20. tammikuuta 2010

Ihmettelyä

Mistähän se johtuu, mietin vaan...

Että kun on luentosaleja ja niissä pidetään luentoja. Monesti luentosalit ovat sellaisia, että niissä on pitkät rivit penkkejä, takana istuvan pöytä on oman penkin selässä kiinni ja oma pöytä on edessä istuvan selkänojassa kiinni. Eikä niille riveille pääse istumaan kuin aivan sieltä rivin jommasta kummasta päästä. Sitten kun alkaa joku luento ja opiskelijat säntäävät paikalle, niin lähes poikkeuksetta luentosalin täyttäminen aloitetaan a) takaa ja b) reunapaikoilta. Lopulta luentosali on täytetty niin, että pari viimeistä riviä on aivan täysiä ja kaikki penkkirivien reunimmaiset penkit on varattuja. Näin ollen luentosalin etuosassa ja penkkirivien keskellä on tilaa vaikka kuinka paljon, mutta jostain syystä saliin viimeisenä tulevat muka "eivät enää mahdu istumaan".

Tänäänkin olin yhdellä luennolla, jossa edessä ja keskellä olisi ollut tyhjiä penkkejä varmaan toiselle samanlaiselle määrälle opiskelijoita, mutta silti viimeisenä luennolle tullut jäi seuraamaan luentoa seisomapaikalta, koska olisihan se nyt äärimmäisen kiusallista joutua kommunikoimaan ja pyytää jotain väistymään sen verran, että sen perseensä saisi asetettua vapaalle penkille. Ja miksei niitä penkkirivejä voida alun alkaenkin täyttää keskeltä vaan se oma takapuoli pitää töräyttää siihen kaikista reunimmaiseen penkkiin? Onhan se toki kauheata sekin, jos vaikka yhtäkkiä tunteekinvastustamatonta halua poistua luennolta ennen sen päättymistä, niin sitten joutuisi taas puhumaan vierustoverilleen, että anteeksi, voisinko päästä... Voi hyvä luoja, ei sellaista riskiä voi ottaa!!!

Tapahtuukohan tätä kaikilla aloilla vai onko tämä vain joku it-nörttien oma varsin pikantti ominaisuus?

14 kommenttia:

seeds kirjoitti...

Suomalaiset ovat klaustrofobista ja epäsosiaalista porukkaa. Itsekin inhoan joutua istumaan keskellä riviä, sitten on ikäänkuin loukussa tuntemattomien ihmisten välissä. En mene edes bussissa istumaan niin, että joku saattaisi päästä istumaan minun ja käytävän väliin (koitan siis päästä aina istumaan sellaiselle paikalla jossa on selkä seinää vasten tms.)
Takarivissä kököttämistä en sen sijaan ymmärrä oppilaistoksessa, jonne on tultu vapaaehtoisesti. Se on epäkohteliasta luennoitsijaa kohtaan. Tai ainakin minä epäilisin haisevani pahalta tms. jos olisin luennoimassa ja kaikki opiskelijat pakenisivat n. 10 metrin päähän salin takaosaan ;)

Tiina kirjoitti...

Heh, me ollaan sitten varmaan ihan päinvastaisia. Mua ei haittaa luennolla mennä sinne rivin keskelle (ellei tarvi oikeasti lähteä luennolta aikaisemmin jostain syystä) tai bussissa seinän ja jonkun toisen väliin. Takariviin mä kuitenkin menen lähes poikkeuksetta, jos se vain on mahdollista. Siellä saa olla enempi rauhassa. :D

murska kirjoitti...

Kaikista älyttömintä on se, että kun luentosali on sen muotoinen, että ovelta tullaan rivin reunaan ja siten penkit on järkevintä täyttää sieltä vastakkaiselta seinältä alkaen, AINA löytyy joku, joka keplottelee itsensä sinne ei-ovenpuoleiselle seinälle ja tahtoo sieltä sitten istumaan keskelle ja kaikkien järjestelmällisesti istuvien henkilöiden on noustava ja tehtävä tilaa. Ei riitä ymmärrys.

Mymskä kirjoitti...

Kyllä se tuntuisi olevan ihan kansallinen omituisuus, joka koskee myös muita tilaisuuksia, joissa on enemmän kuin yksi ihminen paikalla.

Minä menen aina keskelle eturiviä, jonka ansiosta saan usein aikaan ärsyyntyneitä reaktioita. Monen mielestä se on kai perseen nuolentaa tai jotain vastaavaa. Se on sellainen mikä-toikin-luulee-olevansa -ärsytys. (Ne ei tiedä, että oikeasti luennoitsijat ei edes kunnolla näe eturivin tyyppejä, tai näin mulle on kerrottu)

Mutta kun mä olen tottunut siihen eturiviin, kun olen niin lyhyt, että mut on istutettu lähes aina eturiviin... Sitä paitsi se on paras paikka, jos haluaa saada luennosta jotain irti.

Annikki kirjoitti...

Silleen ne luentosalit muuallakin täytetään, mutta enpä ole koskaan sellaista ihmettä nähnyt, ettei keski- tai eturivin paikat kelpaa, jos sali on muuten täynnä.

Minusta siellä takana on parempi seurata, kun näkee vähän alaviistoon kankaalle ja taululle, koko alueen näkee päätä kääntämättä ja niskan ei tarvitse kenottaa. Omaa oppimista vartenhan siellä ollaan, eikä olemassa mieliksi luennoitsijalle. Kukin istukoon siellä, mistä parhaiten näkee ja pystyy seuraamaan.

Iines kirjoitti...

Tiina, voi miten tutun tilanteen kuvasit myös tällaisissa auditorioissa luennoineelle ja kuviota edestä katsoneelle.

Takariveissä oltiin kuin pulut orrella ja reunapaikat kuroivat usein tyhjän keskustan umpeen. Meillä oli kyllä sitten myös eturivi aika usein täynnä (hikareita;), ihan kuin ympyrä olisi sulkeutunut..

Riikka kirjoitti...

kyllä sitä suomessa ainakin valtsikassa ja oikiksessa tapahtuu ihan yhtä lailla... mua haittaa enemmän istua keskellä kuin edessä. mut totuin joskus teinihuligaanina istumaan takana, ja siks se tuntuu turvalliselta. sitä paitsi näen kauempaa paremmin kuin läheltä. mut nykyään saatan jopa nöyrtyä ja mennä edemmäs, jos en esim. kuule takaa... mut keskelle. hyi.

Elegia kirjoitti...

Minä pyrin aina eteen, koska minulla on huono näkö. Opiskeluaikoina en ollut myöskään hankkinut vielä rillejä, joten senkin takia oli pakko jäädä eteen (koska oli kiva nähdäkin jotain, jos tuli tarvetta). Sen sijaan tenteissä menin mieluummin mahdollisimman taakse.

nona kirjoitti...

Rynni päälle vaan, jos eivät väistä tai kehotusta kuuntele. Siihen tottuu, että ihmiset survovat toistensa ohi ahtaissa riveissä.

Menen eturiviin, jos on tosi väsy, pysyy pakosti hereillä. Taakse, jos v*tuttaa. Keskelle, jos haluan nähdä taululle kurottelematta kenenkään goljatin selän takaa. Reunalle, jos tulen myöhässä. Bussissa en ole edes huomannut taktikoida paikkaa. Kunhan huomaan mennä oikeaan bussiin ja jäädä oikealla pysäkillä pois (ei ole aina niin helppoa kuin luulisi), ei muita vaatimuksia.

Tiina kirjoitti...

Murska, heh, toi nauratti. :D Voin kyllä kuvitella tilanteen, vaikka meidän luentosaleissa taitaakin melkein kaikissa olla ovet molemmilla sivuilla.

Mymskä, tunnistan ton, että ne perseennuolijat menee sinne eturiviin istumaan. ;) Mä menen takariviin varmaan siksi, koska en ole kovin kiinnostunut enkä motivoitunut. :D
Mutta täytyyhän jonkun siellä eturivissäkin istua!

Annikki, no mä olen useampaan kertaan ihmetellyt sitä, että eikö ne tyypit muka näe niitä vapaita paikkoja, kun jäävät sinne jonnekin seinänvierustalle haahuilemaan tai ehkä jopa johonkin rappuselle istumaan. Sitten unohdankin kuunnella luennolla, kun jään seuraamaan näitä dillejä.

Iines, ajattelinkin, että varmaan opettajan näkökulmasta tämä on joko huvittavaa tai ärsyttävää. Ehkä molempia. Monesti luennoitsija sanoo, että voi tänne eteenkin tulla, että kuulee tai näkee paremmin, mutta harvoin kukaan siirtyy.

Riikka, edessä varmaan on ainakin rauhallisempaa istua kuin keskellä. Olen mäkin joskus kokeillut eturivissä istumista. Se on... jännittävää! :D

Elegia, huono näkö on kyllä hyvä syy mennä eteen. Mä menen joskus ihan taakse istumaan vaikka tiedän että en kuule sieltä kunnolla. Kuulossani siis ei kai ole mitään vikaa, mutta luentosali vaan on niin iso.
Tentissä mä muuten jään aina mahdollisimman lähelle rivin päätä, mutta se johtuu siitä että teen tenttiä aina keskivertoa lyhyemmän ajan ja on ikävää sitten häiritä muita kesken tentin, että anteeksi, anteeksi...

Nona, joo siis mulla ei ole sitä ongelmaa, että en saisi paikkaa. Mä kyllä menen ihan rohkeasti sanomaan, että sori mutta pääsiskö. Mutta ne muut... Eikä noissa luentosaleissa muuten pysty rynnimään mitenkään, ellei sitten tunge toisen syliin.
Meidän luennoilla ei kyllä voi jäädä reunoille jos tulee myöhässä, koska ne reunapaikat on jo täysiä siinä vaiheessa. :D

Mymskä kirjoitti...

Ai niin, huono näkö on sitten vielä toinen syy (tai kolmas, jos se lipominen lasketaan).

Tiina kirjoitti...

Lipominen lasketaan aina. ;D

hdcanis kirjoitti...

Hmm, mä menen erityisesti nykyään mieluummin eteen kuin taakse istumaan (näkee ja kuulee paremmin) mutta sitten sinne reunalle.
Kai minussa sen verran klaustrofoobikkoa on, minkä lisäksi jos ne penkkirivit ei nouse, niin kun olen aika pitkä ja istumassa edessä keskellä niin blokkaan tehokkaasti näkyvyyttä. Ja vaikken blokkaisikaan niin tuntuisi että tekisin niin.

Ja kun istuu vähän sivussa niin uskaltaa haukotella ja vilkuilla kelloa paremmin .

DorianK kirjoitti...

Minä menen yleensä sen isotissisen blondin viereen tai taakse istumaan. Ihan sama, vaikka olisi sitten pylväs minun ja luennoijan välissä.

Noh, oikeasti suosin kyllä takariviä. Jos olen ajoissa, menen keskelle (tai jos rivi on auki vain toisesta päästä, lähemmäs sitä suljettua reunaa). Silmät ja korvat toimivat, mikä vaikuttanee, mutta en kyllä välitä hirveästi päästää ihmisiä taakseni.

Esim. leffateatterissakin menen mieluummin taakse kuin eteen, ja pienissä saleissa viimeinen rivi on oikeastaan mieluisin. Tosin riviä tärkeämpää on istua sivusuunnassa keskellä.