2. marraskuuta 2012

Toiset tykkää muhkummasta

Selailin Elloksen nettikatalogia äskettäin. Olen toki tietoinen, että laihuus on tavoiteltava ominaisuus tässä maailmassa, mutta silti vähän kauhistuin osaa kuvaston aliravitun näköisistä malleista.


Missä universumissa tuollainen mekko näyttää hyvältä tuollaisen vartalon yllä? (Ihan rehellisesti sanottuna en tiedä näyttäisikö tuo mekko minkäänlaisen vartalon päällä hyvältä, mutta ymmärrätte ehkä pointin).


Tällä langanlaihalla mallilla on varmasti verensokerikin aivan liian alhaalla, kun häntä ei hymyilytä yhtään. Söisi jotain, reppana.
Onneksi siellä oli sitten tämmöisiäkin malleja.

Ihan rehellisesti, kumpi noista naisista ja erityisesti heidän vartaloistaan on sinun mielestäsi paremman näköinen?

Tässä omaa vartaloaan muokatessani lihaksikkaammaksi ja läskittömämmäksi olen tullut miettineeksi naisvartaloita. Salilla jää helposti katselemaan kaunista naisvartaloa. Minun silmääni kaunis naisvartalo ei ole sellainen, jonka rasvaprosentti on lähempänä nollaa. Ja mitä vanhemmaksi nainen tulee, sitä kauheammalta näyttää kuiva luiseva kroppa.

Katselin tässä yhtenä iltana Supermarjoa televisiosta ja kauhistelin hänen, tämän terveyden perikuvan lähes luuta ja nahkaa olevaa vartaloa. Siinä kohtaa missä minulla on rintojen rasvakudosta, hänellä oli vain luiseva rintakehä (kuva alla, klikatkaa toki isommaksi). Oikein teki pahaa. Eikä tuo nainen ole iältään kai kuin vasta jotain 37. Kuivakkuudessaan hän näyttää mielestäni helposti kymmenisenkin vuotta vanhemmalta.



Vaikka alipaino ei nyt ihan äkkiä olekaan minun ongelmani, niin en osaisi kuvitella olevani koskaan sellaisella luisevalla tavalla laiha. Jos nyt millään tavalla. Olen aina ollut kulmistani hieman pyöreä, jopa ollessani lähempänä normaalipainoista kuin viime vuosina. En uskoisi edes viihtyväni itsessäni liian laihana. Kyllähän naisessa täytyy olla pehmeyttä ja jotain, mistä ottaa kiinni.

Tämä tietysti voi kuulostaa vain selittelyltä, että miksi pitää olla pikkuisen pläski, mutta ei kai se sitä ole. Se on vain sitä, että minun mielestäni tämän päivän kauneusihanne ei välttämättä ole oikeasti kaunis. Mutta makuasioistahan ei voi kuin kiistellä.



Tiedän, että jotkut kärsivät alipainosta yhtä paljon kuin jotkut toiset ylipainosta. Tämän kirjoituksen ei siis ollut tarkoitus tuottaa pahaa oloa niille, jotka saavat jatkuvasti kuulla olevansa ruipeloita tms. vaan kyseenalaistaa tämän päivän kauneusihanteita ja mallinmittoja. Ei ole helppoa kenelläkään näiden ulkonäköpaineiden keskellä. Pääasia, että jokainen viihtyy itse omassa kropassaan.

Kuvat: Ellos, Hyve-blogi ja kuvakaappaus Ruutu.fi:stä

20 kommenttia:

Neo kirjoitti...

Iyh! Ei ole munkaan tavoitteeni päätyä laiheliiniksi. Terveys ennen kaikkea.

Muuten olen pyöritellyt mielessäni hiukan samaa aihetta, kun lueskelin muutamaa tutkimusta mallien mitoista ja brändien arvostuksesta. Naiset muka oikeasti pitää brändiä korkeammassa arvossa, jos sitä mainostava malli on ruipelo. Ja kaikenlisäksi kokevat olevansa rumia ja läskejä. Onkohan nyt tosiaan menneet noi kauneusihanteet hiukan liian pitkälle?

Nollavaimo kirjoitti...

Aamen ! Kauan eläköön läski ja kyllähän se elääkin. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Ylempi, mutta, kun huomioi, mitä vastausta tässä nyt selvästikin haetaan, siitä suunnasta on varmasti myös helpompi lähteä ns. korjaamaan, koska en usko, että kyse olisi mistään erityisestä kyvyttömyydestä tai haluttomuudesta syödä enemmän.

Elegia kirjoitti...

Kun kerran kysyttiin, niin ihan rehellisesti voin sanoa, että ylempi viehättää minun silmääni enemmän. Eikä hän ole mielestäni edes ihan mallia luuranko vielä (ihan niin hoikille en minäkään lämpene), käsivarsissa on lihaakin.

Mutta itsestäänselvyys vielä tähän, että parasta olisi kun kukin saisi hyvällä omallatunnolla olla sellainen kuin on - eivät kaikki hoikkeliinit (varsinaiset luuviulut on asia erikseen) ole aliravittuja niin kuin eivät kaikki läskit (varsinaiset valaat ovat asia erikseen) elä epäterveellisesti.

piia kirjoitti...

En olekaan ainoa, joka käyttää tuota mainosslogania :D Hah!

Tiina kirjoitti...

Neo, tuntuu aika oudolta toi tutkimustulos. Tietysti jos vaihtoehtoina on ollut tosi laiha ja tosi lihava nainen, niin sitten, mutta jos vertauskohtana on ollut ihan normaalipainoinen, mutta hiukan enemmän lihaa luiden ympärillä oleva nainen, niin en ymmärrä miksi "ruipelo" (rumasti sanottuna, anteeksi nyt) vetoaisi enemmän. Mutta tuohon suuntaanhan se kauneusihanne meitä aivopesee jatkuvasti. Ja saa samalla normaalipainoiset tuntemaan itsensä läskeiksi.

Nollavaimo, no se on kyllä ihan totta, että läski elää pitkään ja on sitkeässä. :D

Anonyymi, ei tässä haettu yhtään mitään. Kannattaa katsoa rehellisen sanakirjamääritelmä. Mutta se on kyllä totta, että lihominen on huomattavasti helpompaa kuin laihtuminen. Ainakin suurimmalle osalle ihmisiä.

Elegia, niin, kuten sanottua, makuasioista ei voi kuin kiistellä. :) Arvasin kyllä, että juuri sinä olet eri mieltä tästä asiasta.
Tarkoitukseni ei toki ollut nyt osoitella ketään sormella, että hyi yäk ruma, koska ei minulla siihen ole varaa. Enemmän ajattelin sitä, millaisen kropan itse haluaisin ja mikä on minun silmääni kaunista. Ja vähän myöskin sitä, että kun malleja käsketään laihduttamaan itsensä lähes alipainoisiksi, niin millaisen kuvan se antaa nuorille ja miksei aikuisillekin siitä, mikä on normaalipainoinen. Mutta kuten sanoin, pääasia että jokainen viihtyy itse omassa kropassaan. Minua ei kiinnosta, vaikka joku eläisi epäterveellisestikin, koska omapahan on kroppansa.

Piia, musta toi on niin kaikin puolin hyvä ja myöskin osuva slogan. :D

Anonyymi kirjoitti...

Minun silmääni ylimmäinen malli näyttää sellaiselta ankealta itsensäkurittajalta, jollaiseksi varmaan tuleekin, jos pitää painaa 45 kiloa. Miksi, oi miksi, aikuinen nainen haluaa elää pikkutytön vartalossa? Pienentääkö hän itseään muillakin tavoin?

Alempi nainen taas näyttää olevan elämäniloinen ja sinut itsensä kanssa.

Uskon, että sängyssäkin tuollainen itsensä ilolla kantava aistillinen nainen on mieluisampi kumppani miehelle kuin kitulias kuikelo.

Anonyymi kirjoitti...

Lisään vielä edelliseen kommenttiini, että joku 170-senttinen nainen on karmaisevan laiha vielä noin 55-kiloisena.

Tunnen muutaman naisen, joille hoikkuus on pakkomielle. Kukaan heistä ei ole erityisen onnellinen vaan suorastaan neuroottinen. Ehkä painonhallinta on epätoivoinen yritys hallita elämää?

Kannattaisi mieluummin mennä vaikka psykologille tai yrittää muilla keinoin saada päänsä kuntoon.

Anonyymi kirjoitti...

Lisään vielä edelliseen kommenttiini, että joku 170-senttinen nainen on karmaisevan laiha vielä noin 55-kiloisena.

Tunnen muutaman naisen, joille hoikkuus on pakkomielle. Kukaan heistä ei ole erityisen onnellinen vaan suorastaan neuroottinen. Ehkä painonhallinta on epätoivoinen yritys hallita elämää?

Kannattaisi mieluummin mennä vaikka psykologille tai yrittää muilla keinoin saada päänsä kuntoon.

Anonyymi kirjoitti...

Olen samaa mieltä itse kirjoituksen kanssa. Silti tuo viimeinen kuva jää hieman mietityttämään, kirjoituksessahan keskitytään naisiin. Onko kuvalla joku pointti?

Miehillähän se ulkonäköihanne (juu, ihan vastaavia on olemassa miehilläkin) kuitenkin menee juuri päinvastoin, isompi on parempi.Tämän saavuttamiseksi ajaudutaan helposti lieveilmiöihin. Eli siinä mielessä langanlaihaa mallia miehille vastaa tuo bodattu muskelikimppu. Lieneekö tarpeellista sitten sanoa, että kuvassa oikealla oleva Dwain Chamberskin on jäänyt kiinni steroidien käytöstä?

Vai missaanko nyt jonkun pointin? Huippu-urheilijoina kumpikin voi lähtökohtaisesti olla yhtä epäterve/terve ja mitä suorituskykyyn tulee, Chambers vie kaikki alle minuutin kestävät maksimisuoritukset, Holmén muut. Kummankin suorituskyky on hienosäädetty tietylle alueelle ja toivottavasti molemmat viihtyvät kropassaan.

-Jaakko

Tiina kirjoitti...

Anonyymi, kun sanotaan, että lihavat on leppoisia, niin ehkä siinä on joku totuus takana. En yleistä, mutta aika moni kovin laiha ihminen on myös aika kireä. Tiedä sitten kumpi on syy ja seuraus.

Jaakko, ei tuolla kuvalla oikeastaan ole mitään pointtia tässä. Satuin näkemään sen lukiessani postauksen lopussa linkittämääni blogia päivää ennen tämän kirjoituksen kirjoittamista ja se kuva palasi sitten mieleeni ja päätin vaan iskeä sen tuohon, ihan puhtaasti noiden tyyppien ulkoisten olemusten takia. En tiedä edes vastausta kuvan kysymykseen, mutta jotenkin halusin miestasapainoa tähän postaukseen. Eli ei se kuivakka laihuus miehelläkään näytä hyvältä.
Toisaalta jos kuvassa on vastakkain suomalainen ja amerikkalainen urheilija, niin kropasta huolimatta se amerikkalainen on parempi. Toki se saattaa johtua steroideista.

Tiina kirjoitti...

Ah, sori, se oli britti eikä amerikkalainen. No, joka tapauksessa.

Elegia kirjoitti...

No kyllähän tähänkin olisi varmasti löytynyt kuvat, jossa molemman koon naiset hymyilevät - tai murjottavat. Mutta ehkäpä kuvien valinnalla haluttiin kertoa jotain tai vahvistaa tiettyjä mielikuvia.

"Lihavat on leppoisia" on sanonta, joka ei perustu mihinkään todelliseen. Onhan noita aggressiivisia ylipainoisia vaikka millä mitoin. Aika paljonkin itse asiassa, kun lihominen ja ylipainoistuminen on alati yleistyvä ilmiö muualla kuin kehitysmaissa.

Anyway, pääasia on että olisi sinut itsensä kanssa. Se kaunistaa aina :)

Tiina kirjoitti...

Ehkäpä kuvien valinnalla ei kuitenkaan haluttu mitään erityistä. Tuo laihempi malli oli kaikissa kuvissa yhtä vakava ja tuosta toisesta mallista tuo taas oli ensimmäinen ja viimeinen kuva, jonka näin. Puhe oli vartaloista, joten noilta voitaisiin vaikka katkaista päät pois eikä kirjoituksen pointti muuttuisi siitä miksikään.

Anonyymi kirjoitti...

Jos ihminen on (hyvin) hoikka lunnostaan, se on eri asia kuin että jos hän tarkkailee neuroottisesti painoaan pysyäkseen joissakin painolukemissa. Luonnostaan hoikka ei varmaankaan ole kireä; en vaan tunne yhtään sellaista! ;)

Kauneus on katsojan silmässä.

Siitä on tehty tutkimuksia, että hiukan runsaammin lihaa luiden päällä - siis jopa pienoiseen ylipainoon eli painoindeksi ehkä 27 korvilla - on terveyden kannalta parempi vaihtoehto kuin alhaisempi paino. Koskee aikuisia ihmisiä.

Jos joku on sinut itsensä kanssa kun hän kontrolloi painoaan tarkkaan ja saa sen pysymään joidenkin rajoen sisällä, se "sinut itsensä kanssa" on näennäistä.

Sillä kun ei loppupeleissä ole mitään tekemistä ulkoisen olemuksen kanssa. Siis jos puhutaan todellisesta itsensä hyväksymisestä ja rakastamisesta.

Elegia kirjoitti...

mallit esiintyvät kuvissa niin kuin heidän käsketään. Ymmärsin siis, että nuo ovat jostain katalogista. Ei siellä voi työaikana murjottaa ja olla naama norsunveellä, ellei erikseen kehoteta :D

Anonyymille, minä tunnen useita luonnostaan hoikkia. Sitten niitä, joiden pitää vähän tsekkailla, mitä suuhun laittaa, ettei paisu pullaksi. Ei se ole kiduttamista. Anorektit ja syömishäiriöiset ovat asia erikseen: kokemuksesta tiedän, ettei ole kivaa eikä sellainen kidutus tee onnelliseksi.

Tuo tutkimuksesi on varmasti ihan totta, olen lukenut vastaavaa. Tosin mitään tekemistähän sillä ei ole sen kanssa, onko lihavat leppoisia.

Minusta on hassua, että tässä keskustelussa tuntuu olevan suorastaan kauhistus, jos voi olla hoikka ja samalla tyytyväinen elämäänsä. kaikkien ei edes tee mieli vetää laardia naamaan sellaisia määriä, että se alkaa näkyä ruhossa. Sitä voi ehkä joidenkin olla vaikea käsittää.

Neo kirjoitti...

Ohimennen tuli mieleen tulla sanomaan, että laardin naamaan vetäminen ei ole ainoa tapa saada sitä näkymään ruhossa. On myös esimerkiksi lääkkeitä, jotka ihan oikeasti lihottavat ja tämänkaltainen laardi on todella tiukassa, vaikka sitä yrittäisi syömisensä tarkkaan katsomalla sekä liikunnalla saada lähtemään. Kun ei vaan lähde, niin ei lähde. Tämä on yksi syy miksi luovuin lääkkeistä ja johan alkoi tapahtua.

Että jotta jos puolustellaan hoikkia niin puolustetaan sitten myös meitä vähän isompia, vaikkakin kokoajan kutistuvia sellaisia. Vaikken kyllä yhtään ymmärrä miksi kenenkään tarvitsisi puolustella mitään. Mielipiteitä maailmaan mahtuu vaikka miten paljon eikä kukaan meistä ole sen oikeammassa kuin toinen.

Tiina kirjoitti...

Tämä keskustelu on mennyt todella omituisille urille. Ihan kuin olisin kirjoittanut jostain aivan muusta kuin mistä omasta mielestäni kirjoitin.

Kun noista kireyksistä ja leppoisuuksista puhutaan, niin en usko että paino itsessään määrittään ihmisen luonteenpiirteitä, vaan ne luonteenpiirteet ennemminkin määrittää sitä painoa. Siis jos on kovin kireä ja/tai (itse)kontrolliin taipuvainen ihminen, niin varmasti sitä helpommin tarkkailee syömisiään. Ja sitten taas nämä "leppoiset" tyypit ovat ehkä nautiskelijoita, joilla ruokailu saattaa mennä sitten toiseen ääripäähän, koska herkuttelu on kivempaa kuin itsensä/syömistensä kontrollointi. Itse kuuluun epäilemättä jälkimmäiseen ryhmään. Enkä sano, että kumpikaan olisi sen parempi ryhmä.

Oletetaan nyt kuitenkin, että kirjoituksessa puhuin normaalin painon tai korkeintaan lievän yli- ja alipainon omaavista ihmisistä. En usko, että supermarjokaan on huomattavan alipainoinen, mutta rasvaprosenttinsa on niin pieni, että minusta se vaan ei näytä naisella kauniilta. Se on siis vain minun mielipiteeni ja aika moni muu on eri mieltä.

Neolla on hyvä pointti noissa lääkkeissä, vaikka luulen silti, että aika pieni vähemmistö ylipainoisista on ylipainoinen lääkkeiden takia. Itse en ainakaan voi syyttää omista laardeistani muita kuin itseäni.

Anonyymi kirjoitti...

Vanhempana saakin tulla vähän lihaa ettei kuivu kokoon, mutta nuorempana hoikkuus ei haitanne.

Anonyymi kirjoitti...

Ihan samaa joskus ihmettelin, että miten noin vanhalla naisella voi olla pieni lapsi ja sitten jostain luin, että hän on alle 40!! Yli 50 olisin veikannut vielä kohteliaisuusvähennykselläkin!! Ilmeisesti siitä, ettei koskaan syö yli 1200 kcal päivässä ei saa tarpeeksi ravintoaineita ihon kunnossapitoon...