Väliaikararpotti:
Putousta on nyt mitäpä tuota... kaksi viikkoa (?) takana ja mulla meinaa räjähtää nyt jo pää! Ei jumalauta en kestä niitä hokemia! Eihän sitä ohjelmaa ole pakko katsoa ja välillä jopa katselenkin, kun onhan siinä ihan hauskojakin juttuja (kuten Jussi Vatanen ja Riku Nieminen), mutta ei saatana... Tuntuu, että tuo hokemien hokeminen on jotenkin lähtenyt tänä vuonna aivan ennätyksellisesti lapasesta.
Kaikki te debiilit lampaat siellä, jotka tunnette suunnatonta halua päästää suustanne niitä hokemia useita kertoja päivässä: lopettakaa heti!
En tiedä mihin maakuoppaan tässä on kaivauduttava seuraavaksi pariksi kuukaudeksi, ettei tarvitsisi kohdata ihmisiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
No just samasta avauduin facebookissa.
Mulla on ilmeisestikin se etu, etten tiedä mitkä on Putouksen hokemia, joten ihmisten pälinät menee yhest korvast sisään toisesta ulos ihan normitapaan :-D
Viimeisin hokema, jota teki mieli hokea, oli parin vuoden takainen "haittaakse". Se oikeasti jopa sopi eri tilanteisiin.
Sinänsä Putouksen paras anti on näyttelijöiden aivan uskomaton kyky improvisointiin, eli tulikoe ja näytön paikka. Hahmot ovat hauskoja, mutta olisi ollut parempi, jos hahmokilpailu olisi jäänyt alun perin suunniteltuun tapaan vain yhdeksi osaksi isoa kokonaisuutta.
Putouksessa parasta on sketsit ja niinpä en ole ohjelmaa yli vuoteen viitsinyt katsoa. Improvisaation ongelma on siinä, että se aina tuntuu naurattavan eniten siihen osallistuvia. Putouksessa on sinällään kyllä suomalaiseksi laadukasta improvisointia, että se on välillä jopa katsojallekin hauskaa. Ei vain oikein jaksa katsoa parin sketsin vuoksi tunnin verran muuten enimmäkseen vaivaannuttavaa esitystä.
Laiza, great minds think alike. ;)
Zepa, tuo on kyllä onnekasta. No mutta sitten kun ihmiset alkavat puhua aivan vatipäisiä läheisyydessäsi, niin voit vaan arvailla, että nyt on yse Putouksen hokemista.
Nimellinen, joo, joskus voi olla jotain osuvia hokemiakin, mutta liika on aina liikaa. Yhdeltä ihmiseltä ne vielä kestäisikin, mutta kun kymmenen tai kaksikymmentä...
Anonyymi, joo, tänä vuonna olen yllättynyt sketsien hauskuudesta. Improvisaatio ei oikein ole munkaan juttu. Pitkästyn improvisaatioteatterista helposti, mikäli se ei ole oikeasti hyvää. (Harvoin on).
Minäkään en kyllä oikeasti tiedä niistä hokemista juuri mitään, kun vain uteliaisuuttani avausjakson netistä kattelin ja se riitti.
Improvisaatio on valtavan vaikea laji, enkä ole juuri suomalaisissa ohjelmissa onnistumisiin törmännyt.
Tällä viikolla meinasin kyllä saada jonkunlaisen kohtauksen paikallisessa Rossossa, kun niillä oli listalla jotain näihin roolihahmoihin liittyviä sapuskoja ja tarjoilija niitä naureskellen mulle esitteli (plus, että jouduin kuuntelemaan samat hekottelut romahtamisesta yms. siinä kun söin ja tarjoilija kiersi ottamassa muilta tilauksia.)
Se on jotenkin toisaalta ihan hauska tilanteena, kun toinen repäsee tuommosen tooooosi hauskan putousläpän ja mä oon vaan, että mitähän vittua? Kun en omista telkkaria ja en tosiaan sitä seuraa.
Viimeks toissapäivänä kaveri tuli kahville ja sanoi jotain ja heti perään totes, että ainiin, sullehan ei saanu putous-hokemia sanoa. Enkä edes ollut tajunnut, että se oli jotain semmosta sanonut.
Lähetä kommentti