generated by sloganizer.net

8. toukokuuta 2010

Olkaa hiljaa ja huutakaa

En ymmärrä sitä, että jos joku kirjoittaa blogia, ja vieläpä ihan hauskaa ja hyvää sellaista, niin mikä ihmeen ongelma tietyissä joukoissa on tuon syötteen tarjoamisen kanssa? Olen törmännyt tapauksiin, jotka ei jostain syystä vaan halua laittaa blogiinsa rss- tai atom-syötettä. Miksi ei? Onko se syöte joku sellainen suuri ja tuntematon vähän pelottava asia? Vai haluavatko nämä tyypit lukijoidensa näkevän erityistä vaivaa blogin seuraamiseen, jotta ansaitsee lukea ne brilliantit tuotokset? Vai eivätkö nämä tyypit vaan halua, että heidän blogiaan luetaan? Eikö siinä tapauksessa voisi kirjoitella vaan sinne pöytälaatikkoon tai laittaa vaikka se blogi lukkojen taakse. Okei, osalta syöte varmaan puuttuu ihan tietämättömyyttä, mutta esimerkiksi Bloggerissahan se on mielestäni ihan automaattisesti päällä ja pitää oikein varta vasten ottaa pois päältä, että se ei toimisi. Ärsyttää ihan suunnattomasti löytää joku hyvä blogi ja sitten huomata, että eihän sitä saatana pysty seuraamaan mitenkään. Älkää luulko, että muistaisin käydä oma-aloitteisesti katsomassa onko päivityksiä tullut tai että käyttäisin jotain Blogilistaa. Noiden salasanasuojattujen blogien seuraaminenkin on siinä ja siinä, kun ei niidenkään päivityksiä näe ikinä mistään.

Toinen asia, mikä ärsyttää, on ärsyttävät blogit. En käsitä mikä pakkomielle minulla on lukea yhtä ihan älyttömän ärsyttävää blogia. Joka ainut kirjoitus saa minut pyörittelemään silmiäni ja ajattelemaan, että älä nyt viitsi kuulostaa noin epätoivoiselta ja lukija-/kommenttihuoralta, mutta silti seuraan sitä ja luen joka ainoan kirjoituksen. Ja joka kerta mieleni tekee kommentoida sinne, että get real tai jotain vastaavaa. Filosofiani on kuitenkin sellainen, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin voin ihan yhtä hyvin olla hiljaa, joten en sano mitään. Tuo filosofia ei tietenkään koske sellaisia keskusteluja, joissa olen asioista eri mieltä, mutta ihan suoraa toisen bloggaajan dissaamista yritän välttää. Vaikka joskus tekisi mielikin. (En siis ole kommentoinut kyseiseen blogiin ikinä, eikä kirjoittaja näin ollen tiedä minun edes olevan sen lukija, joten todennäköisesti se et ole juuri sinä, eli ei tarvitse vainoharhailla siellä yhtään.)

Mutta siis hei. Laittakaa ne syötteenne kuntoon älkääkä kirjoittako ärsyttäviä blogeja. Capisce?

16 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Tää ei tietysti koske mua, koska mun blogi on ärsyttävä ja huono... Mutta mulle tuo syöte-juttu oli pitkään ihan käsittämätön asia, enkä välttämättä vieläkään ihan tajua mitä se tarkoittaa. En kyllä muista olenko aikaisemmin tehnyt jotain sille bloggerin tarjoamalle syötteelle, mutta on ihan mahdollista, että olen jossain vaiheessa napannut sen poiskin (nyt se kai siellä näkyvillä on). Älä vaan kysy miksi. Mä en vaan juurikaan tajua näitä asioita :)

Tuo ärsyttävien ja/tai huonojen blogien seuraaminen on kummallinen juttu. Joistakin sitä ajattelee, että nyt justiinsa lopetan tämän lukemisen, mutta silti aina palaa. Yhden tuon sarjan blogin kanssa olen sentään päässyt siihen, että käyn siellä muutaman kerran vuodessa (oikeastaan mä kyllä aika helposti pystyn luopumaan noista huonoista, mutta tämä yksi tuli heti mieleen). Vain todetakseni, että samalla linjalla mennään eikä mikään ole muuttunut. Siis se ihminen oikeasti on veivannut jo vuosikausia ihan samaa sheissea!

Ja aina silloin harkitsen vakavasti oman blogini jäädyttämistä lopullisesti.

Tiina kirjoitti...

Mä en muista, että mulla olisi ollut sun ärsyttävän ja huonon (toivottavasti tajusit että toi oli vitsi) blogin kanssa ollut sellaisia ongelmia. Tai sitten se oli aikana kun vielä käytin blogilistaa.

Tässä on se ongelma, että kun seuraan blogeja tosiaan noilla syötteillä, niin niiden ärsyttävien ja huonojen blogien syötteetkin tulee sinne ja niitä tulee sitten luettua sitä mukaan kun postauksia ilmestyy. Jos vaan peruisin sen tilauksen, mutta kun...

No, mutta sulta ei ainakaan puutu itsekritiikin taitoa. Kaikkihan me ollaan ärsyttäviä ja huonoja omalla tavallamme. ;D

kairo kirjoitti...

Syötteet on ihan pakollisia. Jos mulla ei olisi syötteitä niin en kävisi taatusti yhdessäkään blogissa. Tätäkin kirjottelen googlen readerin läpi. Mulle syötteet on merkki siitä, että joku blogi on elossa ja eläväinen.

Riikka kirjoitti...

mä oon ainakin niin blondi, etten tiedä onko mulla joku syötemikälie. niinku että jos ymmärtäisin niin voisin tehdä tollaisille asioille jotain, mut en oo koskaan ees tajunnut mitä se tarkoittaa...

Ofelia kirjoitti...

Mä ehdin jo vainoharhailla! =) Mut mäkin luen joitain tosi ärsyttäviä blogeja - kyseessä lie joku ihme sadomasokismin muoto; nauttii siitä kun ärsyyntyy.

Ja mulla ei oo hajuakaan mitä noi syötteet on...

Lintulai kirjoitti...

Mä olen Greader-addikti, eli seuraan tätäkin blogia syötteenä ja tulen itse sivulle vain kommentoimaan.
Mainitsemasi syötteetömyys on vielä ihan jees (en seuraa sitä blogia sitten ollenkaan) mutta sitä en käsitä, että tarjottu syöte käsittää ensimmäiset viisi riviä postauksesta, ja loppujen lukemista varten joutuu klikkaamaan blogin sivulle. En muuten klikkaa, jää semmoinenkin blogi seuraamatta. Harmittaa sen hetken, jos on joku jota muuten tahtoisin seurata, mutta blogeja on maailma väärällään.

Maria kirjoitti...

Eh, saatoin jopa ymmärtää vitsin. Olen joskus kuullut, että itsekritiikin lisäksi mulla olisi aika hyvät kyvyt myös itseironiaan ;)

Tiina kirjoitti...

Kairo, joo juuri näin. Ihme pihtailua sellanen syötteettömyys.

Riikka, no on sulla, kerta mä todistettavasti luen sun blogia.
Ei siitä tarvikaan ymmärtää, kunhan ei mene sitten sorkkimaan sitä silleen että "apua mä en ymmärrä mikä toi on mä laitan sen pois päältä!!!" ;D

Ofelia, höpö höpö. :)
Ja on sullakin syötteet toiminnassa. Silloin salasanan aikaan mulla oli kyllä vaikeuksia muistaa käydä lukemassa.
Siitä ärsyyntymisestä kyllä tavallaan nauttii, oon kans vähän masokisti ilmeisesti.

Piritta, mäkin seuraan muutamaa blogia, jotka tuuppaa vain sen alun postauksesta ja sitten loput pitää mennä lukemaan paikan päälle. Oon ajatellut, että ne haluaa varmaan sitten että ihmiset käy siellä ihan sisällä eikä jää tuulikaappiin hengailemaan. Oon hyväksynyt sen ja pidän pienempänä pahana kuin ollenkaan syötteettömyys.
Melkein yhtä ärsyttäviä on hyvät blogit, joita ei voi kommentoida.

Mymskä, näin mä olen ollut havaitsevinanikin. ;D

Anu kirjoitti...

RSS? Atom? Ei harmainta haisuakaan mitä nuo tarkoittavat. Monesti on pitänyt ottaa selvää mutten ole viitsinyt. Ehkä pitäisi. Juu.. ehkä joku päivä..

Alcinoe kirjoitti...

Vähänkö tunnen itseni nörtiksi, kun on sentään jokin käsitys syötteestä. Vau. =)

Sen sijaan huono ja ärsyttävä on täysin kokemusmaailmani ulkopuolella, koska sen napa olen minä.

-Anne- kirjoitti...

Hui, tottelen käskyä ja lähden tästä äkkiä kurkkaamaan syötteeni tilan ja ärsyttävyysasteeni ;o)

hdcanis kirjoitti...

Hmm, mulla on kai joku syöte päällä kun yhden toisen blogin sivupalkkiin tulee ilmoitus kun olen päivittänyt, eri asia sitten miltä se syöte näyttää...

Mutta parin blogin lukemisen olen jättänyt sen takia että niissä ei ole kommentointimahdollisuutta, ja jutut mitä kirjoittaja laittaa on usein aika provoja...aiheuttaa samanlaisen olon kuin Hesarin "keskustelu"palsta.

Neo kirjoitti...

Piti sitten syötteen takaa vaivautua peremmälle. Kiva kun puit vaihteeksi ajatukseni sanoiksi. :)

Anonyymi kirjoitti...

Mitä kirjoitit ärsyttävien blogien koukuttavuudesta, on totta. En voisi kuvitella kuuntelevani paskaa musiikkia vapaaehtoisesti, mutta paskoja blogeja tulee seurattua.

Jokin vuosi sitten eräs tuttavapiirin narsisti aloitti kaksi blogia: valko- ja mustapohjaisen. Valkoiseen hän kirjasi elämänsä hienon julkisivun, mustaan ankean todellisuuden. Valkoisesta tuli vähitellen tosi luettu tyyliblogi, ja nyt se on yksi maan tunnetuimmista. Toisinaan löydän itseni lukemasta sitä. On ärsyttävän koukuttavaa katsoa julkisivua, kun tietää, mitä sen takana on.

Seuraan myös erästä filosofis-kehonkuvallista blogia, jonka kirjoittaja erittelee pitkin tilityksin jokaista pikkuvarpaan liikettään ja nukkumisasentoaan. Olen itse enempi pieruhuumori-ihmisiä, joten runollinen lihasanalyysi tuntuu kiduttavan tylsältä. Ja silti luen sitä. Erityisbonuksena tällä kirjoittajalla on vielä se, että hänellä on useita samanaikaisia seurustelukumppaneita. Kumppaneita tilanne vaivaa, mutta hän itse on niin vapaa ihminen, että haluaa jatkaa monen pyöritystä ja kirjoittaa nettiin kumppaneiden "tarpeettomasta" mustasukkaisuudesta, miten se häntä rajoittaa... Tuplaerityisbonuksena vielä sellainen piirre, että kirjoittaja kuvailee valtavasti itkemistään. Bussikuski ei vastaa tervehdykseen - hän itkee riittämättömyyttään ja puhdistuu ja analysoi. Taimi ei idä - hän itkee, onko ehkä loukannut sitä jotenkin - ja analysoi, ja puhdistuu, ja asemoi taas pikkuvarpaansa optimaalisesti terveyskengässään... Tulee aina niin toimelias olo itselle, kun näkee, että muiden elämä menee tollaseen meta-analyysiin.

Mulla on myös yksi vakkariseurattava, joka aiheuttaa selittämättömän voimakasta vahingonilon tunnetta. Kyseinen bloggaaja on mainitsemasi lainen epätoivoinen huomiohuora. Kerta toisensa jälkeen se ei saa elämäänsä kasaan. Postaukset ovat inttävää muka-diagnostiikkaa: tyyppi jauhaa ja jauhaa ongelmiaan, ja jokaiseen on tietysti syy maailman muissa ihmisissä tai sitten hän vain on sillä tavalla sairas. Mulle on ihan vieras toi tulkintatapa, että jos kolmekymppisenä en saa roskia vietyä, niin syytän varhaislapsuuden kasvattajiani, tai jos ostan kaupasta vääränkokoisen paidan, syytän myyjää, jonka olisi pitänyt heti nähdä, että olen (itse tekemieni nettitestien mukaan!) persoonallisuustyyppiä se-ja-se enkä kykene valitsemaan vastuullisesti. Iso osa postauksista on sitä, että kaverit eivät enää kestä tuota ihmistä, kun hänellä on aina kaikkeen keittiöpsykologinen "mä nyt olen vain tällainen" -selitys. Hän kuvailee, miten on haukkunut kavereitaan/tukihenkilöitään sydämettömästi, ja vikisee sitten, kun on niin yxin. Vuodesta toiseen ihan samat jutut, vain päivämäärä vaihtuu postauksissa. Odotan vielä jonkin aikaa ja sitten ehdotan häntä johonkin näyttelyyn - tuohan on jo käsitetaidetta!

LK

Jr. Jones kirjoitti...

Yksi käsittämättömän ikävä piirre on myös se, kun on mielestään löytänyt hyvän blogin seurattavaksi, niin sitten sen pitäjä hankkii itselleen oikean elämän, ja lakkaa bloggaamasta.

Ja sekin on ärsyttävää, ettei itsellä ole enää nykyään mitään sanottavaa.

Räyh!

Tiina kirjoitti...

Anu, ei tarvi vältsisti, jos ne toimii.

Alcinoe, hyvä sä.
Munkin pitää varmaan ottaa sut maailmani navaksi, niin pysyy ärsyttävyys ja huonous kaukana. ;)

Anne, sulla on molemmat ihan kunnossa. :D

Hdcanis, joo se on tylsää kyllä provota, jos siihen ei voi sitten provosoitua. Argh.

Neo, kiva ja tuu toistekin. ;D

LK, ihan sama kyllä, en mäkään kuuntelis huonoa musiikkia vapaaehtoisesti. Ilmeisesti siitä ei kuitenkaan samanlaista masokistista tyydytystä kuin huonojen blogien lukemisesta. Tai lähinnä ärsyttävien.
Hyvä ja pitkä pohdiskeleva kommentti sulla. :)

JJ, niinpä, aika törkeetä! Vaikka mun mielestä oikea elämä ei kyllä estä bloggaamista. Ei tossa nyt NIIN kauaa mene, kun jotain raapustaa. :D
Aktivoidu säkin hei. Räyh!