generated by sloganizer.net

6. toukokuuta 2011

It's the same old sit down roll around chewed up pen

Minua on alkanut viime aikoina ahdistaa erittäin paljon ihmisten kyynisyys. Tai en tiedä onko kyynisyys oikea sana, mutta en oikein tiedä miten muutenkaan tätä kuvailisin. Ehkä sellainen "olen vähän parempi kuin muut" -asenne, vaikka tietenkään nämä tyypit eivät myönnä pitävänsä itseään parempana, ja ehkä eivät pidäkään, ainakaan tietoisesti. Nykyisin tuntuu olevan trendikästä olla kyyninen ja sarkastinen. Myönnän, että olen itsekin toisinaan näitä ja tykkään kyllä sarkastisesta huumorista, mutta jossain vaiheessa homma alkaa tökkiä.

Otetaan nyt vaikka Facebook. Meitä on siellä monenlaisia tallustelijoita. Meille on eri asiat elämässä tärkeitä ja meitä kiinnostavat eri asiat. Monesti näkee näitä pilke silmäkulmassa tehtyjä listoja, että mitä ei saa tehdä Facebookissa ja millaiset FB-kaverit ärsyttävät. No tiedättekö mitä, minua ärsyttävät kaikista eniten ne kaverit Facebookissa, jotka jatkuvasti näkevät vaivaa siitä, mitä muut siellä tekevät. Meinaan vaan, että jos tosissaan joku asia ärsyttää niin paljon, että on pakko avautua ja alkaa asettaa toisille normeja siitä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä, niin kannattaisikohan harkita Facebookissa hengailun vähentämistä? Minun mielestäni ainakin asiat voisi asettaa jonkinlaiseen perspektiiviin: Onko se sittenkään kauhean tärkeätä, vaikka minua ärsyttääkin joku juttu täällä sosiaalisessa mediassa?

Toiseksi esimerkiksi voisi ottaa vaikka sen Rebecca Blackin ja Friday-rallatuksen. 15-vuotias tyttö esittää hiukkasen lapsellisen kappaleen ja se laitetaan jonkun toimesta YouTubeen. Kappaleesta tulee jonkinlainen hitti, jonka suosio perustuu lähinnä siihen, että aikuiset ihmiset levittävät sanomaa siitä ja samaan aikaan nauravat tälle teinitytön tekeleelle. (Olkoonkin, että kappale on oikeasti varmasti ihan aikuisten tekemä). Sitten tuolla jossain on joku hauras 12-vuotias tyttönen, joka tosissaan tykkäilee tuosta Friday-kappaleesta, kunnes saa kuulla olevansa idiootti, kun kuuntelee noin naurettavan huonoa musiikkia. Ja sen jälkeen se tyttönen ei koskaan enää kuuntele tuota kappaletta ja kasvattaa samalla pikkuisen kovemman kuoren sydämensä ympärille. (Tässä kohtaa tuon Friday-kappaleen tilalle voi vaihtaa minkä tahansa asian, mikä on vähän noloa eikä ollenkaan coolia). Tuo tyttönen (tai poikanen) on ehkä joskus ollut minä tai sinä. Meidät on ehkä enää myöhäistä pelastaa, mutta tuolla ulkona jossain kasvaa hirmuinen määrä nuoria taimia, joita ei olisi kiva talloa.

Tiedän, että olen itsekin monella tavalla viallinen ja vaillinainen. Mutta hei, mitäpä olisi vanheneminen ilman henkistä kasvua? Tiedostan myös tämän kirjoituksen ristiriitaisuuden, koska itsekin tässä valitan ihmisistä, jotka valittavat ihmisistä. Mutta ehkä siinä on pieni ero, toivottavasti löydätte sen. Tiedän, että olen itse maailman ehdottomin kaikissa musiikkijutuissa, mutta tuo nyt oli lähinnä esimerkki siitä, miten lastenkaan ei anneta enää olla lapsia ja tämä meidän maailma on hirveän kova ja kylmä nykyisin.

Haluaisin vaan kysyä, että miksi ei voisi antaa kaikkien kukkasten kukkia? Miksi kaikkien pitäisi mahtua siihen samaan kuutioon, jonka reunoista on hiottu kaikki särmä pois? Tärkeämpää tuntuu olevan olla itse oikeassa ja osoittaa toisten olevan väärässä eli tyhmiä (esim. keskustelupalstat) kuin se, että mietittäisiin miltä toisesta ehkä mahdollisesti tuntuu ja ymmärrettäisiin täällä toinen toisiamme.


11 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Tervetuloa joukkoon! Missäköhän ikävaiheessa tuo kyynisyys ja sarkasmi alkaa häiritä? Jossain tuossa kolmenkympin jälkeen moni herää siihen, että sarkastisuus ei olekaan sama asia kuin huumorintaju, ja kyynisyys ei olekaan ainoa tapa osoittaa olevansa viksu :P

Maria kirjoitti...

Ai niin, piti sanoa, että tunsin myös ansaitun piston sydämessäni.

Tiina kirjoitti...

Kiitos. Se on varmaan tää lähestyvä 33 vuotta. :D
Alkaakohan se lapseksi takaisin taantuminen tässä kohtaa?

Jostain syystä ajattelin, että varmaan juuri sinä ajattelet tän lukiessasi, että olen ajatellut myös sinua tätä kirjoittaessani, joten haluan tässä ja nyt korostaa, että missään nimessä et kuulu niihin Facebook-poliiseihin, joista puhun. Kyllähän itse kukin varmaan sortuu toisinaan tuskastumaan tiettyjen ilmiöiden myötä, mutta nämä Facebook- (ja elämä-) poliisit ovat ihan omaa luokkaansa.

Maria kirjoitti...

Mä niiin olen ennalta-arvattava! :D Oon varmaan tullut jo niin vanhaksi, että noudatan tiettyä kaavaa kaikessa mitä teen tai sanon.

Pyrin olemaan fb:ssa (ja elämässä) hirveästi kiukuttelematta siitä mitä muut tekee, jos se on sellaista ettei se häirite mun elämää. Tai ole muuten jotenkin ylittämättömän urpoa. Fb:ssä on kuitenkin melko helppoa väistellä juttuja, jotka kiusaa. :)

Anonyymi kirjoitti...

Hyvin sanottu koko kirjoitus :)

Anonyymi kirjoitti...

Ongelmahan on siinä, että mä olen vähän parempi kuin muut.

Tiina kirjoitti...

Mymskä, näinhän se juuri on, että voipi siivota sen oman pihan siellä Facebookissa eikä itkeä ääneen, että älkää sitä ja älkää tätä. (Poikkeukset on toki sallittuja, jos ihmiset tyhmäilee).

Hapsuinen, kiitos vain. :)

Anonyymi, no niin mäkin, mutta en silleen ärsyttävällä tavalla. ;)

Elegia kirjoitti...

Juu, minäkin huutelen aamenta täällä. Minulla on varmaan hassu silmä, mutta se sivuuttaa Naamiksessa automaagisesti aiheet, jotka eivät kiinnosta. Kukin saa päivitellä ja tehdä mitä haluaa Naamiksessa, minua ei muistaakseni ole mikään koskaan häirinnyt.

Tuo Friday-rallatus on ihan uusi juttu minulle. Olen nähtävästi missannut jotain, koska tuollainen ei ole osunut silmääni, pakko varmaan mennä tonkimaan Youtubea :D

Minä tykkään edelleen monista tavoista käsitellä asioita ja ilmiöitä, mutta mustahuumori ja sarkasmi ovat vaikeita lajeja: joskus sellaisia on ilo lukea, joskus ne ärsyttävät. Eli niissäkin on eroja.

Elegia kirjoitti...

Siitä Friday-kappaleesta on tehty pilaversio ja minun on pakko sanoa, että meinasin kuolla nauruun. Siis ajattelin sitä puhtaasti viihdevideona niin kuin esim. Kate Bushin Wuthering Heightista tehty pilavideo.

Mierolainen kirjoitti...

Allekirjoitan tämän väkevästi. Mä näen tässä toisaalta sellaisen ihan yhteiskunnallisen muutoksen. Vihasta ja halveksunnasta on tullut salonkikelpoista. Näkeehän sen vaalituloksestakin.

Täytätkö säkin 33?!? Yhtymäkohdat sen kuin lisääntyy.

Mutta joo, olisi äärimmäisen hienoa, jos ne ihmistaimet saisivat kasvaa ilman ympäristön luomia _turhia_ määreitä hyväksytyistä normistoista ja malleista. Esim. ulkonäkökeskeisyys ja painoihanteet nuorilla tytöillä on jotain hyvin sairasta.

Tiina kirjoitti...

Elegia, mä olen itse vähän samanlainen, eli jos joku juttu ei kiinnosta FB:ssä, niin sivuutan sen. Paitsi silmäni ei osaa suodattaa näitä FB-poliisien juttuja vielä, mikä pistää vituttamaan. :D
Sarkasmi ja musta huumori on kyllä ihan parasta, mutta tietysti vain silloin, kun niihin on osattu vetää se raja sopivaan kohtaan.

Mierolainen, peloittavaa, ollaanks saman ikäisiäkin! :D
Toi yhteiskunnan muutos on kyllä ihan totta. Nykyisin tuntuu olevan ihan luvallista pilkata äänekkäästi kaikkia toisia, paitsi tietysti niitä keistä itse tykkää ja ketkä ovat samaa mieltä. Keskustelupalstoilta sen erityisesti huomaa, että siellä tehdään kyllä kaikkea muuta kuin keskustellaan asioista. Jotenkin ahdistavaa.