Voi ristus, että sitä osaakin ihminen olla urpo. Jaksan aina vaan ihmetellä, miten tämä ihmiskunta on koskaan pystynyt lisääntymään tähän nykyiseen laajuuteensa, kun pelkkä parinmuodostus tuntuu olevan täysin mahdoton tehtävä. Tai sitten se vaan on toisille helpompaa kuin toisille...
Minähän olen melko normaali ja ihan kiva ja hymyileväinen ihminen. Tai olen niin kauan, kunnes alan kaavailla jostain parempaa puoliskoa itselleni. Annas olla, kun nuo epämääräiset ajatukset tunkeutuvat tajuntaani, niin muutun sen jälkeen perunaksi. Kyllä, perunaksi. Semmoiseksi omituiseksi möykyksi, joka ei uskalla katsoa kohti saatika sitten hymyillä.
Miten luonto on voinut järjestää asiat niin typerästi, että siinä vaiheessa kun täytyisi yrittää tehdä positiivinen vaikutus ja antaa itsestään fiksu sekä filmaattinen kuva, niin ihmisraukka meneekin aivan sekaisin ja alkaa käyttäytyä juuri päinvastaisesti? Että antaa itsestään oikein urpon ja könkön ja jopa tosikkomaisen kuvan? Miksi? MIKSI??? Voi kerpele.
No ei tässä mitään. Tänään suoritin jopa aloitteellisen katsekontaktin. Sain vastaukseksi moikkauksen. Vastasin. Sentään. Ensi kerralla yritän sitä, mitä normaalit ihmiset kutsuvat hymyilemiseksi. Ei kannata ihan henkeään pidätellen odottaa, että mitään tapahtuisi.
Niin että jos joku ikiparisuhteellinen siellä ihmettelee, miksi me sinkut ollaan sinkkuja, niin... Joo ei ole kyse kranttuudesta, vaan täydellisestä kyvyttömyydestä ottaa kontaktia kiinnostavaan vastakappaleeseen. Morjens.
27. toukokuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Ensinnäkin tiedoksi, että siihen lisääntymiseen ja maapallon täyttämiseen ei varsinaista parisuhdetta tarvita...
Miesten kanssa kannattaa muutenkin edetä varovaisesti tai vaanimasi yksilö saattaa peljästyä karkuun. Joten katse+moikkaus on ihan hyvä ensikontakti. Toista tuo vielä pari kertaa ja saat kohteen tuudittautumaan turvallisuudentunteeseen. Sen jälkeen voit sitten vaikka hymyilläkin vähän.
Joo, meinasin itsekin tarkentaa, että lapsia nyt pukkaa ilman parisuhdettakin. Mutta ajattelin sitten, että tuskin suurin osa populaatiosta on au-lapsia. Tai mistä mä tiedän...
Ai meinaat, ettei pidä ihan suin päin kylmilteen lähteä hymyilemään? Hyvä, kiitos neuvosta! Se olikin läheltä piti -tilanne! Huh huh. ;D
Ei parane sitten enää ainakaan hymyillä vieraisiin pöytiin. Sellainen katsekontaktilla höystetty hymyhän on jo ilmiselvä signaali sitoutumisesta.
Sanoisin, että olet liian kriittinen itseäsi kohtaan. :) Todennäköisesti olet vain ruosteessa. Tai kohmeessa talven jäljiltä. Kyllä se siitä, kun kesä sulattaa sut. :)
Sa sääkin nyt jotain! Sanon, sanon, kunhan ennätän. Minusta sinä olet normaali. Tiedän tukun naisia, jotka kieppuvat miesten ympärillä ja lirputtelevat. Koettavat hurmata ja herättää heidän mielenkiintoaan. Minusta se on ärsyttävää. Miehiä on niin monenlaisia. Suurin osa heistä, joita tunnen, ovat sellaisia, etten ikipäivinä haluaisi heitä heilakseni (näin helluntain lähellä voi kai sitä sanaa käyttää). Mut silti oon kyllä naimisissa miehen kanssa. Ja oon tyytyväinen. Mutta en kyllä metsästänyt. Se tapahtui vain jotenkin kummallisesti, että yhtäkkiä huomasin olevani vaimo. Kyllä sitä vähän ällistelin. Nyt olen jo tottunut. :)
Tää on muuten tätä perus epätasa-arvoa. Naiselle panostukseksi riittää hymy ja katsekontakti. Miehen pitää varautua jumalattomaan määrään drinksuja, koruja, kolttuja, kukkapuskia, taksikyytejä, ravintolaillallisia, leffalippuja, kuulentoja...
Ei oo köyhällä varaa edes ajatella seurustelua. =)
Lupus vol. 1, meikä on niin kevytkenkäinen, että hymyilen kaikkiin pöytiin.
Nollavaimo, kyllä mä luulen, että tää on ihan syntyperäistä kohmeisuutta. :D
Liisu, no siinähän kävi sitten. Onnellisesti ilmeisesti kuitenkin.
Lupus vol. 2, tuota noin niin... Mitä tohon nyt sanois? Tervetuloa 2010-luvulle.
Lupuksen kommentti 2 kertoi kaiken, mutta sitä mä ihmettelen, että miksi seuran (lue pillun) ostaminen ihan käteisellä on jotenkin arveluttavaa teidän naisten mielestä?
Kyllä mun puolestani kukin saa ostaa tai myydä tavaraa(nsa), kunhan molemmat osapuolet ovat siinä vapaaehtoisesti mukana (vrt. ihmiskauppa).
Sen sijaan tuo Lupuksen näkemys deittailusta on jostain kivikaudelta. Tai jos ei, niin valitkaa parempia naisia.
No, ehkä vähän liiottelin. =D
Mähän en asiasta ees mitään varsinaisesti tiiä, kun sillon kivikaudella olin niin nuori, että oli vähän eri kuviot. Ja muutenkin oon tällanen vanhanliiton kristillisdemokraatti herrasmies, suoraan jurakaudelta, kieltämättä. =)
Lähetä kommentti