17. tammikuuta 2011

How can you rip off a band-aid without it hurting?


Olen ollut koko viikonlopun ja tänäänkin ihan masentunut, enkä edes tiedä miksi. Mikään ei oikein tunnu hyvältä ja kaikki tuntuu ihan turhalta. Olen jotenkin kyseenalaistanut koko olemiseni mielekkyyden. (Ei missään oo mitään järkee.) Kaipaan jotain kovasti, mutta en oikeastaan edes tiedä mitä kaipaisin ja miksi.

Olen vähän kuin sydänsuruinen, vaikka ei kai tässä mitään sydänsuruja pitäisi olla. Kaikenhan pitäisi olla vain harmitonta viihdykettä. Järki sanoo yhtä ja sydän sanoo toista. Meillä käy tämän yhden tyypin kanssa sydämet jatkuvasti epätahtiin niin, että kun minun sydämeni lämpiää, niin hänen jäähtyy ja sitten taas kun minun sydämeni jäähtyy, niin hänen lämpiää. Syy ja seuraus.

Tarvitsisi ottaa välimatkaa, mutta en jaksa enää pelailla mitään pelejä. Ollaan tästä keskusteltukin eikä kumpikaan halua pelailla mitään, mutta miksi minusta silti tuntuu, että toinen pelaa jotain, jonka säännöistä minulla ei ole aavistustakaan. Tai sitten se on vaan välinpitämätön. Tai liian tyytyväinen tilanteeseen. Ja miksen minä voi tyytyä tähän, mitä minulla nyt on? Miksi tarvii ruveta haluamaan enemmän, kun en kuitenkaan oikeasti halua mitään enemmän?

Perjantai oli mitä parhain päivä mitä parhaimmassa seurassa ja sain tutustua parin kuukauden ikäisiin pieniin ihmistaimiin, jotka olivat mitä suloisimpia. Saan myöskin kunnian olla kummi toiselle näistä palleroista. Kaikki se pallerous kuitenkin laukaisi minussa ilmeisesti jonkun kriisin. En tiedä haluaisinko omia lapsia, mutta olisihan se kiva, jos edes olisi mahdollista tehdä se valinta itse. Mutta ei. Kaikki maailman miehet tekevät sen valinnan puolestani kääntyen kannoillaan nopeammin kuin kissa aivastaa, jos vähänkin yritän lähestyä. (Ja joo, tiedän, totta kai syy on minussa itsessäni).

Haluaisin päästä jotenkin pois täältä alhosta nyt heti paikalla, mutta en ollenkaan tiedä miten, kun en tiedä mistä tämä kumpuaakaan.

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"Olen ollut koko viikonlopun ja tänäänkin ihan masentunut, enkä edes tiedä miksi. Mikään ei oikein tunnu hyvältä ja kaikki tuntuu ihan turhalta. Olen jotenkin kyseenalaistanut koko olemiseni mielekkyyden. (Ei missään oo mitään järkee.) Kaipaan jotain kovasti, mutta en oikeastaan edes tiedä mitä kaipaisin ja miksi."

Tämä varmaan kuulostaa kauhealta ja stalkkerimaiselta, mutta juuri samantyyppinen tunne on tämän vuoden minullakin ollut.

Loppu sitten olikin ihan eri tunnelmaa ja elämäntilannetta.

Tiina kirjoitti...

Eihän toi ole yhtään stalkkerimaista. :)
Stalkkerimaista se olisi sitten, jos sanoisit, että olet seurannut minun elämääni ja tullut samaan tulokseen (että missään ei oo mitään järkee).

Mutta mitä itse asiaan tulee, niin toivottavasti se on nopeasti ohimenevää. Sulla kans.

Penni kirjoitti...

Mur. Pelien pelaaminen on ihan tosi tyhmää. Varsinkin, kun siihen yleensä liittyy se, ettei niitä sääntöjä selitetä sille toiselle pelaajalle, joka ei tiedä olevansa pelaaja.

Irti sellaisista peleistä pitäisi päästä. (Tiedän, ei se ole aina niin yksinkertaista.)

Enpäs sano mitään siitä, miten tuollaiset ajatukset (lapsijutut ym.) ovat hyvin tyypillisiä juuri tietyssä iässä. :)

Tiina kirjoitti...

Tää on mun laastarimieheni, mutta homma ei kai toimi, jos laastarillekin alkaa tarvita laastaria. No, katsellaan. Mä luulen, että se pelaamisen sijasta pitää mua jo/taas niin itsestäänselvyytenä, että itse en koe saavani riittävästi huomiota.

Ja sano vaan. Onhan se tässä iässä kai käytävä läpi näitä asioita, kun ennemmin tai myöhemmin luonto päättää naisen puolesta. Tosin onhan tässä näitä hedelmällisiä vuosia jäljellä, mutta miehet on ihan yhtä tyhmiä jatkossakin. ;D
Yh:ksi en ole ajatellut ryhtyä.

Dårka kirjoitti...

Eipähän ole. Tyhmiä siis. Miehet. Ainakaan kaikki. Esimerkiksi Dårkaksi ei ketä tahansa pääse. Se vaatii vuosien harjoittelun.

Tiina kirjoitti...

Niih.
Ja jos ihan totta puhutaan, niin en edes tunne kovinkaan montaa tyhmää miestä. Te senkin... miehet!

Dårka kirjoitti...

Tiina scripsit:

Haluaisin päästä jotenkin pois täältä alhosta nyt heti paikalla

Irtaimisto Huuto.netiin ja menoks :o)

Laskeskelin, että mulla ois roinaa max. 15000 edestä (sis. ajoneuvot)

Tiina kirjoitti...

Mun irtaimistolla taitaa olla enemmän tunnearvoa kuin rahallista arvoa, niin ettei sillä kauaa elettäisi edes Thaimaassa. Australiaa olen kyllä harkinnut.

Juhani kirjoitti...

Vai lapsia?
http://www.youtube.com/watch?v=OtgmreAhqPs

Nää, kyllä se tuosta vielä kauheaksi muuttuu. :D

Kaisa kirjoitti...

Kamalaa olla näin ratkaisukeskeinen ihminen, mutta http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/mediuutiset-kondomi-aiheuttaa-masennusta-naisille/638162

Yritän tässä olla keventävä ja hauska, mutta pelkään samalla meneväni kamalasti metsään.

Ja sitäpaitsi samanlaisia pohdintoja on myös useamman lapsen äideillä. Vieläkö tähän yhden haluaa, mutta kenen kanssa?

Tai no, minulla ainakin.

Tiina kirjoitti...

Juhani, se oliskin kiva, jos saisi ranskaa puhuvia lapsia. ;)

Kaisa, niin toi kondomin pois jättäminenhän tavallaan ratkaisisi samalla sen lapsikysymyksenkin. ;D
No ei vaan. Se ei ole tässä tapauksessa ongelma, vaikka toisaalta saamattomuushan varmaan ajaa saman asian kuin kondomin käyttö.
En tiedä sopiiko tätä sanoa ääneen, mutta olen kyllä taipuvainen uskomaan tuota tutkimusta. Ainakin mitä omia mielialojani olen seurannut.

Kaisa kirjoitti...

No siis sanottakoon tässä yksityisesti että kaikki rupesi menemään päin helevettiä - tai ainakin tuntumaan siltä - suurinpiirtein samoihin aikoihin kun kierukka putosi ja kumi tuli kuvioihin. Minä siis uskon siihen myös.