Meinasin juuri tilittää, että en saanut sympatiaa keneltäkään stressivatsani vuoksi edelliseen postaukseen, mutta viime hetkellä joku sentään oli ymmärtänyt. Elegia, great minds think alike. Vai pitäisikö sanoa, että great intestines... öö... jotain... No joka tapauksessa, vatsani on yhä ja taas kipeä. Alkaa vituttaa pikkuhiljaa. Syön illalla kaurapuuroa, kun pääsen kotiin.
Viikonloppuni oli kiva, jos ei jopa loistelias. Perjantaina päädyin yllättävällä tavalla baariin harvinaisessa, mutta sitäkin paremmassa seurassa.
Tässä kohtaa tuli vartin tauko kirjoittamisessa, kun mietin mitä voin yksityisyyteni suojista kertoa tuosta perjantai-illasta ja tulin siihen tulokseen, että en mitään. Ja miksi en muka? Minullahan olisi sanottavana pelkkiä hyviä ja kauniita asioita, jotka voisin sanoa aivan hyvin päin naamaakin noille ihmisille, ja olen osan sanonutkin. Äh. Olisiko pitänyt aikanaan ruveta bloggaamaan ihan avoimesti omalla nimellään, niin ei tarvisi miettiä kuka tunnistaa ja mistä? Voi ärsytys.
Olin sitten kuitenkin vasta neljän jälkeen aamuyöstä kotona ja seuraavana päivänä oli heikompi olo kuin pitkiin aikoihin. Lähinnä se varmaan johtui lyhyeksi jääneistä yöunista, mutta podin hetken jopa lauantai-iltana jotain morkkiksen kaltaista (ja taas: miksi??? Minullahan oli pelkästään kivaa!), jollaista en ole ikinä ennen tunnistanut itsessäni. Onko tullut vanhaksi jos alkoholi aiheuttaa morkkista? Lauantaina illalla oli sitten määrä pakata. Vanhempani tulivat käymään, auttamaan yhden kaapin purkamisessa yms., enkä välttämättä ollut edustavimmillani silloin. Puhisin ja puhkuin vaan krapulassa, kun olisi pitänyt olla reipas.
Ilmeisesti jollain muullakin on ollut rankka viikonloppu. Olen nimittäin yhdessä tietokonetilassa ja tänne tullessani herätin vahingossa yhden nukkuvan pojan. Kyseessä oli jopa tuttu nörtti, joten nauroin hänelle päin naamaa.
Mutta mitä väliä, elämä on kivaa!
16. marraskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
11 kommenttia:
Se on pakko olla vanhuutta, lähinnä kai fyysistä eikä henkistä. Koska mulla on kans taipumusta nykyään tuohon morkkisteluun, vaikka ei olisi mitään syytä! Ihan ihme touhua.
Enpän ole koskaan tullut ajatelleeksi, että jurrimorkkis olisi ikään liittyvöä juttu... Mutta voi olla, en muista oliko mulla nuorempana morkkiksia. Ei sen puoleen, että niitä nyt nyttemminkään kovin tiuhaan tulisi. Enää ei nolota juuri mikään, ja SE on ainakin iän tuomaa. Viisautta nimittäin :D
Minja, joo fyysistä nimenomaan. Varmaan jotkut aivokemiat tekee jotain tyhmiä juttuja. Pöh.
Mymskä, mä en tarkoita morkkiksella mitään nolottamista. Ei muakaan nolota mikään. Eikä (juuri) koskaan ole nolottanutkaan.
Tarkoitan siis semmoista piilevää ahdistusta jossain tuolla syvällä sisällä, mistä ei oikein tiedä mistä se tulee ja miksi.
Kyl määkin kovasti empatioin stressimahaas mut oon ollut laiska kommentoimaan viime aikoina. =)
Nyt sulle ois tunnustus mun blogissani. Oot varmaan saanut sen jo ainakin 10 kertaa ja nyt taas!
Morkkishan on moraalinen krapula, eli silloin täytyy tuntea häpeää/noloutta jostain. Ahdistus on joku psykokemiallinen reaktio viinan juonnista, ei se liity ikään millään lailla. Ei voi.
Äh, haluan heti tietää morkkiksesta kaiken! ;)
Siis onko sulla mahalaukun kanssa ongelmia? Mullahan oli se tulehdus joku vuosi sitten ja siihen auttoivat lääkkeet ja puuro sekä muut hyvät mahaystävälliset ruoat.
Charlatan, kiitos empatiasta ja merkistä. :)
Mymskä, no okei, termi oli sitten ehkä vähän väärä. Morkkis kuitenkin kai johtuu serotoniinin määrästä aivoissa, jonka väheneminen johtuu alkoholista (ja varmaan iän myötä se vähenee yhä enemmän), joten periaatteessa ei kai tarvi olla tehnyt mitään erityistä tuntiakseen morkkista. No kuitenkin.
Kata, joo no ei sille morkkikselle ollut mitään selitystä, itsekin ihmettelin.
Nää vatsaongelmat tuntuisi olevan enemmän suolisto- kuin vatsalaukkuperäisiä. Kaurapuuro kyllä tuntuisi tekevän ihmeitä, nyt ei satu vatsaan yhtään!
Stressivatsan ja ahdistuksen suhteen symppaan ja komppaan, elämän kivuuden suhteen tasan en.
Mitäs muuten Bärtilille kuuluu? Talviunilla jo?
DorianK, kunhan sanot vaan. Oikeesti oot ihan että kivakiva!
Charlatan, kiitos kysymästä, Bärtil voi oikein hyvin. :) Ei ole vielä talviunilla, pitäisi varmaan joulukuussa laittaa, mutta kyllä se selvästi on ruvennut reagoimaan valon vähyyteen. Loukut on alkaneet siis rupsahtelemaan.
"Loukut ovat alkaneet siis rupsahdella"
Onko nyt ihan varmaa että Bertil ei ole Berit ja siitä on tullut puuma?
Lähetä kommentti