I'm a movin' groovin' jammin' singing gummy bear

Minulla on nyt sanaseni taas sanottavana. Jos teillä oikein käy säkä, ja minulla tylsä päivä töissä, niin saatte ehkä jopa kolme erillistä postausta tänään. Niin paljon minulla on sanottavaa. Sitten voitte olla taas eri mieltä ja paheksua minun asioiden paheksumistani. (Vitsi vitsi).

Olen ennenkin muistaakseni maininnut tästä, mutta asia palasi mieleeni, kun kuuntelin eilen säätiedotusta. On hauska kiinnittää huomiota minkälaisia verbejä ja adjektiiveja säätiedotuksissa käytetää. Kun on luvassa lämmintä, niin "päästään" jopa 25 asteeseen. Meteorologi lupaa "hyvää" ilmaa, mikäli on sateetonta ja lämmintä, "huonoa" ilmaa, mikäli sataa ja ilma viilenee. Säätiedotukset kokonaisuudessaan huokuvat sellaista yleistä epätoivoa, että voi voi kun nyt vaan ei sataisi ja tulisi kylmä, kukaan ei halua sellaista säätä, pitäisi olla vaan hellettä ja auringonporotusta ympäri vuoden. No, minulle se kyllä kelpaisi, mutta en suhtaudu säihin yhtä intohimoisesti kuin Suomen kansa (eli toimittajat?) tuntuu suhtautuvan. Että koko kesä keskitytään siihen millainen sää on ja sitten hups se kesä menikin ihan ohi siinä säitä murehtiessa.

Tätä kesää on selvästi kuumien ilmojen lisäksi maustanut myös lukuisat karhuhavainnot. Ja erityisesti ne piipittävät hätätiedotteet, joita televisioon ja radioon pukataan, kun jossain perähikiän takametsien korpikannon alla on nähty ehkä karhu. Nuo hätätiedotteethan sitä paitsi toimivat juuri päinvastaisesti, eli mitä enempi niistä tiedotetaan, niin sitä enemmän ihmisiä paukaisee paikalle. Ja sitten ne karhut vaan katoavat kuin tuhka tuuleen. Mistään niitä ei löydy vaikka koirin ja kopterein niitä etsitään. Ettäs kehtaavatkin ensin säikytellä ihmisiä näkymällä metsässä ja sen jälkeen vielä katoamalla sinne metsään! Saanko kysyä, mitä mahdollista vaaraa siitä karhusta voisi olla kenellekään, jos sitä ei edes etsimällä löydetä? Eiköhän se juoksisi ihan pahki, jos se ihmisiä haluaisi ruveta raatelemaan.

Ymmärrän siis aivan täydellisesti, että karhun ei ole hyvä asua liian lähellä ihmistä eikä ihmisen liian lähellä karhua, mutta hei kamoon... Koska viimeksi karhu on tappanut ihmisen? En muista edes, koska karhu olisi suinpäin käynyt ihmisen päälle, ehkä vähän tassua näyttänyt ja karjunut. (Se, että minä en muista jotain, ei tietenkään tarkoita sitä, että jotain ei olisi tapahtunut). En nyt itsekään haluaisi joutua kasvotusten karhun kanssa, ja ymmärrän että koiranulkoiluttajia varsinkin pelottaa karhut, mutta kummalla siellä metsässä sitten on suurempi oikeus olla? Mihin niiden karhujen pitäisi mennä, kun ihmiset levittäytyvät koko ajan yhä laajemmalle ja lähemmäksi niiden valtakuntaa?

Minun mielestäni nuo hätätiedotteet vain pelottelevat ja hysterisoivat ihmisiä. Niillä on hyvä tarkoitus, mutta kaikki tämä vouhkaaminen etäännyttää meitä todellisuudesta ja ihmiset alkavat yhtäkkiä nähdä karhuja siellä sun täällä. Karhuasiantuntijat sanovat, että karhu väistää ihmistä, karhu ei ole vaarallinen kuin uhattuna ja pentuaan suojellessaan. Hätätiedotteet huutavat että PIIP PIIP PIIP HERRANJUMALA PYSYKÄÄ SISÄLLÄ, METSÄSSÄ ON NÄHTY KARHU! Eilen tuli hätätiedote Rovaniemellä nähdystä karhusta, joka ilmeisesti sitten ehkä saattoikin olla iso koira. Ymmärtäisin hätätiedotteen, jos karhu kävelisi kaupungissa jossain jalkakäytävällä tai menisi shoppailemaan Henkka Maukkaan, mutta kun ne karhut nähdään yleensä METSÄSSÄ! JA KARHUN KUULUU ASUA METSÄSSÄ!! JA NE ASUIVAT SIELLÄ METSÄSSÄ JO KAUAN ENNEN KUIN IHMISET RUPESIVAT LAITTAMAAN KOIRIA KAULAPANTOIHIN JA TALUTUSHIHNOIHIN JA RUPESIVAT RAMPPAAMAAN NIIDEN KANSSA SIELLÄ METSÄSSÄ!!!