Tykkäsin kyllä musikaalista kovasti. Siis lähinnä niiden kappaleiden takia. Muutenhan näytelmän juoni oli ikään kuin vain biisistä toiseen siirtymistä ja Beatlesin tarina oli tungettu todella tiiviiseen pähkinänkuoreen biisien välissä. Suosittelen kyllä ihan kaikille, jotka tykkäävät Beatlesin musiikista. Ja suosittelen myös syömään Palatsissa ennen esitystä (tai jälkeen, jos menee päivänäytökseen), koska ruoka oli tosi hyvää myöskin. Ja esityksen nimidrinkki, Strawberry Fields -mansikkamargarita, oli maukas.
Tuo Palatsihan on itsessään tosi hieno ja vanha rakennus. Siinä on Wikipedian mukaan toiminut vuodesta 1929 vuoteen 1991 asti elokuvateatteri. Mietin kyllä vähän, että mitähän elokuvia siinä on näytetty enää tuossa 90-luvun taitteessa, koska en kyllä muista ainakaan käyneeni siellä kuin joskus ihan pienenä tyllerönä. Siis niin pienenä, että en oikeastaan kyllä edes muista, olen kuullut vain juttuja. No tänä päivänä siinä on kuitenkin tuo musiikkiteatteri ja sisältä se on kyllä mahtavan hienon ja vanhan näköinen.
Loppuun voisinkin heivata teemaan sopivan sunnuntaiklassikon.
Kukas on muuten sinun lemppari-Beatlesi? Minun on John Lennon, tietysti.
12 kommenttia:
Jes. Tämä nyt on aivan ehdotonta klassikkokamaa. Ällistyttävästi tänään on näissä klassikkoympyröissä soiteltu taajaan The Beatles-biisejä. Ei tietysti suotta... Kait se Lennon on suosikki, jos nyt sellainen pitää valita...
No ei oo pakko valita, kunhan utelin. ;D
Mä en olekaan käynyt katsomassa muiden kappaleita, ehkä ihan sattumaa moinen? Vai onko muutkin käyneet katsomassa musikaalin tai ostaneet sen jonkun levyboksihässäkän mikä ilmestyi? :)
Mä ihmettelen miksi ruotsalaiset sanovat "biittels" kun puhuvat Beatlekseista. Mun suosikkibiittel on Yoko Ono.
Sitten historian myötähäpeälaatikosta:
Biittels-kuunnelma
Ymmärrettävistä syistä ko. kuunnelmaa ei käsittääkseni tekijöiden toiveesta esitetä enää koskaan.
Kuulostaa hauskalta, mutta ota ihmeessä ensi kerralla mut mukaan.
Mun lemppari-Beatle oli Stuart Sutcliffe. Sitä ei juuri kukaan koskaan edes muista, mutta se nousi mun suosikiksi, kun nuorna tyttönä luin Beatles-kirjan.
No, tietty Lennon, sen puolesta mitä kaikkea se jätkä sai aikaan elonsa aikana... Mutta Stuart kuolikin liian nuorena.
Mä kävin muuten joskus sata vuotta sitten katsomassa Svenskanissa Beatles-musikaalin, meidän ruotsin opettaja (amiksessa) halus välttämättä viedä. Oli muistaakseni ihan jees.
hah...oltiin siis samassa näytöksessä...Ajettiin täältä Turusta Tampereelle katsomaan esitystä, oli hyvä vaikka Porin version esiintyjät olivat mielestäni vielä parempia. Olivat myös "tuntemattomia" joten ei tuttu myös kotikadusta olo ei häirinnyt niinkuin eilen hiukan...
Dårka, heh, täytyy ottaa tuo kuunnelma kuunteluun tässä pikapuoliin. :D
Vai Yokosta tykkäät sinä.
JJ, no eihän siinä sitten, mutta ei tota samaa kuitenkaan mennä uudestaan. ;D
Mymskä, Stuart oltin jätetty tuosta musikaalista vallan ulkopuolelle. Mutta kaipa se tiivistäminen on aika pakollista.
Mä haluisin kanssa lukea jonkun Beatles-kirjan. :)
Anonyymi, jaahas, kukas sä niistä olit? :D
Mä en ole ikinä katsellut Kotikatua, niin ei harmainta aavistustakaan kuka niistä on siitä tuttu. Ei siis häirinnyt onneksi.
"Vai Yokosta tykkäät sinä."
En sanoisi ihan noinkaan. Se on mun suosikki-biittel lähinnä siksi, että sai bändin hajoamaan ajoissa. Ei niiden höpöheinän sumentamista aivoista olisi ollut uudistumaan enää.
Oooo... Must have been ö mahtava shöy! Ja täytyy nyt tunnustaa että hiukka kyllä kadettaakin :)
Ja mie olen kyllä kanssa nii-in John -tyttö 8) Sit seuraavaks ihqin on kyl George :)
Mä taas symppaan Ringoa. Ja alkuaikojen Paulia (joka sitten tunnetusti kuoli ja korvattiin kaksoisolennolla).
Mulla on ollut George Harrisonista aika symppiskuva sen myöhemmin itsekseen tekemän musiikin myötä.
Tää menee kyllä ehdottomaan kärkiviisikkoon Beatleseista, jos sellaisen pystyisi tekemään ;)
Lähetä kommentti