9. lokakuuta 2010

kuva: minä itse


yksi päivä elokuussa, viimeinen osa

laiha poika
housut melkein putoaa
rampa kyynärsauvoilla
jalat laahaa perässä
käsivoimilla kuljettaa itsensä
puiston läpi
penkille istumaan
ihailtavaa sitkeyttä

käsivartta kutittaa
katson
ihan helvetin suuri lukki kävelee siinä
säikähdän
huitaisen
kauas
se näyttää hauskalta
edetessään pitkässä ruohikossa
pitkine tikkujalkoineen
paksuine ruhoineen

huomaan
että joku outo kaunokirjallinen olento
sisälläni
nostaa päätään
naputtelee kännyn muistilappuihin
vaikka mitä
kunpa olisi kynä ja paperia
olento herää vain ulkona
kotona sisätiloissa se nukkuu
ikiunta

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tästä kans tykkään. Etenkin olennosta.
t. E.

este kirjoitti...

kiitän toiveeni täyttämisestä <3

ps.kivaa jos runoilet joskus jatkossakin, osaat homman paremmin kuin arvasinkaan!

Tiina kirjoitti...

E, kiitos. :)

Este, kiitos itsellesi haasteesta, se oli mielenkiintoista. Ja kiitos positiivisesta palautteesta. :)