31. elokuuta 2012

Ramble on

Ai niin, täytyy varmaan pitää teidät kärryillä terveydentilastani. Ne tiistaina mainitsemani olot tulivat ja menivät. Nyt olo on taas siis ihan normaali. Todennäköisesti oikeassa olivat ne, jotka epäilivät nesteiden poistumista kehosta. Aika outo juttu, mutta ilmeisesti se neste poistui sitten päästä asti, heh heh. Viikonloppuna kyllä söin itseni ähkyyn useamman kerran ja sitten viikonlopun jälkeen taas en, mutta koskaan ennen kroppani ei ole reagoinut sellaiseen tuolla tavoin. Mutta ehkä tämä uusi uhkea... ei kun siis urheilullinen elämäntapani on aiheuttanut sen, että aineenvaihduntani on alkanut toimia eri tavalla ja kroppaan kerääntyneet nesteet syöksyvät Niagaran tavoin minusta ulos parin päivän ajan. Mutta ainakaan emme nyt todennäköisesti saa blogivauvaa tällä kertaa.

Uuudesta urheilullisesta elämäntavasta puheenollen, olen nyt käynyt muutaman kerran spinningissä. Pari ensimmäistä kertaa kävin puoli tuntia kestävässä kevytspinnissä ja tulin siihen tulokseen, että ei tunnu missään. Vaikka vääntäisin vastuksia isommalle, niin puoli tuntia on ihan liian lyhyt aika mihinkään. Eihän siinä ehdi edes hengästyä, kun seuraavaksi taas jo jäähdytellään. Eilen kävin 45 minuuttia kestävässä kuntospinnissä, joka oli toki raskaampi kuin kevytspin, mutta silti tunnin jälkeen oli fiilis, että tässäkö se nyt oli sitten. Olen varmaan tuolla Bodypumpissa jotenkin opettanut itseni siihen, että jos ei tunnin aikana vedä jaksamisen äärirajoilla, niin se ei ole mitään. Ei kai tässä auta muu kuin mennä seuraavaksi siihen kaikista raskaimpaan spinniin ja sen jälkeen pudota puolikuolleena satulasta.

Olen ihan kauhuissani lukenut uutisia siitä 8-vuotiaasta tytöstä, jonka isä ja isän naisystävä kiduttivat hengiltä. Vain ihminen pystyy noin puhtaaseen pahuuteen. Vaikka olen olevinani miten zen ja hyvä ihminen, etten haluaisi tappaa kärpästäkään, niin tämmöisten ihmispaskiaisten kohdalla sisäinen buddhani lakkaa kyllä hymyilemästä. En todellakaan pahastuisi, jos joku nuijisi nuo tekijät henkihieveriin (tämä ei ole kehoitus, ainoastaan mielipiteeni). Samoin toivon, että lastensuojelu joutuu edesvastuuseen asiasta. Joo, jokainen tekee virhearvioita työssään joskus, mutta jos 8-vuotias lapsi alkaa itkeä, kun kuulee joutuvansa takaisin isänsä luokse, niin eikö jonkun hälytyskellon pitäisi alkaa soida.

Tänään on viimeinen työpäiväni tältä erää, mistä olen kauhean iloinen, vaikka oikeasti kai pitäisi olla surullinen. Työpaikka olisi kyllä kiva olla olemassa, mutta ehkä joku muu, jossain muualla. Älkääkä käsittäkö väärin, tykkään työkavereistani tosi paljon, mutta täällä on niin paljon kaikkia mieltäni puuduttavia asioita. En tiedä pitäisikö laskea 1+1, kun aiemmin sain huomauttelua painoni putoamisesta ja tänään sain läksiäislahjaksi (kirjoitin ensin vahingossa että läskiäislahjaksi, mikä olisi ollut kyllä aika kuvaavaa) kauhean kasan suklaata. Vihjaavatko ne jotakin? Tykkäävätkö ne muhkummasta?

Olen myös miettinyt, että pitäisikö minun kirjoittaa yksi blogikirjoitus aina yhdestä aiheesta, jotta se olisi yleisölle helpompi käsitellä? En siis väheksy teidän älykkyytänne, mutta kun tämäkin kirjoitus rönsyili neljässä (tai nyt jo viidessä) eri aiheessa. Kommentoinninkin kannalta voisi olla helpompi keskittyä aina yhteen aiheeseen kerralla, mutta minkäs teet, kun on tippaleipäaivot. Tai sitten pitäisi kirjoittaa neljä lyhyttä kirjoitusta päivässä, mutta se tuntuisi jotenkin liioittelulta. Mutta valitkaa toki suosikkiaiheenne ja kommentoikaa sitä (jos huvittaa), tai vaikka kaikkia aiheita kerralla ja yhdessä lauseessa.

16 kommenttia:

Samaan aikaan toisaalla kirjoitti...

Rönsyily on helt okej! Itsekin tulee joskus rönsyiltyä useampaankin suuntaan.

Suklaat äkkiä jakoon! Jotkut ihmiset on inhottavia pienenkin onnistumisen sabotoijia, vaikka tarkoittaisivat vaan hyvää. EI RUOKAA LAHJAKSI, jollei sitä erikseen ole toivottu, sanoo Kauko!

Miten sulla ei voi tuntua spinning missään? Oot jossain superhuippukunnossa! Itse ei tarvi ku nähä se pyörä niin jalat on jo maitohapoilla ja hiki virtaa lailla Volgan. Et tainnut olla tupakoitsija vai?

Kauko

Jarno kirjoitti...

Joo, rönsyily on sallittua, kuten "uhkea elämäntapa" :D Hyvä ettei ollu mitää sairauksia.

Tiina kirjoitti...

Kauko, en mä edes ole niin hyvässä kunnossa, ihan oikeasti. Joku juokseminen tai rappusten kiipeäminen on ihan läkälääh. Siksipä epäilenkin, että nuo spinning-tunnit on olleet ihan hurjan kevyitä. No eipä mitä, menen vielä joku päivä siihen sykespinniin ja katsotaan, miten sitten suu pannaan. ;)
Tuo suklaiden ostaja kyllä tarkoitti ihan pelkkää hyvää eikä ole kauhean kiinnostunut onko jonkun kilot lisääntyneet tai vähentyneet, joten silleen en kyllä siitä harmistunut, kun tiedän, ettei hän tosiaankaan ajatellut asiaa. Ja nuo on sentään Tallipihan suklaita, joten taidan kyllä syödä ne ihan itse! Jos nyt ei kerralla kuitenkaan. :D

Jarno, no hyvä, jos rönsyily sopii teille. :D Ja mustakin on tosi hyvä, ettei se ollutkaan virtsis tai varsinkaan mikään ikävämpi!

Annikki kirjoitti...

Väännä enempi vastusta siitä pyörän nupista, niin johan alkaa väsyttää. Minulle ne kevyttunnitkin on aika raskaita, kun olen turhan innokas laittamaan vastusta. Sitten en oikein jaksakaan niitä rankempia tunteja, kun en ymmärrä, että pitäisi tehdä pienemmällä vastuksella.

Neo kirjoitti...

Rönsyily olis kivaa aina sillon tällön. Tänäänkin mielessä olisi miljoona asiaa, joten en sitten saa kirjoitettua mistään niistä. Luonnoksiin tallentuu siis monia alkuja, joista en myöhemmin saa otetta kuitenkaan. Joten tämä sun tapa on paljon parempi. Mun mielestä. :)

Spinningit on just niin raskaita kuin sä niistä itselles teet. Ja toisaalta niiden ei kuulukaan tuntua samalla tavalla kuin pumpin. Olen ollut myös sellaisessa spinningissä, jonka jälkeen kävelin kuin vastasyntynyt varsa - epävarmoin askelin. Mutta jos kaipaat enemmän jotain niin reippaasti kiinni vastusnamiskasta.

Tiina kirjoitti...

Annikki, väännän, väännän, mutta kun olin nyt ekaa kertaa siinä kuntospinnissä, niin eihän sitä voi tietää mitä tuleman pitää, joten noudatin ohjaajan ohjeita.

Neo, niin olen mä siis ennenkin käynyt spinningissä, mutta nyt oli siis jokuseen vuoteen eka kerta. Että kyllä mä tiedän miltä sen kuuluu tuntua eikä noi ole tuntuneet. Voinhan mä toki vetää vastukset tappiin, mutta jos ohjaaja sanoo, että tasaista tietä tai kevyttä ylämäkeä, niin onhan se vähän tylsää, jos ite sitten vetää jotain jyrkkää ylämäkeä. Että ehkä helpompi ratkaisu on mennä oikeasti raskaampaan spinniin, jossa on tarkoituskin saada syke ylös, kuin olla kevyemmässä spinnissä ihan poikki, kun toiset ei ole.

Neo kirjoitti...

Onhan tossakin tietty pointtia. Meen ite siihen spinningiin, mikä sattuu sopimaan mun aikatauluun oli se kevyttä tai ei niin kevyttä, ja teen sit oman fiiliksen mukaan tasamaata vastatuuleen tms. Mutta tietty jos pystyy menemään sinne raskaampaan aikataulun puolesta, niin se on tosiaan helpoin ratkaisu.

Tiina kirjoitti...

Joo, no noita raskaampia on about sata viikossa ja tota keskikevyttä/-raskasta vain kerran. Että siinä mielessä on helpompi mennä sille raskaammalle. Vaikka kyllä mua vähän jännittää, että mä läkähdyn sinne.
Voin raportoida sitten tilanteesta. Jos taas musta ei kuulu enää koskaan, niin olen menehtynyt. ;D

Neo kirjoitti...

Öh, sitä vastusta saa tarvittaessa vääntää myös pienemmälle. Mä haluan mun raportin, joten älä menehdy. ;D

Tiina kirjoitti...

Niin saa, mutta eihän sitä kato kehtaa, jos toiset vetää ihan täpöö... ;D

Anonyymi kirjoitti...

En suosittele liikuntaa kenellekään. Itsellänikin on hyvä kunto, mutta se pitää olla ilman kuntoilua.

Mikäli liikunta auttaa jaksamiseen, niin teillä on jokin laajempi infektio elimistössä, sillä liikunta vähentää tulehdusta elimistössä. Itse infektion aiheuttajalle liikunta ei kuitenkaan tee mitään. Syynä on varmaan monissa tapauksissa toksoplasma, sillä sen olemassaoloa kukaan ei voi kiistää, eli 30-80% Euroopan väestöstä infektoituneita. Sillä on useinkin liian lieviä oireita, että ihmiset tajuaisivat että se on heidän ongelmansa.

Raskaampi liikunta on selvästi haitallista elimistölle, hiihtäjillä astmaa, maratoonareilla sydänongelmia, ja puolimaratoninkin jälkeen voidaan useimmissa ihmisissä havaita troponiiniarvojen kohoamista, mikä on todiste siitä että sydän vaurioitui lievästi juoksussa. Sydänhaittoja on havaittu niinkin pienillä määrillä kuin yli 3t viikossa harrastetulla säännöllisellä kuntoliikunnalla (juoksu, pyöräily, uinti). Tämä haitta ei tule suoranaisesti rasituksesta, vaan siitä että rasitus heikentää immuunipuolustusta, mikä sitten saa allaolevan infektion leviämään nopeammin.

Anonyymi kirjoitti...

No niin, nyt kun blogivauvaa siis ei olekaan tulossa, täytyy tässä nyt todeta että aivan selvästi meiltä on pimitetty asioita, kuten esimerkiksi tämän potentiaalisen blogivauvan isä. Miksi emme ole kuulleet tällaisesta tärkeästä yksityiskohdasta mitään? Eivätkö lukijasi ole minkään arvoisia? Vai olemmekohan taas tekemisissä sellaisen bloggaajan kanssa joka ei kerrokaan blogissaan elämästään kaikkea...

Celia kirjoitti...

Viimeisin anonyymihan sen sanoi, mitä en olisi edes mielessäni kysyä sinulta ;DDD Ensimmäisen anonyymin kanssa taas olen täysin eri mieltä. Ihmiset ovat tehneet kautta historian raskasta ruumiillista työtä, mutta koska se on poistunut elämästämme, tarvitsemme tilalle liikuntaa. Kohtuus kaikessa, myös liikunnassa on minun mottoni.

Mutta joo, väännä nupit lounaaseen, jos alkaa heikottaa spinningissä, Tiina. Sinulla on saattanut olla alkava virtsatientulehdus, mutta pääsit tällä kertaa helpolla.

Joskus nuorena oli samanlaisia ikäviä tuntemuksia ja silloin join paljon vettä, ja muistin pukea villahous-, eh, pidin huolen, etten kylmety. Vesi huuhtelee systeemistä pesivät bakteerit. Tällainen oli yleinen lääkärin vahvistama käsitys kolmisenkymmentä vuotta sitten ja uskon, ettei käsitys ole kovin paljon tästä muuttunut veden juonnin ja pukeutumisen tärkeyden osalta.

Celia kirjoitti...

P.S. Minähän taas en osaakaan juuri muuta kuin rönsyillä, siksi sallin sen muillekin. Kadehdin kyllä yhden asian bloggaajia, mutta rönsyily luonnistuu parhaiten.

Tiina kirjoitti...

Anonyymi #1, ootapas hetki haen foliohattuni ja itse asiassa pari rullaa foliota, että voin kääriytyä siihen kokonaan.

Anonyymi #2, ei tokikaan, kerron täällä IHAN KAIKEN elämästäni.

Celia, voihan se olla ollut alkava virtsis, mutta en oikein usko siihen, koska oireet ei tosiaan täsmänneet siihen mitä olen aiemmin virtsiksissä kokenut. Itse asiassa minulla oli nuorempana virtsis niin usein, että opin jo pelkästä virtsan hajusta tunnistamaan sen. Nyt ei ollut sen enempää hajua kuin kirvelyäkään ja siis sitä itseään tuli normaalia enemmän.
Onhan sitä neitsyetkin synnyttäneet, niin mistä sitä tietää mistä blogivauvat saa alkunsa. Ehkä jostain biteistä?
Jos tässä nyt ihan tälleen kahden kesken sinulle tunnustan, niin jos olisin oikeasti pelännyt olevani raskaana, niin tuskin olisin vitsaillut asialla. ;) Se oli siis vitsailua, jos lukijalle ei välittynyt.

Anonyymi kirjoitti...

Kirjoita vain joka aiheesta erikseen kunhan jokainen postaus on yhtä pitkä kuin tämä.