13. tammikuuta 2011

First we take Manhattan, then we take Berlin


Joskus (aina?) tarina on parempi kuin totuus. Eikä sitä totuutta pitäisi ottaa selville edes ollenkaan, jos tarina on oikein mukava ja siihen haluaa uskoa.

Joskus vuosia sitten, en muista enää missä ja milloin, kuulin tarinan Manhattanin historiasta. Kerrottiin, että valkonaamat halusivat ostaa Manhattanin intiaaneilta. Intiaanien mielestä oli aivan naurettava ajatus, että joku voisi omistaa maan, joten he naureskelivat valkonaamoille ja luulivat tehneensä hyvänkin kusetuksen, kun "myivät" tuon maapläntin. Koska eihän sitä kukaan voisi omistaa. Niinpä. Tämän vuoksi intiaanit nimesivät maapläntin Manhattaniksi, joka tarkoittaa tyhmää valkoista miestä.

Paitsi että ei tarkoita. Wikipedian mukaan sana Manhattan tulee algonkinilaisten kielisestä sanasta Manna-hata, joka ilmeisesti tarkoittaa saarta, jolla on paljon kukkuloita. Plääh. Olen tosi pettynyt. Tuo oma tarinani on niin paljon parempi.

Voihan tietysti olla, että olen sekoittanut paikkoja ja kuulemani tarina koski jotain muuta paikkaa kuin Manhattania. Mutta eikös Manhattan kuulosta ihan hullulta valkoihoiselta mieheltä?


7 kommenttia:

Dårka kirjoitti...

Mä olen sitä mieltä, että intiaanit ovat voimakkaasti eri mieltä nykyään maan omistamisesta ja kaupankäynnistä.

Manhattan on aivan mesta paikka kylli!

Tiina kirjoitti...

Kaipa nekin on "länsimaalaistuneet".

Mä katselin eilen paljon kuvia New York Citysta ja haluaisin niin paljon mennä käymään siellä. Intiaanien riistosta huolimatta.

Anonyymi kirjoitti...

Kun pyörittää kasinoita, niin kapitalismi jyllää.

Ja vaikkei näin olisikaan, on maanomistus käytännön pakko, vaikkei sitä oikeana pitäisikään.
Maanvaltausta vastustaa ja omistusoikeutta tukee viimekädessä valtiollinen väkivaltakoneisto - "muiden maille" ei kannata kommuunia tms. rakentaa.

Dårka kirjoitti...

Ehkä sun Tiina pitää alkaa säästää NYC-matkaa varten. E-bookersin halvin suoralento-menopaluu näytti olevan tänä keväänä 478 € ja vaihdoilla pari kymppiä halvempaa. Ei ihan hirveän kallista. Tietysti majoittuminen maksaa ekstraa tai sitten ei ;o)

Varjo kirjoitti...

Onhan se (New York) ihan kiva pikku paikka. On jonkin verran nähtävää ja tehtävää ;)))

Nimim. been there

Char kirjoitti...

New Yorkissa en ole - valitettavasti - vielä käynyt; Washingtonissa kyllä. - Hurmaannuin kaikista museoista, ja Smithsonian Institute oli omaa luokkaansa! Kaikki ne valtavat kirjastot ja arkistot... Olin kuin taivaassa! Aika vain loppui kesken.

Useimmat museot olivat muuten ilmaisia! Löysin sellaisia tauluja, joita kävisin katsomassa joka päivä; istuisin hiljaa paikallani ja vain ihastuisin ja rentoutuisin. Jos siis voisin.

Muuten oli ja on vaikeaa yhdistää tietoisuus siitä, että kaiken tuon yltäkylläisyyden; kulttuurimuistojen ja vehmaiden puistojen keskellä asuu käsitteekseni enemmän kodittomia kuin missään muussa USAn kaupungissa. Tämä arvelu taitaa kyllä perustua John Grishamin kirjoihin :D. - Oikeasti en ongelmiin törmännyt; vietin erittäin hyvin organisoinnun, turvallisen ja hintavankin (puolestani maksetun) työmatkan/loman niillä kalliimmilla nurkilla.

Se, etten tiedä nurjasta puolesta käytännössä mitään, tuntuu kyllä pahalta. Näin vain kaupungin kauniit, kulturellit kasvot.

Anonyymi kirjoitti...

Tässä arvostelussa puhutaan tarinasta joka on huonompi kuin totuus...