Siksipä olikin aika ottaa taas Bärtil pois talviunilta ja asettaa se ikkunalaudalle ihmettelemään maailmaa.
Rönsyliljat halusivat väkisin tulla mukaan kuvaan.
Tällä hetkellä tuossa purkissa ei näkyvästi kasva kuin sammalta, mutta katsotaan ja toivotaan, josko se kärpäsloukkukin sieltä vielä nousisi.
Viime vuonnahan Bärtil oli lähtenyt itsekseen kasvamaan jo jääkaapissa, mutta silloin taisinkin venyttää talvilepoa lähes kuukautta pidemmälle kevääseen. Tänä talvena laitoin sen jo heti joulukuun alusta lepäilemään ja hibernaation kestohan on sen noin 3 kk.
7 kommenttia:
Mielenkiinnolla jään seuraamaan Bärtilin paluuta. Olo on kyllä taas kovin skeptinen tuota ruukkua katsellessa ;)
Tiedän, että monet teistä saattaa olla hyvin skeptisiä aina tälleen keväisin, mutta kyllä minä luotan Bärtilin nousuun ja paluuseen! ;)
Odotan innolla Bärtilin paluuta :D Kuvittelenko vain vai onko päivitystahtisi hieman hiipunut entisestä? Juttujasi on niin mukava lukea! Oikeasti hyvää tekstiä ja hyvää sarkasmia. I want more! :)
Rättejä satelee täälläkin. Rohkeesti vaan pää pystyyn, Bärtil, ja aurinkotervehdystä treenaamaan!
Eudokia, voi kiitos kannustuksesta. :) Et varmaankaan kuvittele. Yritän tsempata.
Zepa, onneksi ensi viikolle näyttäisi olevan luvassa aurinkoisia päiviä. :)
Voi että, oikein hyvää kevättä Bärtilille!
On nää sitkeitä kavereita, Boris-lajitoveri oli kasvattanut kymmenkunta pikkusuuta jääkaapissa joten kalevalanpäivänä oli aika siirtyä ekoilta talviunilta jälleen ikkunalle. :D Kesäksi sitten taas parvekkeelle. :)
Lähetä kommentti