3. lokakuuta 2010

Yleisön pyynnöstä: Siwa-säkki


Joskus, kauan sitten, kun pyysin lukijoita esittämään minulle kysymyksiä, sain pyynnön tehdä arvostelun Siwa-säkistä. Olin moisen jo unohtanutkin, kunnes siitä minua muistutettiin muutama päivä sitten. Tartuinpa siis toimeen ja kieppasin lähi-Siwani kautta. Tehän tiedätte, että Siwa on aina yllättävän lähellä.

Hintaa pussille en muista enää, mutta ei kai se mikään kovin kallis ollut. Alle 2 euroa kai kuitenkin.

Oma Siwa-säkkini sisälsi:
  • 4 kpl lätkäliigoja
  • 4 kpl salmiakkiruutuja
  • 3 kpl kolapulloja
  • 9 kpl kinuskikuulia
  • 15 kpl hedelmänallekarkkeja (joista 6 kpl punaisia, 4 kpl keltaisia, 3 kpl vihreitä ja 2 kpl tuollaisia värittömiä)
  • 6 kpl lakutoukkia (joista 4 kpl vaaleita ja 2 kpl tummia)
  • 1 kpl kingkongin naama
  • 8 kpl hedelmätutteja (joista 4 kpl punavihreitä, 2 kpl oranssivihreitä ja 2 kpl keltapunaisia)
  • 9 kpl paistettuja kananmunia
  • 17 kpl epämääräinen hedelmäkarkkikokoelma (joista 5 kpl jotain vadelman näköisiä, 4 kpl ananaksen näköisiä, 4 kpl appelsiininsiivun näköisiä, 2 kpl palmun näköisiä, 1 kpl banaanin näköisiä ja 1 kpl mansikan näköisiä)
Kun maistelun aloittaa, täytyy miettiä tarkkaan, mistä karkista sen aloittaa. Ei kannata ottaa ensimmäiseksi jotain tosi voimakkaan makuista salmiakkia. Siksipä aloitan kolapullosta. Kolapullo on hyvän makuinen, tosin hiukkasen sitkeä pureskeltavaksi. Seuraava uhri oli paistetun kananmunan näköinen karkki. Nämä olivat eri hyviä, varsinkin se valkuainen. Kananmunassahan normaalisti keltuainen on parempi. Kolmantena maistan lakutoukkia. Kyllä vain, vanhan kunnon lakutoukan makuisia. No ehkä hiukan enempi laku kuin se toukka maistuu, mutta ihan hyviä. Lakutoukasta siirryin maistelemaan nallekarkkeja. Nallekarkeille maistuvat. Perussettiä. Hedelmätutit maistuivat paremmilta kuin odotin. Aika viinikumimainen maku. Tässä kohtaa uskaltaa varmasti jo siirtyä salmiakkiinkin, joten maistan lätkäliigoja. Nämä ovatkin niistä superhyviä aitoja ja hyvin pehmeitä lätkäliigoja. Näistä on olemassa joku paljon huonompikin versio. Kinuskikuulat ovat yksi lempparikarkeistani, joten odotukset niille olivat tosi korkeat. Ja kyllähän ne ne odotukset täyttivätkin. Nam nam. Maistelun loppusuoralla uskaltaudun maistamaan säkin ainoan kingkongin pärstän. (En tosiaankaan tiedä mikä tämän karkin virallinen nimi on). Tämä karkki taitaa olla enemmänkin lakua kuin salmiakkia. Kaiketi. Vähän erikoisen makuista, mutta ihan hyvä sekin. Toiseksi viimeiseksi karkkilajikkeeksi jäi tuo salmiakkiruutu. Hmm. Pehmeätä. Ei yhtä hyvää kuin lätkäliiga, mutta kaipa näihinkin voisi addiktion kehittää.

Jokaisessa karkkipussissa on aina ne "pahat" karkit, jotka jäävät viimeiseksi syömättä. Tässä pussissa ne taitavat olla tuo epämääräinen hedelmäkarkkikokoelma. Olen enemmän kaiken muun kuin tavallisten hedelmäkarkkien ystävä. Tuossa setissä nyt on niin monen näköistä hedelmäkarkkia, etten tiedä mitä maistaisin. Jos söisi vaikka tuon ainoan banaanin. Hmm. Jostain esanssien syvyydestä nousee ihan tosi vieno banaanin maku. Karkki on suuri pettymys. Otan vielä varmuuden varalta tuollaisen appelsiinin siivun näköisen karkin. Tämä taitaa olla samaa skeidaa kuin edellinenkin, paitsi nyt vienon banaanin maun korvaa vieno appelsiinin maku. Siis todella vieno. Aika ällöjä. Epäreilua, että näiden suhde tässä karkki pussi on näin suuri.

Yleisarviona Siwa-säkistä voisi sanoa, että se on hintaansa nähden aika tiukka setti hyviä karkkeja. Ehkä yksi parhaista valmiista sekoituskarkkipusseista, johon olen koskaan törmännyt. Siwakin osaa siis toisinaan yllättää positiivisesti.

Tehdäkseni vielä ällön lopun tälle arvostelulle, kerron mitä tuo Siwa-säkki oikeasti sisältää: Sokeri, glukoosisiirappi, liivate, rypälesokeri, muunnettu tärkkelys, vesi, maissitärkkelys, glukoosi-fruktoosisiirappi, ruskea sokerisiirappi, vehnäjauho, inverttisokerisiirappi, happamuudensäätöaineet (E330, E524), raakalakritsi, salmiakki, aromit, hedelmämehutiiviste, suola, paahdettu sokeri, värit (E100, E120, E141, E150c, E153, E160b, E160e, E171), kasviöljy, pintakäsittelyaineet (E901, E903, E907) ja stabilointiaine (E420).

Huh huijaa. En ole kovin kova syömään karkkia, joten nyt ällöttää.

Ps. Kuva on otettu arvostelun jälkeen. Kulho oli siis alunperin hieman täydempi. Ennen arvostelua minulla oli varmaankin jotenkin matala verensokeri, kun en osannut tarkentaa kameralla noihin karkkeihin.

15 kommenttia:

Dårka kirjoitti...

Sä olet niin hyvä testaaja, että voisit seuraavaksi testata appelsiinimehut :)

Tiina kirjoitti...

Kaikki maailman (tai Suomen) appelsiinimehut? :D Huh huh...
Mä kyllä tykkään appelsiinimehusta, mutta se taitaisi olla aika pitkäaikainen projekti. Voin kertoa, että tiivisteistä parasta on Ekströms ja tuoremehuista parasta on Tropicana hedelmälihan kanssa.

Dårka kirjoitti...

Ei tarvikaan kun voittaja selvisi jo. Mä en ymmärrä miksi muuta kuin Tropicanaa saa edes myydä... no ehkä Brämhultsia lukuunottamatta.

seeds kirjoitti...

Voisin kyllä kanssa olla kiinnostunut lukemaan appelsiinimehuarvostelun :)

Tropicanaa on kyllä aika vaikea päihittää... Brämhults tosin saattaisi olla aika kova kilpailija. Henkilökohtainen suokikkini on silti Valion Luomu appelsiini mehu, jos siis suosikki määritellään sen mukaan mitä eniten ostaa. (Ja tietty itse puritettu on ihan sairaan hyvää, vähän käytetyistä appelsiineistä riippuen. Ostin joku aika sitten lähikaupasta luomuaplareita, jotka olivat pieniä ja melkein mahdottomia kuoria, mutta ihan mielettömän hyvä mehuna. Hyvän makuisia ja siitä pienen pienestä appelsiinista tuli paljon enemmän mehua kuin keskimääräisestä isosta)

Penni kirjoitti...

Aika hyvät pojot annoit Siwa-säkille. Minäkin testasin eilen, mutta en ollut ihan noin tyytyväinen. No, ehkä se on sekoituspussiksi ihan hyvä. Ostin siwa-satsin eli kaksi pussia... Ja ihan siksi, kun täällä oli puhetta. Siis ennen kuin luin edes arvostelua :D

Mössö-appelsiinimehut on ällöjä.

Tiina kirjoitti...

Dårka, tarttee varmaan sitten testata tuota Brämhultsia. Nevö höörd.

Seeds, ehkä mä teen appelsiinimehututkimuksen sitten, kun mulla on riittävästi aikaa ja rahaa laitettavaksi siihen. :D
Joo, aito itsepuristettu mehu on kyllä aina kaikista parasta. Sitä vaan tulee aika harvoin tehtyä sen vaiva/määrä-suhteen takia.

Penni, tuossa Siwa-säkissä oli aika paljon sellaisia karkkeja, joista minä tykkään. Kuten nuo kinuskikuulat, lakutoukat, lätkäliigat ja paistetut munankaiset. Tuossa on siis enemmän hyviä karkkeja verrattuna normaaleihin valmiisiin sekalaisiin pusseihin. Paitsi ehkä englanninlakuihin, mutta sitä ei oikeastaan lasketa sekoitukseksi.
Tarkoitatko mössö-appelsiinimehulla sellaista, missä on hedelmäliha? Hedelmälihahan on ihan must!

Penni kirjoitti...

Minä en yleensä osta noita valmiita sekoituksia, joten en voi sillä tavalla vertailla. Mutta noista samoista nameista kyllä tykkään.

Juu, hedelmäliha = mössö. Yök. Syön appelsiinit appelsiineina ja juon mehun mehuna. Mitään välimuotoa ei tarvitse :)

Penni kirjoitti...

Paitsi ihan vastapuristettu mehu, se on tietysti parasta. Mutta en viitsi nähdä niin suurta vaivaa kuitenkaan.

Tiina kirjoitti...

Sä et nyt vaan tajuu... ;D

Penni kirjoitti...

Tunnetusti en :)

Dårka kirjoitti...

Kommentin innoittamana ostin pitkästä aikaa englanninlakridsia. Tässä pussissa on aivan täjuton määrä niitä pyöreitä kummallisen makuisia pienillä pallosilla päällystettyjä yksilöitä. Sanomattakin lienee selvää että nuo ovat ihmisravinnoksi kelpaamattomia. Mihin voi valittaa?

Tiina kirjoitti...

Ei voi valittaa, mutta voit lähettää ne mulle. Ne on toiseksi parhaita niistä lakuista. Parhaita on ne keltaiset ja vaaleanpunaiset pyöreät, joissa on laku keskellä.

Dårka kirjoitti...

Sorge. Mä laitoin ne jo roskiin, ehkä seuravalla kerralla laitan postiin. Niitä kammotuksia oli peräti 12 kpl påsessa.

Anonyymi kirjoitti...

Hedelmälihamehut eivät haittaa, ellei ole suussa aftoja tai jotain muuta kosketusarkaa?

Anonyymi kirjoitti...

"Epämääräinen hedelmäkarkkikokoelma"? Miksi edes yrität leikkiä karkkiarvostelijaa, jos edes Haribon peruskarkit eivät ole tuttuja? Haribon Matador Mixissä ovat olleet ainakin viimeiset 15+ vuotta.