generated by sloganizer.net

21. lokakuuta 2013

They slip away across the universe

Universumilla on kyllä toisinaan tosi huono huumorintaju.

Jouduin antamaan pakit miehelle. Ensimmäistä kertaa en edes muista miten pitkään aikaan. Tiedän, että itse esitin vähän aikaa sitten universumille toiveen itsesäälissäni kieriskellessä, että edes joku mies — ihan kuka vaan — kiinnostuisi minusta. Mutta sitten kun se tapahtui, niin ei se ollutkaan hauskaa. Ehkä se hieman kohotti itsetuntoa, vaikka en edelleenkään ymmärrä miten noin lyhyt ja satunnainen kohtaaminen aiheuttaisi vastapuolessa minkäänlaisia tunteita minua kohtaan. Enemmän se kuitenkin ahdisti ja tuotti mielipahaa. Ei sillä, että tyyppi itsessään olisi ollut ahdistava, mutta inhoan pakkien antamista melkein yhtä paljon kuin niiden saamistakin. Olen tosi huono sanomaan ei, enkä kovin hyvin siedä toisen mielen pahoittamista. Enkä nyt kuvittele olleeni mikään hänen elämänsä nainen, mutta kai se nyt aina vähän kirpaisee, kun tulee torjutuksi.

Lyhyen hetken ajan katsoin peiliin ja mietin, että pitäisikö lähteä treffeille? Pitäisikö toiselle antaa edes mahdollisuus? Mutta jos ei yhtään sytytä, niin ei sytytä. Toki olen yleensäkin hidas syttymään enkä juurikaan koe sellaisia rakkautta ensisilmäyksellä -hetkiä, mutta ehkä täytyisi olla edes jotkut palikat kohdallaan, että lähtisin treffeille. Tässä tapauksessa suurin henkinen este minulle oli ikäero, vaikka ei sekään mikään oikea este olisi, jos muulla tavalla kipinöisi. Mutku ei, niin ei.

Ikäerosta puheenollen, kävin läpi myös aika karun ajatusketjun miettiessäni tätä omaa pakkien antamistani ja sitä, kun sain itse siltä kesäpojalta pakit. Melkein rupesin nyhräämään ranteitani auki jollain tylsällä esineellä, kun mietin, mitä jos se kesäpoika on käynyt päänsä sisällä lävitse näitä samoja ajatuksia ja tunteita, joita itse kävin nyt. Ei ollenkaan kiva juttu. Toisaalta itse en kyllä näiden pakkien jälkeen koskaan ikinä missään tilanteessa käyttäytyisi pakkien saajaa kohtaan samalla tavalla kuin se kesäpoika käyttäytyi minua kohtaan viimeksi kun nähtiin (eli tosi ihanasti). Ainakin uskottelen itselleni, että meidän välillämme oikeasti oli kemiaa ja kyllä se nyt jollain tasolla edes tykkäsi minusta takaisin. Muuten en ehkä kestäisi.

Jep. Seuraavan kerran kun esitän universumille toiveita, olen tarkempi yksityiskohdissa: Voisiko minuun ihastua joku mielellään n. 30-40-vuotias ja hurjan suloinen mies? Ja sellainen kiva ja täysijärkinen. Ettei sille tarvitsisi antaa pakkeja.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"Voisiko minuun ihastua joku mielellään n. 30-40-vuotias ja hurjan suloinen mies? Ja sellainen kiva ja täysijärkinen."

Kuulostaa varatulta.

Tiina kirjoitti...

Hyvä pointti. "Vapaa" täytyy lisätä toivomuslistaan universumille.

Anonyymi kirjoitti...

Taitaa olla semmoinen pick any two -tilanne.

Anonyymi kirjoitti...

Listalle vielä Annikin kämmenselkätesti.

Nimellinen kirjoitti...

Minkälaisesta ja erityisesti minkäsuuntaisesta ikäerosta puhutaan tässä?

Viimeisimmät omat ihastukseni (joista ainakin osa on ainakin jossakin määrin olleet molemminpuolisia) ovat olleet yhtä lukuunottamatta kaikki yli 10 vuotta minua nuorempia. Joka ikinen kerta on pitänyt käydä omassa päässä läpi prosessointi siitä, että onko tuo soveliasta (ekan tapauksen kanssa tää pohdinta kesti toista kuukautta...), ja joka kerta olen päätynyt siihen, että ikää tärkeämpää on se, että kyseessä ollut tapaus kolahti lujaa. Se minulle tuossa taannoin kipeät pakit antanut nainen oli 11 vuotta nuorempi ja on nykyistä miestään muistaakseni 18 vuotta nuorempi. Nykyinen vispilänkauppanaiseni on 12 vuotta nuorempi. Mutta toisaalta tämä vanhempi mies nuorempi nainen -kuviohan on aika traditionaalinen. Toisin päin taitaa olla ollut 5 vuotta maksimi-ikäero itselläni.

Ei sillä, omanikäinen kumppani olisi kyllä kieltämättä pop. Olen minä sinuunkin blogi-ihastunut joskus, totesin sitten muistaakseni jostain miesihannelistauksestasi että en ole kohderyhmääsi muutoin kuin iän puolesta – tuo tämän postauksen listanhan minä toki täytän täydellisesti. Nyt kun minulla on ihan muu (nuori!) nainen kiikarissa, tämän uskaltaa paljastaa :-P

Tiina kirjoitti...

Anonyymi, niin, sehän on sanomattakin selvää, että nuo ominaisuudet täyttävät miehet eivät ole minusta kiinnostuneita. Muuten ei ole mahdoton homma, tunnenkin jokusen sinkkumiehen, joka täyttää muut vaatimukset.

Anonyymi, nyt ei ole aavistustakaan mistä puhut.

Nimellinen, apua, ei missään tapauksessa saa ottaa kovin vakavasti tänne laittamiani "kriteereitä". :D Niillähän ei oikeasti ole mitään merkitystä. Totta kai sytyn helpommin esim. pitkille miehille, mutta loppujen lopuksi kaikki sutinani ovat olleet ainakin osittain tai täysin "vaatimuslistani" ulkopuolella.
Tässä tapauksessa mies on minua 15 vuotta vanhempi. Kuten sanottua, se ei olisi mikään oikea syy, jos muuten kipinöisi, mutta tässä kohtaa ei ollut kipinöintiä. Luultavasti antaisin mahdollisuuden helpommin noin itseni ikäiselle miehelle ilman sitä kipinöintiä, kuin viisikymppiselle. Kesäpojan kanssa ikäero ei ollut aivan noin suuri ja suuntakin oli toinen, mutta se ei kyllä haitannut minua ollenkaan. Joten. :)

Anonyymi kirjoitti...

14. lok annikki.blogspot.fi kirjoitti:

Ihon kimmoisuutta testataan kuulemma kädenselän ihosta. Ihoa nipistetään sormien väliin ja päästetään irti. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä hitaammin iho palautuu, kunnes lopulta se saattaa jäädä ryppyyn siitä kohtaa, mistä sormet puristivat.

Totta kai puristelin itsekin raivoisasti nahkaani. En ole vielä ikäloppu. Se olisi kauheaa.