Minusta on jotenkin surullista, että tämä naistenpäivä tuntuu olevan kovin vaikean oloinen asia osalle naisista. Vähän niin kuin kiitosten tai kehujen vastaanottaminen. Vähättelyn kautta. Olisiko siinä peiliin katsomisen paikka? Sen sijaan, että arvostettaisiin naisten tekemiä uhrauksia ja saavutuksia kautta historian, asiaa lähestytään sillä iänikuisella kysymyksellä: "Koska on miestenpäivä?" Vähän niin kuin nollataan koko naistenpäivä, koska miehillä ei ole omaa vastaavaa päivää. Sama keskustelu 8.3. joka vuosi. Yhtään miestä en ole tavannut, jolla olisi ongelma naistenpäivän kanssa.
On niin helppo tuudittautua siihen omaan tasa-arvon ja hyvän olon tunteeseen, kun elää 2010-luvulla Suomessa. On helppo unohtaa ne kaikki maailman naiset, jotka elävät tänä päivänäkin nyrkin ja hellan välissä. On myös helppo unohtaa, ettei meidän isoäitimme eivätkä äitimmekään ole aina eläneet näin(kään) tasa-arvoisessa maailmassa kuin tänä päivänä.
Tämän päivän Suomessa naisen pahin vihollinen taitaa olla nainen itse. Naisilla tuntuu olevan kauhea tarve alentaa itsensä, tai ainakin kanssasisarensa. Jos joku suomalainen nainen menestyy, niin ehkä sitä on vähäsen pakko kuitenkin dissata. Eikä se nyt taatusti ainakaan syystä ole menestynyt, tai omilla ansioillaan. Mietitään nyt vaikka Sofi Oksasta. Puhdistus on voittanut kotimaassa Finlandia- ja Runeberg-palkinnot, Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon, ranskalaisen Prix Femina étranger-palkinnon sekä Euroopan kirjallisuuspalkinnon. Ja mistä meillä keskustellaan? Siitä, kun Sofi on niin ruma ja ihan kauheat hiukset ja ihan kaamee femakko ja lesbokin vielä (joka muuten on naimisissa miehen kanssa). Niin mitä väliä sillä on, miltä naiskirjailija näyttää? Eivät ne mieskirjailijatkaan mitään kaunokkeja ole, mutta taatusti heidän saamiaan palkintoja oltaisiin arvostettu enemmän.
Ja ihan vaan tiedoksi, siskot, että kansainvälistä miestenpäivää on vietetty maailmalla 19.11. jo vuodesta 1999 alkaen. Vuosina 2008-09 mm. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat ottaneet virallisesti tuon päivän kansainväliseksi miestenpäiväksi. Toivon todella, että Suomi tulee pian perässä, niin vältyn katkaisemasta verisuonen päästäni seuratessani tätä jokavuotista debattia aiheesta. Ja ihan siksikin, että suurin osa miehistä sen ansaitsisi. Kuten suurin osa naisista ansaitsee naistenpäivänsä.
Minusta jokaisen naisen, joka vähättelee naistenpäivän merkitystä, tulisi hävetä.
11 kommenttia:
Kauheen vähän on täällä meilläpäin live-elämässä tänä vuonna minkäänlaista onnittelujuttua tai muuta mekkalaa asian suhteen. Edes ne, jotka tavallisesti mellastaa heti aamusta naistenpäivän onnittelujen kans, nekään ei sano mitään.
Mutta nythän onkin laskiaispullapäivä! Nam nam!
Joo, ei mullakaan live-elämässä. No en kyllä ole edes puhunut tänään kenenkään kanssa live-elämässä, joten... :D
En itse asiassa olis edes tiennyt koko päivästä, jos en olis herättyäni tsekannut Facebookin seinän.
Mutta siis mitä? Onko TAAS laskiaispullanpäivä?!? Eikä mul oo pullaa!
Mä sain töissä peräti kolmet onnittelut! Jei!
Mä en oo ajatellut naistenpäivää ees noin syvällisesti... Mä vaan odotan saavani kukkia ja ihailua! =) Mut ei tullu kukkia, eikä Hamletkaan ois muistanu koko päivää ellei joku työkaveri ois muistuttanut! =D Venäjällä tää päivä on suurta juhlaa, ruusujen ja poskisuukkojen fanfaaria sekä kuohuviiniä. Olisinpa siellä!
Eikä mul oo pullaa!
Aika karseeta toi tommonen, mutta miten asian voisi korjata? Ja oletko jo ryhtynyt suorittamaan korjausliikettä?
Minja, mä en ole edelleenkään edes nähnyt ketään tänään, niin kukaan ei ole toivotellut mitään irl. Valkkasinpa huonon päivän pysytellä kotona!
Ofelia, no en mäkään, mutta ärsyynnyin tuossa heti aamusta siihen miestenpäivä-keskustelutulvaan, niin täytyi purkaantua. :D
Venäjällä kaikki on suurempaa!
Dårka, en. Valitettavasti olen yhä pullaton. :/
Just sain luettua Aino Kallakselta (Kallaalta, Kallasilta?) kokoomateoksen, jossa oli Reigin pappi, Barbara von Tisenhusen ja Sudenmorsian. On ajat muuttuneet, on. Mutta ei ilmaiseksi.
Tänään viimeksi sain vääntää ystävättären seinällä aiheesta "Haluavatko feminismit ahtaa kaikki naiset samaan epänaiselliseen muottiin." Huoh, vittujeejee.
Exälläni oli aina tapana ottaa puheeksi miestenpäivä. Hänen mielestään ei ollut mitään tarvetta naisten erityisyyden korostamiselle eikä hän koskaan naistenpäivää mitenkään huomioinut.
Yhdeksän vuoden aikana taisin muuten saada häneltä kukkia kaksi kertaa. Kerran nimpparina ja toisen kerran pari päivää sen jälkeen kun kerroin haluavani erota.
Otin kukat ja läksin.
Kaikki päivät, jolloin voi odottaa saavansa lahjoja, on kivoja.
Ja mitä tulee Sofi Oksaseen, niin muuten koko tyyppi ei juurikaan kiinnosta, mutta mun kunnioitus sitä rouvaa kohtaan laski, kun se oli Tanskassa antamassa kuvaa suomalaisuudesta. Ensinnäkään, en ymmärrä, miten joku virolainen voi kylvää maailmalle kuvaa suomalaisuudesta ja toiseksi on mun mielestä aika kohtuutonta selittää, että käytännössä kaikki suomalaiset miehet on juoppoja vaimonhakkaajia. Mun mielestä ihan idiootti koko akka, enkä aio ikinä lukea yhtäkään sen kirjaa.
Näemmä tukka ja järki ei pysy samassa päässä...
:)
-Olga-
Kaisa, feminismi on pohjimmiltaan kaunis aate, joka on nykyisin joidenkin tahojen toimesta saanut ruman kaiun. Se on harmi.
Kirsikka, huvitti tuo kukkien tuominen sen jälkeen, kun ilmaisit halusi erota. Niillähän sitä saakin tilanteen korjattua. :D
Olga, mua ei henk.koht. kiinnosta pätkääkään mikään suomalaisuuden kuva muissa maissa, joten asia ei häiritse. Pitäisi kuulla tai lukea jostain sanatarkkaan mitä Sofi on sanonut, koska epäilen lehdistön olevan hiukan taipuvaista asioiden värittämiseen. Ettäkö Sofi olisi oikeasti sanonut, että käytännössä kaikki suomalaiset miehet ovat juoppoja naistenhakkaajia...
Toisaalta kukin meistä on oikeutettu mielipiteisiinsä. En valitse kuluttamaani taidetta (ml. musiikki) sen perusteella, mitkä ovat taiteilijan henk.koht. mielipiteet asioista. Pääasia, että lopputuote on hyvä.
Ihan pakko sekaantua tähän sen verran, että Sofi Oksanenhan on itseasiassa suomalainen. Syntynyt, kasvanut ja käynyt koulunsa Suomessa. Sofin äiti on syntyjään virolainen, isä on suomalainen. Että Sofilla on kyllä ihan samat oikeudet puhua suomalaisista miehistä kuin kellä tahansa muullakin suomalaisella. :)
Eikä se mielipidekään mun mielestä ollut ihan noin kärjistetty, mut siitä on jo kauan, enkä muista sitä enää kunnolla, mutta kun se on lehdistössä irrotettu asiayhteydestä, niin kuulostihan se vähän pahalta.
Lähetä kommentti