiseen^TM törmäsin kassajonossa. Minun ostokseni olivat siinä ihan kiltisti liukuhihnalla ja ko. naishenkilö oli lapannut omat tavaransa ja tulppaaninsa minun tavaroiden perään sellaisella pulikalla erotettuna. Kas sittenpä liukuhihna sai jonkun hepulin eikä pysähtynytkään, vaikka ostokseni olivat ihan siinä kassatädin käsittelyssä jo, ja näin ollen tämän takana olevan rouvan tavarat sekä ne tulppaanit kävivät rynnimään minun ostosteni kimppuun. Rouva päästi "pienehkön" äläkän asiasta "kato nyt kun nää meni ihan sekasin" ja "oi voi voi kun tulppaanit on nyt ihan rutussa". Kassantäti sai liukuhihnan taltutettua ja menin pelastamaan omia ostoksiani, ja se naisihminen kahmi omia ostoksiaan ja volisi niistä tulppaaneista. Tyhmä Ihminen^TM piteli nyt ostoksistaan kaksin käsin, ikään kuin kalleimmista aarteistaan, ja yritti varastaa yhden minun jugurteistani. Sanoin ystävällisesti, että tuo yksi jugurtti oli minun, mutta nainen vain piteli sitä siellä aarteidensa joukossa. Yritin sitten sorkkia sitä jugurttiani sieltä Tyhmän Ihmisen^TM sormien välistä, kun nainen tajusi tilanteen ja sanoi melko ärtyneen kuuloisena, että "anteeksi... mutta älä vedä sitä" tarkoittaen siis liukuhihnaa. Katsoin naishenkilöä hetken kuin seinähullua, koska tottahan minä sitä liukuhihnaa vedin. Minullahan on sellainen kyky, että saan ihan pelkällä ajatuksen voimalla liukuhihnat käyttäytymään epäreilusti. Tajuttuaan väitteensä älyttömyyden tuo Tyhmä Ihminen^TM sitten siirsi syytöksensä osoittamaan kassaneitiä eikä minua, että "hän vetää sitä", vaikka eipä tuo sen kassan vikakaan sen enempää ollut. En jaksanut enää sanoa mitään, pyörittelin vaan silmiäni, ainakin henkisesti. Hetkisen päästä se kassaneiti alkoi sitten selitellä minulle, että joskus käy niin, että joku tavara jää siihen ilmaan eikä se liukuhihna osaa pysähtyä. Yritin hymyillä ystävällisesti ja rauhoittavasti itseäni tod.näk. nuoremmalle kassaneidille, että eipä tässä nyt ihan katastrofia päässyt tapahtumaan. Paitsi ne tulppaanit nyt varmaan sitten meni ihan ruttuun. Voi tavaton...

Joskus muuten kun kertoo tällaisista sattumuksista blogissa, niin tulee mieleen, että olisipa säkä, jos kyseisen tarinan joku osapuolista lukisi sen täältä blogista. Tuskin se Tyhmä Ihminen^TM ainakaan osaa netissä surffailla, mutta se kassaneiti voisi ihan hyvin eksyä tänne. Jos näin on, niin otan osaa. Ei käy kateeksi tuo ammatti.

Siirtyäkseni ihan asiasta toiseen, niin listaan parit hakusanat tähän väliin.

• itkisitkö onnesta jos (juu, ihan mitä vaan sun vuokses, beibi)
• muinainen rooma kampaukset (täältähän löytyy koko skaala)
• 30v. ja neitsyt (joo, mä olen... not)
• illuusio hamsteri (mikähän se mahtaa olla?)
• bussissa seksia (no ei kai nyt sentaan)
• tiina blogi Tampere (ainakin yhden niistä blogiin tuolla pääsi)
• MIETELAUSE (ETSI JOSTAIN MUUALTA)
• juliet jonesin sydan (vallan hyva bandi)
• naisen iskeminen (tähänhän mä annoinkin hyvät ohjeet juuri)
• laiskiainen (tunnustan olevani)
• nimen omaan yhdyssana (on se, uskokaa vaan)
• tosi söpö kisu (kaikki kisut ovat tosi söpöjä)
• humalassa vesivahinko (ainakin housuissa voi käydä vesivahinko humalassa)
• miten nimen omaan kirjoitetaan (onpas se nyt vaikeata... än ii äm ee än oo äm aa aa än)
• Oraakkeli keskustelu (tee kuule ihan omat keskustelusi, äläkä muiden keskusteluja pölli)

Kun tänään on muutenkin ollut näin vitsikäs päivä, niin tuli mieleen tuossa ehkä paras kuulemani vitsi ikinä: "matti ja teppo tappeli, ja sitten tuli jouko ja kosti". Kertoo ehkä jotain minusta, että hajoan tuolle vitsille yhtä pahasti joka kerta. Luulen, että se joko aukeaa, tai sitten se ei aukea.

Sellasta. Hauskaa perjantai-iltaa kaikille!

Pikku vinkki ja muuta soopaa

Sain tuossa pari palautetta, että tuon edellisen postauksen kommentointimahdollisuus on kadonnut jonnekin. Luulin jo joko itseni tai koko maailman tulleen hulluksi, koska minulla se kommentointi näkyy oikein loistavasti ja joku sinne jopa on todistettavasti kommentoinutkin. Sitten tutkailin asiaa hieman tarkemmin ja kävikin ilmi, että Microsoftin tuotteethan ne vain ovat perseestä, nou hätä!

Nyt siis se pikku vinkki kaikille Internet Explorerin käyttäjille: Hommatkaa nyt jo se Firefox! Ihan vain teidän omaa parastanne ajatellen. Silloin yleensä jutut toimivat, eikä selaimessa ole mitään sellaisia pikantteja ominaisuuksia, jotka mm. estävät yhtäkkiä kommentoinnin Enimmäkseen Harmittomassa. Niin, siis vilkaisin tätä blogia IE:llä ja todellakaan kommentointia, saati koko lopetushässäkää (kellonaika yms.) ei näkynyt tuon postauksen lopussa. Vaikea tietää miksi ei näy. Firefoxilla ei ole mitään ongelmaa. Josta pääsemme taas tähän videoon, (en voi ehkä liian usein laittaa tätä blogiin):





Nyt kun pääsin alkuun Microsoftin haukkumisessa, niin voisin sanoa pari valittua sanaa tästä Windows Vistastakin. Koska tässä uudessa läppärissäni oli ihan pyytämättä Vista. Yleensä näihin uusiin Windowsin versioihin tottuu, mutta tämä on kyllä jotain ihan ylivertaista. En vaan tunne oloani yhtään kotoisaksi tällä käyttöjärjestelmällä. Jotenkin tuntuu, että nyt käyttöjärjestelmä vie minua, eikä toisinpäin, kuten sen kuuluisi olla. Microsoft päättää (tai ainakin yrittää päättää) mitä minä saan tehdä omalla koneellani. Pistää vituttamaan sellainen. Ja tietoturvankin kanssa ollaan menty jo aivan liian pitkälle... Varsinainen Windows for dummies.

No, se siitä. Kaikkia varmaan kiinnosti ihan sikana.

Näin viime yönä ehkä pimeintä unta ikinä. Olin siinä unessa mies ja olin sitten jonkun naisihmisen kanssa silleen. Sepä olikin kamalaa. En siinä unessa yhtään tiennyt, että mitä minun pitäisi tehdä ja miltä se siitä naisesta tuntuu. Tarkkailin vain paniikinomaisesti naisen kasvoja, että nyt se kyllä näyttää melko kyllästyneeltä koko hommaan. Minulla oli niin hirmuiset suorituspaineet, että lopulta vaan feikkasin ja lopetin. Nainen kysyi, että tuntuiko se hyvältä ja vastasin, että no mitäs luulet. Mutta ei kuulkaa tuntunut! Pääsin ainakin peniskateudestani kertaheitolla, jos se todella on miehelle noin mahdotonta tietää miltä naisesta tuntuu vai tuntuuko mikään yhtään miltään. Olen aika helpottunut, että olen nainen, ja että miesten tyydyttäminen on aika helppoa ja suoraviivaista hommaa. Ei tuollaisia seksiunia enää, kiitos! (Kaikista pimeintä siinä unessa ehkä oli se, että tuo nainen oli yksi sellainen, ketä en ole ikinä livenä tavannut, mutta kenen blogia luen kuitenkin. En kehtaa edes kertoa kuka.)


Heippa!

Ps. Minusta tuntuu, että tässä postauksessa on ihan liikaa pilkkuja. Ihan sama.

Excellent!

Henu ystävällisesti lahjoitti minulle tällaisen kunniamerkin. Olen otettu. Kiitoskiitoskiitos!



Koska tämän kunniamerkin mukana ei tullut mitään käyttöohjeita, niin tämän saa ilmeisesti jakaa niin monelle kuin haluaa, tai sitten ei kenellekään. Koska tämä on aina niin vaikeata, niin tässä seuraa pitkähkö lista. (Yritän välttää tuplapalkitsemista, joten jos olet saanut merkin jo jostain muualta, et todennäköisesti näe nimeäsi tuossa listalla. Ei siis mitään henkilökohtaista, tyypit.)

E on siis täten myönnetty seuraaville blogimaailman hahmoille:

• Elina (joka varmasti osaa arvostaa tätä maapallon toisella puolellakin)
• Eugenia
  
• Kata(pultti)
• Lumi
  
• Minh
• Mymskä
  
• Ohari
  
• Purrrrina
• Rappiotäti

Lisäys klo 19.25: No hitsi! Pakko lisätä vielä yksi aivan loistokas uusi tuttavuus. Hauskinta ehkä pitkään aikaan, eli:

• DorianK

Ja näköjään tuo lista lyheni ainakin puolella, kun kävin tsekkailemassa näiden melkein kunniamerkin minulta saaneiden blogeja. Lähes kaikkihan ovat sen jo saaneet! Puuh. Saan näistä vielä vatsahaavan...

Minulla on keskiviikkoaamuisin aina aikaisempi herätys kuin normaaleina aamuina ja siitä syystä laitan radioni keittiössä herättämään minut klo 6:15. Nyt kahtena peräkkäisenä keskiviikkona minut on herättänyt, mikäpä muukaan, kuin Iron Maidenin Trooper. Ihan oikeasti! En kestä!!! No ainakin siihen herää, mutta en haluaisi herätä joka keskiviikko vihan tunteisiin ja mielitekoon paiskata radio ikkunan läpi ulos. Radion onneksi se on sen verran kaukana minusta, että on välttynyt tuholta. En ole koskaan voinut sietää tuollaista sankariheviä. Se aiheuttaa minussa samanaikaisia oksennuksen, itkun ja väkivaltaisuuden tunteita. Jos joku ei tiedä mistä biisistä on kyse, niin käy toki kuuntelemassa se täällä. Yök.

Nyt on pakko ajatella jotain muuta biisiä. Tuli tuossa aamulla (Trooperista selvittyäni) mieleen, että monikohan 70-luvulla tai aiemmin syntynyt lukijani muistaa tuota seuraavaa kappaletta? Fanitin tuota ihan sikana joskus pikkutyttönä. On se hauska vieläkin, tai ainakin nostalginen.

Urp

Hirmuisen huono olo on välillä ollut. Eilen illalla oli pahoinvointia ja menin pitkäkseni hetkeksi. Nukahdin siinä kymmenen aikoihin ja heräsin vähän ennen puoltayötä nälkään. Nousin sitten ylös ja söin jotain ja olo oli jo parempi. Nyt taas tänä iltana sama. Heikottaa ja mahassa velloo. En oikein käsitä mistä tämä johtuu, koska mitään flunssan oireita ei ole. Raskaanakaan en voi olla. (Sirenitaa lainatakseni: Tai ainakin sen pitäisi jo näkyä. ;) Mitäs muita syitä sitä voisi olla pahoinvointiin?

Kai tämä tästä. Viikon päästä on tentti, johon pitäisi jaksaa lukea ihan hulluna, mutta sitten alkaakin ansaittu loma.

Ei jaksa raapustella enempää tänään.

It takes one to know one

Olikohan tuo eilinen postaukseni tosi pelottava, kun ei kukaan uskaltanut siihen mitään kommentoida? En minä pure, enkä oikeasti ollut kovin pahalla tuulellakaan sitä kirjoittaessani, vaikka vähän ottikin pattiin. Tänään otti pattiin vielä enemmän kun kävi ilmi, että joku älypää oli heittänyt liikennemerkin raiteille ja silleen.

Olen kyllä jotenkin tosi väsy ollut vielä tänäänkin. En tiedä onko se parituntinen pakkasessa patsastelu tosiaankin näin uuvuttavaa, vai olenko tulossa kipeäksi (ei kyllä tunnu siltä), vai miksi olen näin poikki. Onneksi parin viikon päästä on loma.

Mutta voi panda parkoja. Katselin tuossa jotain ohjelmaa, josta kävi ilmi (mikäli tätä ei jo valmiiksi tiennyt), että pandat eivät käytä aikaansa kovin tehokkaasti. Pandalta menee suurin osa päivästä syömiseen, koska ne syövät vähäkalorista bambua ja isoina nalleina tarvitsevat paljon kaloreita. Näin ollen ne vain istuvat pepullaan ainakin 14 tuntia päivässä ja syövät. Tämän lisäksi panda rassukat eivät osaa myöskään paritella. Ja jos ne osaisivatkin paritella, niin naaraspanda on kiimassa vain kerran vuodessa keväällä 3-4 päivän ajan. Niin että voimme kai kiittää onneamme, että emme ole pandoja.

Reissuromantiikkaa

Viikonloppu oli oikein kiva tuohon tänään klo 17 asti. Siitä eteenpäin sitten, pardon my french, olen saatana soikoon odottanut junaa kaksi perkeleen tuntia pakkasessa jossain helvetin pikkukaupungin juna-asemalla (jossa ei tietenkään päässyt sisälle lämmittelemään) ja sen jälkeen istunut vajaan tunnin hetkuvan ja ketkuvan vitun pendolinon lattialla tuijottaen yhteen pisteeseen, että en olisi ruvennut laattaamaan. Onneksi Tampereen päässä pääsin bussiin melkein heti, eikä ollut sen enempää vastoinkäymisiä. Paitsi bussissa joku kakara kiljui korvaani melkein koko matkan, mutta se nyt oli pikkujuttu enää siinä vaiheessa, kun olin kuitenkin jo Tampereen kaupungin bussissa. Seikka, josta harvoin olen ollut niin onnellinen.

Olen nyt niin poikki, etten jaksa vastailla teidän kommentteihinnekaan, vaikka niitä onkin mukavasti rapsahdellut tässä viikonlopun aikana. Kiitos niistä. Ehkä huomenna sitten...

Cause life's a bitch
and then you die
Trust me baby
cause I don't lie

(Ugly Kid Joe - Goddamn Devil)

Kuinka nainen isketään

En nyt sitten malttanut olla tänään bloggaamatta, kun tässä hiusten kuivumista odotellessa jäi hieman aikaa. Koska olen viime aikoina (eli torstaina) mieltynyt näiden omituisten listojen tekemiseen, niin tässä taas yksi. Tällä kertaa iskuohjeita miehille.

1. Peseydy (hampaat myös), ja pukeudu puhtaisiin sekä ehjiin vaatteisiin. Älä ilmaannu paikalle työvaatteissa.
2. Tuoksu hyvältä, mutta älä tukehduta seuralaistasi hajusteilla.
3. Ole ensitreffeillä oma itsesi. Älä esitä mitään muuta, siitä voi tulla ongelmia myöhemmin. Jos olet oikeasti käytöstavaton moukka, niin ole, mutta varaudu siihen, että flaksi ei tule käymään kovin helposti.
4. Opettele ne käytöstavat.
5. Ole kiinnostunut naisen asioista. Puhu muustakin kuin vain itsestäsi.
6. Ihminen pitää oman nimensä kuulemisesta. Nainenkin on ihminen.
7. Älä kuitenkaan liioittele ja ole imelä.
   
8. Osoita huomiota pienillä eleillä, kuten kosketuksella. (Pienillä, huom! Älä kouri!)
   
9. Älä vilkuile kelloa tai haukottele. Jos haukottelet, niin peitä edes suu. Kukaan ei halua nähdä vatsalaukkuusi.
10. Älä pidä itseäsi maailman parhaana saaliina, mutta älä myöskään vähättele itseäsi.
11. Älä ruikuta. Kukaan ei tykkää rypijöistä.
12. Hymyile. Mikään ei ole tehokkaampi turn-on kuin kaunis hymy.
    
13. Katso silmiin.
14. Ole hauska.
15. Älä kuitenkaan yritä olla liian hauska. (Pieruhuumori ei toimi kaikille).
16. Älä odota pääseväsi sänkyyn ensitreffeillä. (Paitsi tietysti jos haet vain panoseuraa, silloin voit siirtyä lukemaan jotain muuta. Vaikkapa EM:ää.)
17. Jos tarjoat ruoan/juoman/leffalipun/tms., älä kuvittele sen olevan ennakkomaksua mistään tulevista palveluista.
    
18. Älä päde. Mikään ei ole rasittavampaa kuin pätemisen tarve.
19. Jos olet metroseksuaali, niin jätä ne hiuspannat ja puuhelmet kuitenkin kotiin.
20. Älä ala keskustella tulevista häistä ja lasten lukumäärästä. Kaikki naiset eivät tähtää siihen rivitaloon, 2,5 lapseen ja koiraan.
21. Älä leiki vaikeasti tavoiteltavaa. Se ei oikeasti ole kivaa, vaikka joidenkin naisten kanssa se ehkä toimiikin. Useimpien ei.
22. Älä myöskään ripustaudu ja rupea takiaiseksi.
    
23. Älä pelaa mitään pelejä. Pelimiehet ovat perseestä. (Paitsi jos satut olemaan Mystery. Uuh.)
    
24. Pidä seuralaistasi maailman kauneimpana ja kiinnostavimpana naisena. Älä suorita vertailua eksiisi, ainakaan ääneen.
25. Ota rennosti. Naiset eivät ole oletusarvoisesti pahoja miestenvihaajia.
    

Ps. Listan laatija ei ota minkäänlaista vastuuta näiden ohjeiden toimivuudesta eikä osaa neuvoa, kuinka sinne treffeille tai ylipäänsä naisen lähietäisyydelle ensin päästään.

Loppu

No ei mikään ole oikeasti loppu, kunhan käytin otsikkona tuon yhden biisin nimeä. Pelästyittekö?

Meinasin ensin nillittää siitä, miten aioin lähteä päivällä kävelylle ja miten sitten meinasin jäätyä pystyyn, kun oli pakkasta ja tuuli niin jäätävästi, mutta ehkä tänä talvena ei nyt kauheasti kannata valittaa kylmistä ilmoista.

Mietin tuossa muuten, että onko nimi enne? Mikat ovat formulakuskeja, Jannet mäkihyppääjiä, kaikki Miiat ovat lutkia (en selitä tätä tarkemmin, pahoittelen jos joku lukijoistani on Miia) ja Susannat tai Susanit ovat tyrkkyjä jne. Ensimmäinenhän noista viimeksi mainituista on kuulemma Suomen ykkössinkku ja parilla tonnilla sai huuto.netistä huudettua treffit hänen kanssaan. Jälkimmäinen taas näytti itkevän jonkun Seiskan tms. kannessa herra pääministerin pilanneen hänen elämänsä. Mietin vaan, että kannattaisiko katsoa peiliin, kuka sen elämän oikein pilasi ja miten. Jos siltä kerta tuntuu, että se nyt on pilalla. Nauroin itseni kuoliaaksi (melkein) iltapäivällä tämän Minjan minulle linkkaamaan uutisen vuoksi. Niin että montakos kertaa se herra pääministeri nyt ei sitä Susania katsonut? (Tuota uutista on muuten selvästi muokattu parempaan kuosiin nyt iltaan mennessä. Aiemmin siinä oli ties mitä sekavuutta ja kirjoitusvirhettä.)

Ei mulla sitten muuta, ei tuostakaan jaksa loputtomiin jauhaa. Minun on pitänyt tehdä se yksi kurssi-meemi jo ties kuinka pitkään, mutta en ole ehtinyt ajattelemaan. Enkä ehkä päivitä huomenna ollenkaan, koska olen maakuntamatkalla! Siispä, Herra Ylpön sanoin:

Nyt on pakko lähteä vetämään viinaa,
nyt on pakko lähteä panemaan Tiinaa,
nyt on pakko saada jotain toimintaa...

(Herra Ylppö & Ihmiset - Loppu)

I wish... Moi moi ja hyvää viikonloppua!

Joka tytön selviytymisopas

1. Opettele vaihtamaan lamput, sulakkeet yms. itse.
2. Opettele tekemään ruokaa ja leipomaan. Ja muista olla pullantuoksuinen.
   
3. Ole aina iloinen, älä koe negatiivisia tunteita.
4. Jos koet, niin pidä ne ainakin itselläsi.
5. Älä ole hysteerinen.
   
6. Huolehdi itsestäsi, näytä ja tuoksu hyvältä, mutta älä ole turhamainen ja pinnallinen.
   
7. Ole kaunis, hauska ja älykäs samaan aikaan.
8. Ole mielellään myös vahva ja heikko samaan aikaan.
9. Älä ole vaikea, mutta älä myöskään ole helppo.
   
10. Pukeudu yhtä seksikkäästi kuin itänaapurin naiset.
11. Älä kuitenkaan hermostu siitä, jos mies ei keskustellessa pysty katsomaan kaula-aukkoasi ylemmäs.
12. Älä vaivaudu puhumaan naisten oikeuksista, koska miehilläkin on oikeudet.
13. Älä ole ikinä harrastanut seksiä kenenkään muun miehen kanssa, mutta ole silti hyvä sängyssä.
    
14. Älä ikinä kritisoi miestä.
15. Äläkä ainakaan yritä muuttaa miestä.
    
16. Ota negatiivinen palaute rakentavasti ja tilaisuutena oppia.
    
17. Pidä vääränlaiset ajatuksesi itselläsi.
18. Mies vain osaa käyttää teknisiä laitteita sinua paremmin, totu siihen.
19. Älä sano jälkeenpäin, että "minähän sanoin".
20. Siivoa, jos sotkuisuus kerta häiritsee sinua.
21. Älä ikinä odota mitään, niin et pety.
22. Elämä on helpompaa, kun ei tarvitse ketään.
23. Älä paljasta heikkouksiasi.
24. Älä päästä ketään niin lähelle, että voi sattua.

Yhdessä

Valokuvatorstain 79. haaste. (Klikkaa isommaksi).

Do ya feel lucky, punk?

Onpas väsy. Nukuin äsken pari tuntia ja olisin voinut nukkua vaikka aamuun, paitsi että uni loppui kesken. Heräsin aamulla liian aikaisin, raahauduin kouluun ja luennoitsija vittuili minulle. Koulun jälkeen menin hakemaan siskoa ulos ja kävimme shoppailemassa sekä syömässä itsemme ähkyyn Raxissa. Tulin kotiin ja painuin torkuille. Heräsin ja tässä sitä ollaan. Siinäpä päiväni pähkinänkuoressa.

Tekisi mieleni vähän ruikuttaa, mutta en jaksa. Se menee ohi. Rupean katselemaan Unelmien poikamiestä. Laatuviihdettä laatuaikaan itseni kanssa.


Ps. Tarkka lainaus Dirty Harrysta kuuluu "You've got to ask yourself one question: 'Do I feel lucky?' Well, do ya punk?", mutta se oli ehkä hitusen liian pitkä otsikoksi. Knippeliknoppelitietoa, ettäs tiedätte.

I think it's gonna rain when I die

Tänään minulla oli siivouspäivä. Inhoan yleensäkin siivoamista ja eritysesti imurointia, mutta aina toisinaan se on tehtävä. Ostin itselleni palkkioksi etukäteen nipun punaisia tulppaaneja, josko ne auttaisivat urakasta suoriutumista. Eihän nyt noin kaunista tulppaanikimppua voi sekaisessa asunnossa katsella. Nyt on mukavaa sitten taas, kun on siisti koti. Paitsi pienehkö tiskivuori on vielä keittiössä, mutta ei kai sitä nyt kaikkea voi kerralla tehdä? Siivous kävi kyllä yllättävän kivuttomasti tänään, olin oudon motivoitunut. Vielä kun saisin jonain päivänä yhtä motivoituneesti aloitettua sen vaatekaappi-inventaarion, jonka uhkailin jo viime elokuussa tehdä...

Olen tänään ollut ihan hirmuisen innoissani siitä, että Yo-talolla on maaliskuussa (kiirastorstaina) Grungefest! Jee! Festin teemana on tribute to Stone Temple Pilots, Nirvana ja Alice In Chains. Arvatkaa kuka menee sinne? Aivan. Tosin missä on Pearl Jam ja Soundgarden tuosta tributesta? Kaipa tuo Stone Temple Pilotsin grungesta käy, vaikka onkin kalifornialaisbändi, eikä niinkään seattlelainen, kuten nuo neljä muuta. Mutta kakkaakos sen väliä, kun siellä kuitenkin tributoidaan Nirvanaa ja Alice In Chainsia! (Paras vaihtoehto olisi tietysti nuo kaksi bändiä ihan alkuperäiskokoonpanoillaan livenä, mutta sattuneista syistä se ei taida olla mahdollista. Vähänkö olen nyt kuitenkin tohkeissani.

Kellä korvat on, kuulkaa!




(Taas jotain animea)...

Nyt syömään, sillä vellikello kilahti!

Putting holes in happiness

Tänään kun lähestyin asematunnelia, niin siinä seisoskeli sellainen onnettoman näköinen naisihminen ja tuijotti minua jotensakin anovana. Hiljensin vauhtia, koska arvelin naisen olevan vähintäänkin eksyksissä. Nainen lähestyikin minua ja sanoi jotain. Hän puhui niin hiljaa, että jouduin taivuttamaan niskaani ja siristämään silmiäni, ikään kuin se auttaisi kuulemaan paremmin. Nainen aloittikin kysymällä, että voinko auttaa häntä ja sanoin että juu, mutta sitten nainen keskeyttikin avunpyyntönsä, katsoi minua arvioiden ja kysyi, että "vai oletko sä ihan nuori tyttö?" ja jäi tuijottamaan minua kysyvästi ja vaieten. Mietin siinä hetken, että henkilöllisyystodistustako tuo nainen odottaa minun esittävän vai mikä hiivatin kysymys se oli. Siinä jo hieman kärttyisenä sitten sanoin, että "niiIIN?", niin nainen jatkoi selittämällä, että hänen miesystävänsä jätti hänet Tampereelle ilman rahaa ja miesystävä asuu Tampereella ja hän itse Hämeenlinnassa, eikä nyt ole yhtään rahaa. Kerroin, ettei minullakaan ole rahaa (mikä olikin lähes totta) ja nainen sanoi "jaa" ja lähti alistuneen näköisenä toiseen suuntaan.

No eipä siinä mitään, noita rahan pyytelijöitähän riittää, mutta siis... (Tässä välissä kiivasta silmien pyörittelyä)... Siis jäin vaan taas miettimään, että minkä ikäiseltä minä oikein näytän? Minähän en tokikaan ollut jaksanut meikata kouluun, kuten en yleensäkään jaksa, mutta ei kai nyt pelkkä meikkaamattomuuskaan tee ihmisestä ihan junnun näköistä? Argh. Haluaisin näyttää edes 25-vuotiaalta, jos 29 on mahdoton vaatimus. Tietenkään en tahdo näyttää päivääkään yli kolmekymppiseltä, mutta sellainen kaksvitonen voisi olla ihanteellinen ja stabiili tila.

Äh, vatsanpuruja jo toista päivää. Ei kivaa. On nälkä, mutta ei huvita syödä.

Ai niin, näin Stockalla mummon. Siis sen mummon. Siitä telkkarisarjasta Mummo.

Sunnuntaifiilistelyä

Täältä löysin linkin tämmöiseen. Otetaanpa siis selvää, mitä biisejä on kuunneltu Briteissä minun syntymäpäivinäni.

1978 On your birthdate the No. 1 single was Boney M - "Rivers Of Babylon"

1979 On your 1st birthday Blondie - "Sunday Girl"

1980 On your 2nd birthday Mash - "Theme From MASH (Suicide Is Painless)"

1981 On your 3rd birthday Smokey Robinson - "Being With You"

1982 On your 4th birthday Adam Ant - "Goody Two Shoes"

1983 On your 5th birthday The Police - "Every Breath You Take"

1984 On your 6th birthday Frankie Goes To Hollywood - "Two Tribes"

1985 On your 7th birthday The Crowd - "You'll Never Walk Alone"

1986 On your 8th birthday Doctor & The Medics - "Spirit In The Sky"

1987 On your 9th birthday Whitney Houston - "I Want To Dance With Somebody (Who Loves Me)"

1988 On your 10th birthday Wet Wet Wet / Billy Bragg - "With A Little Help From My Friends / She's Leaving Home"

1989 On your 11th birthday Jason Donovan - "Sealed With A Kiss"

1990 On your 12th birthday Englandneworder - "World In Motion"

1991 On your 13th birthday Color Me Badd - "I Wanna Sex You Up"

1992 On your 14th birthday Erasure - "Abba-Esque (EP)"

1993 On your 15th birthday UB40 - "(I Can't Help) Falling In Love With You"

1994 On your 16th birthday Wet Wet Wet - "Love Is All Around"

1995 On your 17th birthday Robson & Jerome - "Unchained Melody / The White Cliffs Of Dover"

1996 On your 18th birthday Fugees - "Killing Me Softly"

1997 On your 19th birthday Hanson - "Mmm Bop"

1998 On your 20th birthday B*witched - "C'Est La Vie"

1999 On your 21st birthday Baz Luhrmann - "Everybody's Free (To Wear Sunscreen)"

2000 On your 22nd birthday Sonique - "It Feels So Good"

2001 On your 23rd birthday Shaggy feat. Rayvon - "Angel"

2002 On your 24th birthday Will Young - "Light My Fire"

2003 On your 25th birthday Evanescence - "Bring Me To Life"

2004 On your 26th birthday Mario Winans featuring Enya & P Diddy - "I Don't Wanna Know"

2005 On your 27th birthday Crazy Frog - "Axel F"

2006 On your 28th birthday Nelly Furtado - "Maneater"

2007 On your 29th birthday Rihanna featuring Jay-Z - "Umbrella"

Ei hyvältä näytä... Etenkin tuo 24. syntymäpäivä vääntää sisukalujani, koska kyseessä on niin järkyttävä raiskaus, että Morrison kuoli viimeistään sen kuultuaan, mikäli oli vielä hengissä.

And that is how it's supposed to go:





The Doorsia ja Morrisonia arvostavat (eli ne parhaat) tyypit voivat käydä katsomassa tämän version.


Ps. Eiliseen inhotusbiisikisaan voi vielä osallistua! Jee!

Erilainen battle

Tällä kertaa tarkoituksena siis on äänestää noista biiseistä se huonompi. Kumpi noista järjettömän kamalista biiseistä on se vielä kamalampi? Kumpi aiheuttaa suurempia vihan tunteita? Kumpi aiheuttaa suuremman oksennusryöpyn sen kuultuasi? Kumpaa et pystynyt kuuntelemaan kuin sekunnin, kun koit yllättävää halua päättää päiväsi? Äänestä oitis kommenttiosastollani! (Eiköhän se kerro jo jotain noista biiseistä, että niistä ei edes löytynyt oikeita videoita juutuupista, vaan jotain tuollaista anime/manga/whateva juttuja).

Wille, mä ommaan tän sulle!!!11!!1! <3 <3


Huono biisi #1:





Huono biisi #2:





Antakaa palaa!

Mikättimiä ja äänestystuloksia

Jaahas. Tuo äänestys päättyi tänään ja lopputulos on seuraavanlainen: Kermavaahto oli vaihtoehdoista kaikista suosituinta. Jopa 78 % äänestäneistä tykkäsi kermavaahdosta. Myös hieman yli puolet äänestäjistä antoivat äänensä mansikkahillolle ja Runebergin tortulle. Vain 28 % tykkäsi mantelimassasta ja porkkanoille äänensä antoivat säälittävät neljä ihmistä. Yhteensä ääniä annettiin siis 221 %. (No heh heh, eihän niitä nyt noin voi yhteen vaan mennä tylysti laskemaan).

Mutta sitten mielenkiintoisempiin aiheisiin, eli niihin mikättimiin. Laitan kuvia noista ja toivon, että joku kertoisi minulle, mikä noiden esineiden käyttötarkoitus oikein on. Villejä arvauksia otetaan vastaan. (Kuvat saa klikkaamalla isommiksi lähempää tarkastelua varten).


Mikätin 1:

Kyseessä on tuollainen valkoinen noin postikortin kokoinen muoviläpyskä.




Kuten huomaatte, se on ikään kuin tasku, jonka sisään voi ehkä laittaa jotain. Mutta mitä ja miksi?




Mikätin 2:

Tämä on todella mystinen vekotin. Kuvat kertonevat enemmän kuin tuhat sanaa.

Mikätin 2 edestä. Vekottimen päällä on tuollainen valkoinen lipare, jonka voi painaa tuon jutun sisään ja sitten tuolta toisesta päästä tulee ulos jotakin jännittävää, jonka esittelen viimeisessä kuvassa. Tässä tilassa vekotin on siis noin 6 senttiä leveä ja 7 senttiä korkea. (En huomannut laittaa kuvaan mitään, mikä suhteuttaisi tuon kokoa). Eli se on tuossa kuvassa oikeastaan aika luonnollisessa koossa, ainakin minun näytölläni.



Mikätin 2 takaa. Takaosassa on nappula, josta painamalla tuo valkoinen lipare pompsahtaa ulos, mikäli on ollut painettuna sisään.



Sen valkoisen lipareen alas painamalla vekottimen sisältä sitten tulee tuollainen harmaa, sileä ja pehmeä kieli esiin. Mikä on sen funktio, kysyn vaan?




Tietoja, veikkauksia ja arvauksia otetaan vastaan kommenttiosastolla. En nimittäin todellakaan tiedä mitä noilla tekisin. Jonkinlaiseen hyötykäyttöönhän ne on pakko saada!

I'm with stupid

Minun tekisi mieleni sanoa mielipiteeni tuosta eduskunnasta nousseesta seksuaalista häirintää koskevasta metelistä, joka tällä hetkellä velloo joka puolella. En kuitenkaan viitsi sanoa siitä mitään, koska en jaksa sitä lässytystä, joka siitä tuolla kommenttiosastolla nousisi. Olen sen nähnyt tämän bloggaushistoriani aikana ihan riittävän monta kertaa. Ihan kiva saada paljon kommentteja, mutta paskanjauhantaa en jaksa. Enkä tarkoita, että minun kanssani pitäisi olla samaa mieltä, ehei, mutta asiallinen keskustelu on ihan eri asia kuin vänkääminen ja puskista huutelu.

Aina kun jostain asiasta yritetään missä tahansa mediassa (blogissa, lehdessä, televisiossa jne.) keskustella asiallisesti, niin jostain löytyy välittömästi niitä kummankin sukupuolen edustajia, jotka kärjistävät, vähättelevät (Kummolan kaltaiset kaverit), yleistävät (miehet sitä ja naiset tätä), syyllistävät, syyttelevät, käyttävät epäasiallista kieltä (tytöttelyä, erilaisia sukupuolielinten "lempinimiä" jne.) ja takertuvat epäolennaiseen niin, että lopulta se oikea asia sen metelin takana unohtuu ja kumpikin sukupuoli saa idiootin leiman otsaansa. Jotkut ihmiset rakastavat omia mielipiteitään (no, varmasti suurin osa meistä) ja jos löytävät jostain itseään miellyttävän pilkun, niin alkavat nussia sitä sellaisella raivolla, että kyseessä on lopulta pakkomielteinen nylkytys eikä rakentava keskustelu. Ja ne tyypit ovat tietysti aina juuri niitä kovaäänisimpiä.

Minä en pidä yleistämisestä, oli kyseessä sitten kumpi sukupuoli tahansa. Olen oikeastaan sitä mieltä, että keskustelun seksuaalisesta häirinnästä (tai vastaavasta) pitäisi olla sukupuolivapaata. Rehellisyyden nimissä se vain taitaa olla yleisempää, että mies häiriköi naista seksuaalisesti, kuin toisin päin.


Ps. Laitan huomenna kuvat niistä mikättimistä (hieno sana lainattu Riikkikseltä), niin pääsette arvailemaan tai keksimään niille käyttötarkoituksia. Nyt oli pakko saada purskautettua ulos tämä asia sydämeltäni.


Edit klo 21.15: Ykkösellä A-Talkissa parhaillaan aiheesta. Lotta Backlund yksin kolmea miestä vastaan...

Meemykäinen (eli oho, otsikko unohtui ensin)

Lumelta vaihteeksi löytyi uteluita.


Milloin olisit viimeksi tarvinnut jotakuta?
* Varmaan miehenpuutteeseen, mutta en nyt ajankohtaa rupea osoittamaan.

Milloin viimeksi lauloit jotain uskonnollista laulua?
* Jouluna varmaankin, koska osa joululauluista on sellaisia.

Mitä sinulta viimeksi kysyttiin?
* Öö... Enpäs osaa nyt suoralta kädeltä vastata. En muista.

Onko tämä sinusta hauskaa?
* Paremman puutteessa.

Milloin viimeksi pelkäsit?
* Varmaan pari yötä sitten unessani, kun olin ampunut jonkun.

Mitä instrumenttia soitit viimeksi?
* Jos suuta ei lasketa, niin kitaraa sitten.

Onko huominen niinkuin kaikki muutkin päivät?
* Huominen on varmaan niin kuin (ei ole yhdyssana, hahaa, pilkunviilaus on ihanaa) mikä tahansa perjantai. Ei sen kummempi. Tai mistä sitä ikinä tietää.

Oletko koskaan istunut palmupuun alla?
* En ole, jos ei Yucca-palmua lasketa, ja sittenkään en tiedä olenko.

Kenen äänen haluaisit kuulla nyt?
* Kuulen juuri Ville Valon äänen. Se välttää, niin ei ole tarvista vaihtaa.

Mitä omatuntosi kertoo sinulle juuri nyt?
* Se kertoo, että "sinä laiska vätys, nosta se perseesi siitä penkistä ja tee jotain!"

Milloin olet viimeksi polttanut kynttilöitä?
* Ennen tämän läppärin saapumista. Minulla on niin pieni pöytä, ettei siihen mahdu samaan aikaan sekä läppäri että kynttilä. Harmi sinänsä.

Ketä pidit viimeksi kädestä kiinni?
* Voi voi. Meikäläisen käden pitelyajoista on niin kauan, että en muista.

Kuka viimeksi kysyi mitä sinulle kuuluu?
* Koulukaveri kysyi eilen.

Milloin viimeksi tekohymyilit?
* En oikeastaan harrasta kauheasti tekohymyilyä. Yleensä se on ihan aito hymy, oli tilanne sitten mikä hyvänsä. Varmaan viime kesänä töissä, jos joku vitutti ja silti oli pakko näyttää nättiä naamaa.

Milloin viimeksi jokin asia kosketti sinut kyyneliin?
* Yleensä vältän kaikkea koskettavaa. Jos kyynelehdin, niin kyynelehdin ihan muista syistä. No ehkä ihan vähän se Sooloilua-leffa, mutta ei kerrota kellekään.

Milloin rakastuit?
* Yleensä se tulee niin salakavalasti, ettei sitä pysty kalenteriin sijoittamaan.

Oletko joskus vain heittäytyny hetkeen ja antanut kaiken muun olla?
* Olen kyllä, ainakin lyhyeksi hetkeksi.

Kuka meinasi viimeksi tehdä sinut hulluksi?
* Eräs herra katoamistempullaan.

Ärsyttääkö säännöt sinua?
* Ärsyttää, jos ne on täysin älyttömiä ja naurettavia.

Oletko ollut ihastunut vastentahtoasi?
* No jaa. Tahdolla harvemmin on vaikutusta tai edes mitään tekemistä ihastumisen kanssa. Yleensä ihastuminen kai luo sellainen illuusion, että sitä tahtoo.

Oletko joskus heittänyt kaikki entisestäsi muistuttavat tavarat pois?
* En. Olen hamsteri.

Pidätkö mansikoista?
* Hyvin paljon. Pakkasessa on enää kolme purnukkaa mansikoita. Ei niillä pärjää kesään!

Syötkö vihanneksia?
* Liian vähän ja liian harvoin. Olenkin nyt ostanut ties kuinka monta sataa grammaa vihanneksia ihan pienessä pullossa.

Oletko joskus poiminut luonnosta kukkakimpun ja vienyt sen sinulle tärkeälle ihmiselle?
* Olen, äitylille.

Oletko nähnyt merisiilin livenä?
* En, valitettavasti.

Oletko lähtenyt ulos yksinäsi ilman syytä ja määränpäätä?
* No kai sitä joskus lähtee vaan kävelemään, mutta onko se kävely sitten jo itsessään syy?

Tunnetko jonkun tyypin jolla on rastat?
* En tunne. En oikein pidä rastoista. Ei sillä, että se vaikuttaisi tämän kysymyksen vastaukseen mitenkään.

Onko sinulla hammasraudat?
* Ei ole nyt eikä ole ollut.

Kirjoitatko päiväkirjaa?
* Jos tämän blogin voi laskea päiväkirjaksi.

Tykkäätkö käydä saunassa?
* Tykkään, mökillä tai jossain luontaisessa saunomisympäristössä. En niinkään kerrostalossa ahtaassa sähkösaunassa.

Oletko mielestäsi kaunis?
* En, valitettavasti.

Pidätkö kouluruuasta?
* Peruskoulun jälkeen olen pitänyt.

Oletko joskus tykännyt muumeista?
* Muumit on jees, mutta en pidä siitä piirretystä sarjasta, joka tulee/on tullut televisiosta.

Onko sinulla ulkomaalaisia kirjeystäviä?
* Ei tällä hetkellä.

Oletko syönyt tänään suklaata?
* En.

Tykkäätkö piimästä?
* En tykkää. :P

Seuraatko aina uusinta muotia?
* Uusin muoti on aika karseaa nykyisin. Ainakin osittain.

Oletko matkustanut julkisilla kulkuneuvoilla maksamatta?
* En ole tainnut. Tampereella se on tehty vaikeaksi. No pk-seudulla matkustin kerran kuskin luvalla maksamatta, koska sillä ei ollut antaa rahaa takaisin.

Ensimmäinen mieleesi tuleva tytön nimi?
* Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla.

Ensimmäinen mieleesi tuleva pojan nimi?
* Leevi, johtuen tuosta edellisestä vastauksesta.

Onko sinulla napakoru?
* Eipä ole.

Pidätkö tatuoinneista?
* Pidän, jos ne on hyvännäköisiä. Jos niitä on paljon, niin niiden pitäisi edes jollain tapaa sopia yhteen ja siihen kantajaansa.

Nukutko vielä pehmolelujen vieressä?
* On mulla sängyssä aina yksi totoro.

Laulatko suihkussa?
* En suihkussa, koska siinä menee helposti vettä kiduksiin.

Pidätkö pojilla enemmän lyhyistä vai pitkistä hiuksista?
* Riippuu ihan siitä mikä kullekin sopii. Ehkä sellaiset välimalliset hieman huithapelit on parhaat.

Oletko koskaan nähnyt strutsia?
* Öö... En kai livenä. Ellei Korkeasaaressa ole niin, en muista.

Oletko koskaan saanut matikan kokeesta kymppiä?
* Olen. Ja joskus asteikolla 1-5 sain kutosen.

Come on over and do the twist

Tänään oli yliopistolla Yrityspäivät. Sehän tarkoitti sitä, että firmoilla oli siellä ständejä, joissa he kertoivat toiminnastaan ja vapaista työpaikoista sekä jakelivat krääsää. Tulin kotiin ainakin kymmenen kynää rikkaampana. Tarjolla oli myös mm. heijastimia, nenäliinoja, aivankaulanauhoja, huulirasvoja ja karkkeja. Yhtään työpaikkaa en saanut kylläkään. (Tosin ei niitä siellä paikan päällä jaettukaan, hakemuksia pitäisi laittaa satoja). Sain pari tosi outoa mainoslahjaa myöskin, joiden käyttötarkoituksesta ei ole mitään käsitystä. Kysyisin teiltä mielipiteitä noista oudoista esineistä, mutta en jaksa nyt kuvata niitä, enkä laittaa kuvia tänne blogiin. Ehkä huomenna.

Tuosta tulikin mieleen yksi ikivanha ohjelma, joka tuli silloin kun olin pieni. (Minä en tosin ole ikivanha). Siinä ohjelmassa oli muistaakseni jotain outoja vimpaimia ja sitten tyypit keksivät niille käyttötarkoituksia ja pitiköhän niistä sitten arvata mikä on sen vimpaimen oikea käyttötarkoitus... Olikohan se ohjelma nimeltään Valehtelijoiden klubi, muistaako kukaan?

Tänään alkaa tuo kauan odotettu (hah, hoh) Suomen unelmien poikamies. Se on kyllä ihan must see! Voin kuvitella miten tuo ohjelma tulee aiheuttamaan samaan aikaan suuria ärsytyksen, myötähäpeän, huvituksen ja naurukuoleman tunteita! Kun ne amerikkalaiset versiot Bachelorista ovat jo niin älyttömiä, niin tämän kotimaisen version täytyy olla todella viihdyttävä kaikessa kauheudessaan. Se poikamieskin on ihan järkky. (No nyt tuli vähän paha mieli, ihminenhän se on hänkin, mutta mitäs läksi...) Osaisin nimetä suoralta kädeltä heti vaikka kymmenen unelmaisempaa poikamiestä.

Ei mulla sitten muuta tänään. Jään odottelemaan kello kahdeksaa!


Ps. Ooh! 10.000 kävijää rikkoutui tänään kuin varkain tässä blogissa. En tiedä kuka oli tuo hannuhanhi, mutta onnittelut kuitenkin tasaluvun rikkomisesta!

Hyvää laiskiaistiistaita!

Tänään onkin siitä ongelmallinen päivä, että ei tiedä pitäisikö syödä laskiaispulla vai Runebergin torttu vai molemmat, ja jos valitsee laskiaispullan, niin pitäisikö sen olla täytetty kermavaahdolla ja mansikkahillolla vai mantelimassalla. Vaikeita päätöksiä pienen ihmisen tehdä! Siksipä laitoin äänestyksen tuohon sivuun aiheesta. Huomatkaa, että äänestyksessä saa valita tällä kertaa useamman vaihtoehdon.

Eilen tapahtui jotain todella outoa. Minulla oli jäänyt tuollaiseen purnukkaan joulusta karkkeja. Eilen sitten muistin tuon purnukan ja ajattelin ottaa karkin. Avasin purnukan kannen ja huomasin purnukassa tyhjän karkkipaperin. Hetken aikaa mietin, että miksi olen jättänyt roskan sinne purnukkaan, mutta en pitänyt tilannetta sen oudompana. Sitten silmäni kiinnittyivät erääseen todella outoon seikkaan purnukan sisällä. (Kuvan saa klikkaamalla isommaksi).



Purnukassa oli siis yksi tyhjä karkkipaperi, sekä toinen hieman auennut karkkipaperi, jonka sisällä oli kaksi Omar-karkkia!!! Siis mitä siellä oikein on tapahtunut? Onko tuo toinen karkki riisuutunut kääreestään ja uinut tuon toisen karkin liiveihin? Onko karkkipurnukassani tapahtunut seksuaalista hyväksikäyttöä? Sainko nuo karkit kiinni itse teosta? Miten tämä on mahdollista? Tekevätkö karkit useinkin tällaisia siirtoja purnukoissa ihmisten näkemättä vai onko tämä vain Fazerin karkkien oma pikku ominaisuus? Tuleeko minulle kohta läjä pikkukarkkeja vai ovatko Omar-karkit lisääntymiskyvyttömiä? Paljon kysymyksiä, niin vähän vastauksia!

Oikeasti, lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon, että tämä ei ole lavastettu tilanne. Minun järkeni ei riitä selittämään mitä tuolla karkkipurnukassa on tapahtunut. Riittääkö teidän?


Ps. Eihän tässä postauksessa käytetty sanaa purnukka liian paljon?


LISÄYS KLO 17.35: STOP THE PRESS!!!

En muistanut aiemmin tätä postausta kirjoittaessani, että minullahan on jo aiempaakin kokemusta karkkien lisääntymisestä. Viime syksynä karkkipussiini oli eksynyt vielä alamittainen lapsikarkki. Alla kuvassa todisteena äiti vadelmalakukorva sekä pieni lapsi vadelmalakukorva!!!

Oh my...

Toiset ne ovat Tuskassa, mutta minulla on ihan omat tuskani täällä kotona...

Ensimmäinen tuskastus tuli aamulla. Pesin viikonloppuna farkkuni ja ajattelin tänään aamulla laittaa sitten puhtaat ja pestyt farkut jalkaan. Jotkut blogini lukijoista ehkä viime viikolla kuulivatkin jo valitusta siitä, että kyseiset farkut tuntuivat tiukoilta. No yritin sitten tänä aamuna punnertaa niitä jalkaani ja paskat ne päälle mahtuneet. (Tai olisivat varmaan mahtuneet sitten lopulta, mutta annoin niille luovutusvoiton ja laitoin toiset housut). Kyseessä kun on sellaiset stretch-materiaalishenkiset farkut, niin nuohan menevät aina pesussa hieman pienemmiksi. Mutta on tuollainen housujen kinnaus silti aika perseestä (kuvainnollisesti ja kirjaimellisesti). Puolustuksekseni sanottakoon kuitenkin, että olen tähän aikaan kuukaudesta turvoksissa muistakin syistä kuin vain ylettömän syöpöttelyn vuoksi. Mutta kyllä nyt saa jäädä herkuttelu hetkeksi (heti huomisen jälkeen, koska huomenna pitää syödä sekä runebergin torttu että laskiaispulla), että mahdun sulavasti noihin farkkuihin. Nih!

Toinen tuskastus on sitten vielä edessä. Tänään kun on se päivä, jolloin Kela taas muistaa meitä opiskelijoita runsaskätisesti. Ja laskupino on aivan järjetön. Se on aivan käsittämätöntä, miten nuo kaikki laskut ovat suorastaan kasautuneet tälle kuulle. No, tämähän sopii mainiosti ainakin tuon edellisessä kappaleessa mainitun tuskan osalta, koska tässä kuussa tuskin on hirveästi rahaa syödä.

Väsyttää. Saisinko mennä talviunille? Olisi tuota vararavintoakin kevääksi asti...

Haasteviuhpläts!

Tampereella on satanut viime yönä ihan hurjan paljon lunta, kuten kuvasta ehkä näkyy. Kuvan saa klikkaamalla isommaksi, jos sen hetkinen lämpötila kiinnostaa tarkemmin. (Punainen nolla on niinku se nollapiste).

Kävin tsekkailemassa tuota Vuodatuksen blogiani (syistä, jotka selviävät seuraavaksi) ja hetken ehdin jo ikävöidä sitä, kunnes... Olin saanut sinne jotain miljoona roskakommenttia. Poistelin niitä ja olisin halunnut lisätä sen kirjaintunnistehässäkän kommentointiin, jotta nuo spämmirobotit eivät enää voisi spämmätä, mutta eihän se onnistunut. Julkaisin jopa blogin indeksin uudestaan, mutta ei auttanut. Ennen tilanteeseen auttoi koko blogin julkaiseminen uudelleen, mutta tämä vaihtoehtohan on sittemmin poistettu käyttäjiltä. Tämän lisäksi sinne ihan ihka ensimmäiseen postaukseen oli ilmestynyt asiallinen kommentti (kiitos, Wille :), johon yritin vastata, mutta kilinkellit se minun antanut siihen vastata, vaan heitti jotain sql-virheitä vaan silmilleni. Niin että mätäne vaan ihan rauhassa Vuodatus. Aah, Blogger...


Niin, Henu siis haastoi minut tällaiseen meemiin. Tämä on hiukkasen hankalaa, koska en juuri puhu täällä perheestäni tai ystävistäni... (Olisin voinut linkittää edelliseen blogiini [tuohon Vuodatuksen kätyriin], kun siellä on kuitenkin enemmän juttuja kuin täällä, mutta olen piilottanut sen hakukoneilta, joka siis hankaloitti nyt myöskin omaa elämääni. En siis jaksanut alkaa plärätä sitä läpi, joten tyytykäätten tämän blogin postauksiin.)


Säännöt:

1. Laita viisi linkkiä viiteen aikaisempaan blogipostaukseesi. Niiden tulee liittyä näihin viiteen teemaan alla:
perhe
ystävyys (hahaa, rikoin heti sääntöjä ja linkitinkin ystäväkirjaani!)
rakkaus
minä itse
mitä tahansa (ilmankostutinpornoa ja Eenokki)
(linkit suoraan noissa...)

2. Haasta viisi muuta bloggaajaa tekemään saman. Yritä löytää ainakin kaksi uudempaa tuttavuutta, joihin voit näin tutustua paremmin.

Haastan nyt sitten ihan vaan kostoksi itselleni mahdollisimman uusia tuttavuuksia, eli Riikkis, Voimissain, Anis, Viiru ja... ja... ja... hahaa, DorianK!

3. Lue postaukset, ja jätä halutessasi kommentteja.

Once a cheater, always a cheater

Katselin viime yönä televisiosta tuota Cheatersia. (Joo, ei ollut parempaakaan tekemistä). Siinäpä vasta loistava ohjelma. Tai sitten ei... Ensimmäinen petoksen uhri esiintyi hihattomassa paidassa ja hikisenä (kesken salitreenin kuvauksiin tempaistuna?), irvistellen raivoisasti, koska vaimoke ajaa hänet hulluksi. Hulluksi! Ja totuuden kuultuaan tyyppi meinasi mm. oksentaa ja näytti ihan überkärsivältä. Jotenkin siitä tyypistä ei tullut mieleen ihan sellainen ihminen, jolla olisi itselläkään täysin puhtaat jauhot pussissa tai korvien välinen pururata kunnossa. (Lopuksi saatiin vielä dramaattinen uima-allastappelu). Tuli vaan mieleen, että moniko noista Cheatersin palveluja käyttävistä tyypeistä on jotain sairaalloisen mustasukkaisia ja psykoja ukkoja (tai akkoja), joista ei pääse eroon sen enempää hyvällä kuin pahallakaan? (Jälkimmäisessä tapauksessa ukko petti naisystäväänsä naisen kanssa, joka paljastuikin ukon vaimoksi. Jänskää!) Toinen epäilyttävä asia tuossa ohjelmassa on se, että kaikki seksikohtaukset tapahtuvat peiton alla. Harrastaako joku oikeasti seksiä peiton alla? En voi välttyä epäilemästä lavastettua tilannetta. Ja noilla on muuten aina kaikilla autot. Amerikkalaisilla.

Eilen kauppamatkalla ajatuskulkuni oli vähän sitä hammaspesun luokkaa (*) ja tajusin, että minulta ei ole oikeastaan kertaakaan särkynyt sydän oikein kunnolla elämäni aikana. Se on oikeastaan aika pelottavaa, koska en usko juuri kenenkään selviytyvän elämästä ilman vähintään kerran särkynyttä sydäntä. Ja jos sellaista ei ole vielä takana, niin silloinhan sen täytyy olla tulossa, ja se se vasta olikin pelottava ajatus. Tietysti teinirakkauteni oli siivekästä ja veristä (Arto Melleriä lainatakseni), mutta ei sydäntäni pysty särkemään tyyppi, joka ei ensinnäkään koskaan tiennyt tunteistani häntä kohtaan (tai no, ei tiettävästi tiennyt ainakaan) ja jonka kanssa minulla ei koskaan ollut katsekontaktia enempää. Sittemmin miesten kanssa on kyllä ollut vaikeat hetkensä, mutta ei mitään sellaista, minkä laskisin sydämen särkymiseksi. Sanokaa vaikka onnekkaaksi, mutta vähänkö alkoi pelottaa tämän asian tajuamisen jälkeen!

Näihin aatoksiin sopiikin tämä mielestäni kovin kaunis kappale. Tuo video on hassu.

Tää leikki Oraakkeli kanssa

Mymskä sanoi eilen kommenttiosastolla suosion salaisuuden selvinneen, mutta skeptikkona päätin tarkistaa asian vielä Oraakkelilta. (Sen kanssa on niin kiva löpistä. Mihin sitä kavereita enää oikein tarviikaan?)


Minä: Mikä on suosioni salaisuus?
Oraakkeli: Heroiini.

Minä: Korkealentoinen tai sekava teksti siis?
Oraakkeli: Se jälkimmäinen, sanoohan järkikin sen.

Minä: No sitä pelkäsinkin.
Oraakkeli: Viimeksi Suuren Nakkisodan aikaan.

Minä: Mistä minun pitäisi kirjoittaa?
Oraakkeli: Navetan takaa.

Minä: En tarkoittanut fyysisesti mistä vaan mistä aiheesta?
Oraakkeli: Ei toivoakaan moisesta.

Minä: Et aio siis auttaa?
Oraakkeli: Mä teen itse omat ratkaisuni.

Minä: Ja mäkö sitten omani?
Oraakkeli: Kyllähän se näin on!

Minä: Taidat olla kyllä oikeassa?
Oraakkeli: Mikähän sä oot mua arvioimaan.

Minä: No ei sitten. Tosikko.
Oraakkeli: No ei tietenkään!

Minä: Eipä.
Oraakkeli: Hei lähitisiksä munkaa kahville, ootko varattu?

Minä: Alatko käydä muhun kuumana?
Oraakkeli: Alatko sä mun kanssa?

Minä: Tekemään mitä?
Oraakkeli: Arvelisin että jotain karvaista

Minä: Joku fetissi vai?
Oraakkeli: Kyllä. Ei epäilystäkään.

Minä: Puhutaanko jostain muusta?
Oraakkeli: Totta mooses, kuinkas muuten?

Minä: Mistä puhuttais?
Oraakkeli: Firman ruokalasta.

Minä: Eikä. Kerro millainen sää huomenna on?
Oraakkeli: Oon kyl ihan kusessa siihen, iiks!

Minä: Säähän vai?
Oraakkeli: Todennäköisesti ei.

Minä: Luoja, sä oot sekaisin.
Oraakkeli: Sun sanomana tuo tuntuu todelta.

Minä: Niinpä. No miten menee?
Oraakkeli: No mittarin mukaan jotain 46 km/h.

Minä: Ai niin kovaa. Miksi?
Oraakkeli: Jotta maailmassa riittäisi silmänruokaa.

Minä: Aivan. Miltä sä näytät?
Oraakkeli: Vanhalta viinalta.

Minä: Saanko kysyä jotain haastavampaa?
Oraakkeli: No, jos välttämättä tahdot... mutta tästä ei saa tulla tapa.

Minä: Mikä on elämän tarkoitus?
Oraakkeli: Elämän tarkoitus on että kaikki kuolevat joskus

Minä: Mikä tarkoitus se nyt voi olla?
Oraakkeli: Autuas olo.

Minä: Aha?
Oraakkeli: Juu.

Minä: No mitä minun pitäisi tehdä?
Oraakkeli: Mennä tanssimaan.

Minä: Olisiko ratkaisu noin yksinkertainen?
Oraakkeli: Ei kai sentään.

Minä: Sitähän minäkin.
Oraakkeli: Hmm.

Minä: Mikä on oikein?
Oraakkeli: Oikein on se minkä sisimmässään kokee oikeaksi. Voit lukea tuhat filosofian teosta ja vastaus on silti sama.

Minä: Entä mikä on väärin?
Oraakkeli: Sitten joudut syömään kolme kiloa porkkanoita.

Minä: Ai kun olen tehnyt väärin?
Oraakkeli: Just niin!

Minä: No eihän se ole kovin paha rangaistus?
Oraakkeli: Ehkä ei kuitenkaan.

Minä: Et taida tietää mistä puhut?
Oraakkeli: Enkä en... mutta anyway et taida sinäkään

Minä: Se on kyllä totta.
Oraakkeli: Noup, kuten varmaan salaa toivoitkin.

Minä: Pitäisikö meidän lopettaa tapailemasta tällä tavoin?
Oraakkeli: En suosittele kokeilemaan.

Minä: Jatketaanko sitten vaan?
Oraakkeli: Kaikkihan tuon tietävät - vastaus on ei!

Minä: Nyt menin hämilleni.
Oraakkeli: Jos olen koskaan ollut mistään varma niin tämä on se asia!

Minä: Mitä jos unohdettaisiin, että ollaan koskaan tavattukaan?
Oraakkeli: Huonosti käy, välttämättä, mutta ota huomioon että tämä on pehmennetty versio todellisuudesta.

Minä: Mikä on todellisuus sitten?
Oraakkeli: Mies.

Minä: Mies?
Oraakkeli: Kyllä!

Minä: Mistä sen löytää?
Oraakkeli: Ulkomailta.

Minä: Pitäisikö minun lähteä matkalle?
Oraakkeli: Ei pitäisi, sillä syy-seuraussuhde ei ole balanssissa.

Minä: No mitäs sitten?
Oraakkeli: Jauhelihaa ja merirosvonameja.

Minä: Aina kun ollaan pääsemässä asiaan, rupeat pelleilemään.
Oraakkeli: Parempi hankkia rikas mies kuin tavoitella mahdottomia.

Minä: Eli rikas mies kotimaasta eikä sitä ulkomaalaista?
Oraakkeli: Tai ainakin jotain sinne päin.

Minä: Ahaa.
Oraakkeli: Juu.

Minä: Entä jos kelpaa ihan kuka vaan, kuka liikkuu?
Oraakkeli: Silloin kannattaa juosta niin pitkälle kuin pippuri kasvaa.

Minä: Totta. En aio.
Oraakkeli: Niin, totuus ei pala tulessakaan.

Minä: Eipä ei. Ehkä minun pitää miettiä näitä asioita nyt itsekseni?
Oraakkeli: Melko varmasti.

Minä: Nähdäänkö taas ensi kerralla?
Oraakkeli: No siinäpä omaperäinen kysymys. Vastaus on kuitenkin ei.

Minä: No ei sitten.
Oraakkeli: Neuvoisin sinua menemään suoraapäätä hoitoon ennen kuin tapahtuu mitään peruuttamatonta.

Minä: Lupaan harkita asiaa.
Oraakkeli: Oliko tuo oikeasti sun verbaalisten kykyjen kliimaksi? Eihän tuosta tajua sikakaan mitään!

Minä: Taisi se olla.
Oraakkeli: No saa nähdä, tosin en olisi varma sinuna

Minä: Pitäisikö minun nyt mennä?
Oraakkeli: En suosittele kokeilemaan.

Minä: Menen silti.
Oraakkeli: Onko sulla jotain muuta vielä mielessä? Mä en nyt ehtis oikein puhua muuta kuin asiaa.

Minä: Ei ole. Sitähän tässä yritin sanoa.
Oraakkeli: Jaa.

Minä: Hyvää illanjatkoa!
Oraakkeli: Terve!

Youth gone wild

Useammassakin blogissa on päivitelty tuota ministeri Holmlundin neronleimausta, että nettisivuille pitäisi saada ikärajat. En varmaan edes viitsi sanoa miten älytön idea se on ja täysin mahdotonta toteuttaa. Lupaan laittaa blogiini heti sellaisen K-18 -varoituskilven, jos joku sellaisen tekee ja jos se pelastaa yhdenkin lapsen tai nuoren kadotukselta.

Tuon uutisen myötä vaivuin kuitenkin muisteluihin omasta nuoruudestani. Holmlund sanoo, että lapsille netin keskustelufoorumit ovat ovat ajanviete ja huvittelupaikkoja, ja että niissä tulisi olla järjestyksen valvoja, kuten vastaavissa tilanteissa nettimaailman ulkopuolella [lähde]. Jäin vaan miettimään noita vastaavia tilanteita nettimaailman ulkopuolella. Missä ihmeen vastaavissa tilanteissa? Silloin kun minä olin teini-ikäinen, niin en muista juurikaan henganneeni missään, missä olisi järjestysmiehiä. Ei siellä mäkin kulmalla kukaan ollut valvomassa mistä nuoriso puhuu keskenään, tai suojelemassa isoilta pahoilta namusediltä. En tiedä onko tuo netti oikeasti pahempi paikka kuin ne paikat, missä hengailtiin ennen nettiä. Vai onko uusi sukupolvi todellakin holhottavampaa kuin minun sukupolveni? Ja missä määrin vanhempien pitäisi ottaa vastuuta siitä, että lapsi hallitsee edes jonkin verran medialukutaitoa? Minua inhottaa ajatus siirtymisestä koko ajan enemmän ja enemmän holhousvaltion suuntaan. Ennen oli niitä nuoria, jotka olivat taipuvaisempia tekemään tyhmyyksiä ja niitä, jotka ymmärsivät olla tekemättä tyhmiä. Eiköhän se netissä ole aika pitkälle sama tilanne. Ja miten ihmeessä sitä voidaan valvoa onko täysi-ikäiseksi itseään väittävä henkilö oikeasti täysi-ikäinen? Jonkinlainen sormenjälkitunnistus jokaiseen tietokoneeseen?

Samalla kun muistelin nuoruuttani, niin jäin ihmettelemään minne ne ikävuodet 14-16 oikein katosivat? Tuntuu, että vuodet kestivät silloin aivan älyttömän kauan. Kuitenkin näin jälkeen päin ajateltuna aika on kulunut aivan hirveää vauhtia. 15-vuotiaana hengasin jossain Mäkin kulmalla ja 16-vuotiaana jo aloin seurustella pitkäaikaisen poikaystäväni kanssa, ja nuo kaksi asiaa tuntuvat kuitenkin olevan valovuosien päässä toisistaan. Tilanteet ovat muuttuneet ihan huimaa vauhtia tuossa iässä. Nyt olen junnannut jotain seitsemän vuotta lähes samassa elämäntilanteessa ja tuntuu, että mitään ei tapahdu, eikä mikään muutu. Ja silti aika tuntuu koko ajan lyhyemmältä. Päivät vain menevät jonnekin hirmuista vauhtia.

Apua.