18. kesäkuuta 2013

I got sunshine in a bag

Hmph. Kerrankin kun olisi ollut aikaa blogata työajalla, niin internetti on rikki. Kirjoittelen tätä nyt sitten notepadiin parempaa aikaa odottamaan.

Olen huomannut, että ihmisiä on kahta sorttia. No varmasti useampaakin sorttia, mutta ainakin näitä kahta. Jos ihmisellä on joku terveydellinen vaiva, niin ensimmäinen sortti välttelee viimeiseen asti hakemasta internetistä mitään tietoa mahdollisista vaivan syistä. Tähän käytökseen voi olla syynä se, että tieto lisää tuskaa, tai sitten vaan haluaa säästää itseään turhalta vainoharhaisuudelta. Itse kuulun siihen toiseen sorttiin, joka googlaa kaiken mahdollisen. Jos on riittävän foliohattuisuuteen taipuva henkilö, niin jokaisen pikkukrempan googlaaminen varmasti aiheuttaa mittavan listan virhediagnooseja. Itse kuitenkin olen huomannut, että tieto ei yleensä lisää tuskaa vaan lähinnä helpottaa ja rauhoittaa luulosairasta mieltäni. Joissain tapauksissa google on jopa tiennyt paremmin kuin lääkäri, se on todistettu, vaikka tämä varmasti kaikkia nykyisiä tai tulevia lääkäreitä ärsyttääkin.

Kuten viimeksi mainitsin, olen ollut huolissani erinäisten sisäelinteni terveydentilasta. Kävin eilen verikokeissa, joiden tulokset kerrottaneen minulle huomenna, joten mitään faktaa minulla ei vielä tällä hetkellä ole. Eilen kuitenkin verikokeiden jälkeen töissä tuntui, että vaiva vain paheni ja hetken harkitsin jo jonnekin ensiapuun poistumista. Sitä ennen päätin ottaa kuitenkin googlen pikku kätösiini ja haun seurauksena tulin seuraaviin lopputuloksiin: 1) en ole välittömässä kuolemanvaarassa, 2) minua vaivaa stressivatsa (mahdollisen muun vaivan lisäksi) ja 3) ensimmäisen kohdan stressaaminen pahentaa edellistä kohtaa, jonka seurauksena myös alkuperäinen vaiva pahenee. Virtuaalisen vertaistuen saamisen jälkeen olotilani helpottui huomattavasti enkä ollut enää ollenkaan niin ensiapukamaa.

Lohdutukseksi mahdollisesta (ja jopa todennäköisestä, mutta toivottavasti ei pikaisesta) tulevasta kuolemastani toteutin pitkäaikaisen unelmani ja ostin Globe Hopen olkalaukun. Olen tuollaisesta söpöläisestä haaveillut jo pitkään, mutta en ole raaskinut sijoittaa vähäisiä pennosiani siihen. Eilen sattui sitten sopiva kohdalle eikä se tilipäivän jälkeisessä huumassa tuntunut niin kalliilta, joten ostin. Toinenkin laukku jäi kyllä kaivelemaan mieleni perukoille, joten en tiedä joutuuko sen ostamaan pois seuraavan tilipäivän jälkeisessä huumassa.


Ainoa huono puoli söpössä laukussani on se, että sen sisäpuolella ei ole yhtään taskua. Olen tottunut pitämään avaimia laukun sisätaskussa, ettei niitä sitten tarvitse metsästää käsikopelolla kotioven takana. Ehkä keksin tähän taskuttomuuteen jonkun ratkaisun. Muutenhan laukku hipoo täydellisyyttä.

Nyt se internettikin alkoi taas toimia, joten laitetaas julkaisten.

6 kommenttia:

Mymskä kirjoitti...

Tarvitset näitä:
1. nauha, esim. kanttinauhan pätkä tai vaikka kengännauha
2. hakaneula

Tee näin:
Kietaise avain nauhan päähän. Kiinnitä nauhan toinen pää laukun vuoriin hakaneulalla.

Jos olet oikein viitseliäs, voit laittaa nauhan toiseen päähän sellaisen klipsun/hakakoukun, mikä se nyt on (tai sitten jos avaimenperässä jo on sellainen klipsu, voi nauhaan laittaa avainrenkaan, johon avain on helppo nipsauttaa). Siihen on näppärä kiinnittää avain/avaimet ja irrottaa ne siitä. Ja jos vielä viitseliäämpi olet, ompelet nauhan laukun vuoriin kiinni. Voilá!

Avaimet ovat aina käsillä, eikä niitä kaivellessa tarvitse kääntää koko laukkua ylösalaisin. Lisäksi jos on vaikka kauppakassi tai jotain muuta kannettavaa, ei haittaa, jos avain lipsahtaa kädestä, kun se jää nauhan päähän killumaan (ei tarvitse laskea kantamuksia, että saa poimittua avaimen lattialta).

Niksi-Mymskä palveluksessanne! (Oon kyllä varastanut tämän idean omista laukuistani, joissa on kaikissa vakiovarusteena tämmöinen nauha)

P.S. Ihanainen laukku :)

Anonyymi kirjoitti...

Jousihaka?

Tiina kirjoitti...

Mymskä, kiitos! Tosi hyvä ja pätevä niksi! Eipä tullut itselleni mieleenkään, vaikka parissa laukussani tuon sorttinen nauha onkin. Täytyypä katsella, jos jostain löytyisi sopiva klipsu avaimia varten. Kyllä asioista bloggaaminen näköjään aina kannattaa. :)

Anonyymi, niin, joku semmonen.

Anonyymi kirjoitti...

Mun ratkaisu taskuttomuuteen on erillinen pussukka, esim. semmonen marimekkotyylinen isomppi nuppikukkaro, johon pistän avaimet, bussilipun, lompakon ym. pienen ja tärkeän. Siten niitä ei tarvi etsiä laukun pohjilta ja kun vaihtaa käsilaukkua ei tarvi muistaa erikseen siirtää montaa eri esinettä toiseen laukkuun, pelkkä pussukka vaan.

-Oseeds

Tiina kirjoitti...

Mulla toi laukku on lähinnä se pussukka mihin laitan avaimet, bussilipun, lompakon yms. :D Mun lompakko ja avainnippukin on sen verran kookkaita, että tuntuisi hullulta ajatukselta ensin tunkea ne johonkin pussukaan, jonka sitten tunkee laukkuun... Kännyä ja työavaimia varten on yksi pussukka, muut joutuvat selviytymään omillaan.

Kirsikka kirjoitti...

Etenkin näin tiineenä intternetti on loistava laitos. Sillä nimittäin ihan jokainen raskausvaiva on selvä merkki keskenmenosta... Muuten kyllä googlaan mielelläni diagnooseja itselleni. :)