Mainitsin tuossa muutama postaus takaperin ohimennen yhdestä unestani, jossa yksi miespuoleinen opiskelukaverini istui sylissäni ja rapsuttelin sen päätä. Eilen illalla ihan oikeassa elämässä se poika istui sohvallani ja soitteli kitaraani. Ja katsoi minua pitkään sinisillä silmillään ja hymyili. Eikä kääntänyt katsettaan pois, kun katsoin takaisin. Niin monta kertaa, että hämmennyin. En minä ymmärrä koska katsotaan muuten vaan ja koska pidetään silmäpeliä. En tajua näistä jutuista mitään. Se on nätti ja urheilullinen ja rock, sillä on valloittava persoonallisuus ja se saisi ihan kenet tahansa. Ei sellaiset pojat pidä silmäpeliä tällaisten tyttöjen kanssa kuin minä.
Sitä paitsi en halua ihastua. Taitaa olla myöhäistä. En tykkää siitä, miten se saa perhosia lepattelemaan vatsassani. Tykkäänpäs. Tämä mennyt talvi oli ihan liian rankkaa vuoristorataa tunnepuolella. En halua mitään osumaa nyt enää. Elän ehkä ilman miehiä lopun elämääni. Sanoin juuri Riikan blogissa, että en löydä itsestäni sitä tyttöä, joka parin tapaamisen jälkeen alkaa miettiä avioliittoa ja lapsia ja loppuelämää yhdessä, mutta voi hitsi me saataisiin kyllä nättejä mustatukkaisia lapsia yhdessä. Sitä paitsi ei tämä ole parin tapaamisen jälkeen. Tämä poika on kyllä sellainen, josta tykkään vilpittömästi ihan kaverina tai minä tahansa muuna. En tunne sellaista riipivää tuskaa, jos vaikka kun en koskaan saa pussattua sitä poikaa. Haluan heittää vaatteet kuuseen ja rietastella sen kanssa. Sitä paitsi en varmaan koskaan enää saa sitä sohvalleni soittelemaan kitaraa. Enkä ole ihastunut. En. Olenpas.
Mutta ihan vähän vaan.
Bygones.
Postauksen kuva: Pon and Zi © Jeff Thomas
20 kommenttia:
Mitään ei saisi jättää uskaltamatta vain siksi, että pelkää mahdollista tuskaa - mutta pirun vaikeaahan se on. Jos minun painavaan sanaani on mitenkään maailmankaikkeuden edessä mahdollista vedota, niin minusta sinä kyllä olisit ansainnut nätin ja urheilullisen ja rockin valloittavan persoonallisuuden, vaikka sitten kaikki samassa paketissa.
Voi kiitos Alccis, oot ihku. :)
Mieluiten samassa paketissa. Mutta mä tuossa joulun alla uskalsin pelkäämättä tuskaa, niin nyt en taida uskaltaa. Sitä paitsi... niin, eipä tästä tiedä. Katsotaan päivä kerrallaan. :)
Uskallatpas. Oletpas. Saatpas.
Niijja, sä mitään yksin elä loppuelämääsi. Sellainen on minunkaltaisiani varten.
Heippa!
Taisin tuossa toissa yönä tulla Ofelian(?) luota tänne ja jäin pitkäksi aikaa lukemaan. Tulin uudestaan ja ajattelin nyt jättää tassuni jäljen käynnistäni koska uskon, että palaan edelleen...Jos sopii?
-Stansta-
Go for it!!! Minähän olen aina yllyttämässä ihmisiä metsästämään kohteitaan, mutta kyllä tuo minusta kuulosti ihan silmäpeliltä. ;-) Eli Mymskän sanoin uskallatpas, saatpas... ja vaikka mitä!
"Ei sellaiset pojat pidä silmäpeliä tällaisten tyttöjen kanssa kuin minä"
-VÄÄRÄ ASENNE TIINA! Ole ylpeä itsestäsi, ajattele, että olet juuri sellainen tyttö, joka saa juuri sellaisen pojan kuin haluaa! Nih!
-minh-
Ooh! Kuulostaa ihanalta :)
Uskalla!
Voi teitä.
Mymskä, äläpäs sano. Jos mä itse valitsen niin...
Toisaalta tykkään kyllä miehistä niin paljon, etten usko tekeväni sitä valintaa.
Kiitos luottamuksesta. :)
Stansta, sallin, tai jopa vaadin, että tulet uudestaan. :D
Kiva kun jätit tassusi jäljen.
Ofelia, niin, mustakin se TUNTUI silmäpeliltä, mutta se oli jotenkin hämmentävää kun oli muita ympärillä ja sitten... niin, en tiedä.
Minh, hmm, niin kai sitä pitäisi. Jotenkin musta tosin tuntuu, että vaikka uskoisin mitä, niin se ei auttaisi. Mutta toi oli varmaan väärää asennetta myöskin. :D
Mari, äh, eih, emmä... En kyllä oikein tiedä edes mitä tässä pitäisi uskaltaa.
Mä varmaan sain tän nyt kuulostamaan ihanammalta kuin mikä se tilanne oikeasti oli. :D
Hiton tylsäksihän elämä käy, jos ei salli pieniä lepakoita vatsaan edes hetkittäin. Ja voisin toki neuvoa kutsua porukkaa uudestaan sohvalle kitaraa soittelemaan, jotta voisi selvitellä Nashin silmäpeliteoriaa vähän pitemmälle.
Tosin itse en tietenkään saisi mitään sellaista aikaan, joten olen ehkä vähän väärä henkilö neuvomaan.
Ihan hyvä ajatus, mutta tässä on sellaisia olosuhteita, ettei välttämättä ole kovin luontevaa uusia tilannetta enää.
Ja totta, tylsäähän se olisi. Eikä tää nyt oikeasti ole niin vakavaa, täytyi vaan saada toi tilanne ulos systeemistä. :)
'Minunkaltaisillani' tarkoitinkin juuri sellaisia, jotka päättää luopua koko pelistä. Ja sä et kyllä mitenkään voi kuulua meihin, jotenkin sussa vaan on enemmän.
Eikä se mun luovuttaminen johdu siitä, ettenkö tykkäisi miehistä. En vaan osaa olla niiden kanssa, joten helpompaa on ilman. Ja tämä on sitä oikeata luuseriutta :D
(vaikka en mä kyllä itseäni halua sellaiseksi nimittää, kun olen oppimassa ihan uudenlaisia ajatuksia... :))
Okei, no pitäiskö sanoo, että mun liha on niin heikko, etten pystyisi vaikka päättäisinkin. :D
Mutta jotenkin ne miehet ei vaan tajua sitä, että mussa on jotain superhienoa mitä ilman niiden ei kantsis elää.
(Niin en mä toki myöskään tarkoittanut, että sä olisit ilman miestä muuta kuin omasta halustasi).
Kaikki liha tottelee kuria! :D
Henki se on, mikä on heikko...
Miehet ei jotenki vaa tajuu.
♥ ihastusta ilmassa ♥
Mymskä, joo, mä en oo kurin ystävä ollenkaan. Varsinkaan itelleni en jaksa pitää kuria. :D
Riikkis, kevät...
No jos ihan rehellisiä ollaan, niin oon kyllä tykännyt kyseisestä hemmosta alusta asti ihan tosi paljon, mutta jotenkin nää perjantaiset katsekontatkit sai mun vähäisenkin järkeni heittämään häränpyllyä. Mut eiköhän tää tästä palaudu.
Eikä muuta kuin iloitsemaan häränpyllyisistä kevättunnelmista!
On tää kutkuttava tunne kyllä ihan mukava. Vaikkei se tykkäiskään takaisin. Voi kun osaisi lukea toisten ajatuksia...
Valitettavasti lepakot vatsalla rajaa 50% väestöstä pois.
Kevät kevät kevät :)
hehehe... Tiina on ihiksissä.
Ja hei, haluaisitko sä mukamas lukea toisen ajatuksia???? Mitä hauskaa tässä koko hommassa enää sitten olis???
Lähetä kommentti