Hei hoi hauki!

Hei taas! Minulla oli kiva viikonloppu. Olikos sinulla kiva viikonloppu? Mitä sinä teit? Oletko ollut terveenä? Minä en ole ollut terveenä.

Onnistuin vilustuttamaan itseni perjantai-iltana istuskellessani keskustassa kuuntelemassa Leningrad Cowboysia. Lämmintä kyllä oli yli 20, mutta olin ehkä jo ehtinyt tottumaan niihin 30 asteen helteisiin, niin eihän tällainen lämpöisten säätilojen ihminen tuollaisia äkillisiä viilentymisiä kestä sairastumatta. Ja kävi myös tosi viileä tuuli illalla.

Eilinen ja tänään ovat olleet niin kankeita päiviä kuin vaan olla ja voi. Aamuisin meinaan ihan väkisin nukahtaa bussiin, eikä sellaista ole käynyt kertaakaan aikaisemmin tänä kesänä. Myös töissä hereillä pysyttely on aika haasteellista. Silmät vaan lupsuivat. Nyt on sitä paitsi töissäkin niin hiljaista, että menisin loppupäiväksi kotiin viettämään saikkua, jos vaan jaksaisin. No, kyllä tää tästä.

Viikonloppu oli kiva pienestä flunssasta huolimatta. Meillä oli lauantaina blogityttöjen piknik, vaikka ei niitä enää blogitytöiksi laske, nykyisin ne ovat ihan ystäviä vain (mutta enpäs nimeä että ketkä, ähä ähä, saavat itse paljastella jos haluavat). Itä-Suomen vahvistuksemmekin oli saapunut sulostuttamaan seuraamme, joten täytyi oikein kilistellä skumppalaseja (tai -muoveja). Näimme illan aikana mm. pelledorkahypyn Hämeensillalta suoraan Tammerkoskeen ja kuulimme (onneksi tosi huonosti) Lauri Tähkän joikausta, joka aiheutti "sormet korviin ja kovaa lallatusta" -reaktion eräässä osanottajassa. (Olinko se minä?) En nyt sano muuta kuin että jos se Elonkerjuu on ensi vuonnakin Tammerfestin "pääsesiintyjä" (eli se lauantain vetonaula), niin käyn kopauttamassa festarin järjestäjiä kepillä takaraivoon. Jos ne tulisivat vaikka tolkkuihinsa.

Sunnuntaina meillä oli ohjelmanumerona Tammerfestin teltan purkaminen. Emme siis suinkaan itse purkaneet, vaan silmät pyöreinä seurasimme vierestä, kun sitä oli purkamassa tusina nuoria ja hyvin ruskettuneita paidattomia virolaispoikia. Seuraava kesän kohokohta onkin sitten maailmanpyörän pystyttäminen Keskustorille. Viime kesänä maailmanpyörän mukana Tampereelle tuli yksi tosi ihku poika, toivottavasti se tulee tänäkin vuonna. Voi sitä jälleennäkemisen riemua vuoden odottamisen jälkeen... (Siis minun puoleltani, se tuskin muistaa minua nähneensäkään koskaan.)

Kesä on kyllä ihmisen parasta aikaa.