Päätöksiä, osa I

Eilen tietooni saatettiin, että Alice in Chains tulee elokuussa Porin Sonisphereen. Olin ensin että OMG, sitten innostuin, sitten lannistuin ja sitä rataa. Asiaa tässä vajaan vuorokauden mietittyäni olen tullut siihen tulokseen, että tämä on ihan liian iso juttu minulle missattavaksi. Alice in Chains on kuitenkin minulle se bändi, oli se sitten Laynen kanssa tai ilman Laynea. Sitä paitsi siellä on ihan hyviä bändejä samana päivänä, kuten The Cult. Ja samana päivänä on myös HIM, jonka suuri fani en ole, mutta joka kuitenkin kuuluu kategoriaan "nähtävä livenä edes kerran elämässään". Joten. Minä olen ihan taatusti paikalla siellä silloin, vaikka menisin sinne jalkapatikalla tai jalka poikki liftaten ja tulisin vähintään tapetuksi matkalla. Ja jos homma nyt jostain syystä menee mönkään, kuten vaikka AIC peruu tulemisensa tai joku heittäytyy poikkiteloin eteeni, etten millään pääse lähtemään, niin ainakin olen yrittänyt. Sekin tuntuu jotenkin lohdullisemmalta, että se sentään maksoi minulle pienen omaisuuden, kuin että jos olisin vaan luovuttanut ja jäänyt yksin kotiin mököttämään, kun ei mulla oo kavereita. *snif*

Sonisphere-seuraa minulla ei siis tällä hetkellä ole, mutta on tässä muutama kuukausi aikaa punoa juonia. Sitä paitsi olen ollut Lontoossakin yksin, joten ehkä pystyn olemaan myös päivän Porissa yksin. En edes taida tuntea ketään porilaista. Mutta jos siellä näytön toisella puolella — niin juuri siellä — on joku, joka on menossa tai haluaa lähteä kanssani (pelkästään lauantaiksi), niin ehdotuksia otetaan vastaan! Tosin en nyt kenenkään aivan tuntemattoman anonyymin kanssa lähde, koska haluni tulla tapetuksi ei ole niin valtava.