20. toukokuuta 2009

Ja mä kävelen tätä tyhjää tietä taloon jota kodiksi kutsutaan, vaikka siellä ei ole minulle ketään, olen yksin tällä tyhjällä tiellä



Laittakaa tuosta soimaan taustamusiikiksi.


Kopsasin tämmöisen meemin amimorphisista. Positiivisuus on perseestä, nääs.


Mikä on paskaa...

1. Nimessäni:

Sukunimestäni en ole ikinä tykännyt, se on pitkä ja siinä on rumia kirjaimia, joita on ruma kirjoittaa. Vaikka kai sitä pitäisi arvostaa kun meitä on niin kovin vähän. Suvussa taitaa olla tällä hetkellä kaksi poikaa, jotka ehkä joskus jatkavat tätä ylvästä sukua. Ja yksi pikkuserkku on lisääntynyt, mutta ovat niin kaukaisia, etten oikein näe sitä meidän suvun jatkamisena. Ehkä parempikin vaan, jos loputaan.

2. Kasvoissani:

Iho on ihan perseestä ja tummat silmänympärykset ja kaikki karvat ja nenäkin on kamala ja aika paljon oikeastaa kaikki on vialla.

3. Vartalossani:

No siinä vasta kaikki onkin vialla. Varpaat on kuulemma söpöt, joten siitä ylöspäin kaikki muu on ihan paskaa. Tämän kaiken kauheuden keskellä on vielä iso arpi, josta en tykkää sitten niin yhtään.

4. Luonteessani:

Olen herkkänahkainen ja omahyväinen pikku paskiainen.

5. Vaatekaapissani:

Ne on aivan liian täynnä kaikkea käyttökelvotonta. Sitä paitsi ne on aivan älyttömän tyhmästi suunniteltu. Isoja syviä hyllyjä, joissa taaimmaiset vaatteet jää auttamatta hävöksiin. Etenkin kun hyllyt on aivan täyteen puristetut.

6. Kotonani:

Ahtaus. Sekasotku. Kuumuus. Ei ole vaatehuonetta eikä parvekettakaan. Eteinen vie suhteettoman suuren tilan näistä vähistä neliöistä. Tapetit on rumat ja likaiset. Puolet kaappien ovista ei pysy kunnolla kiinni. Lattian muovimattokin on ihan tosi ruma.

7. Työssäni:

No ensimmäisenä nyt tulee mieleen se, että sitä EI OLE. Btw, boikotoikaa kaikki tänä kesänä Koffin tuotteita.

8. Ystävissäni:

Selkäänpuukottavia paskiaisia. No ei vaan, on muutama ämmä ja yksi ee, joihin tiedän voivani luottaa. Muiden ystävyydestä en ole niin vakuuttunut. Ylipäänsä pidän ennakko-oletuksena, ettei minusta oikeasti pidetä, vaan seurassani ollaan ehkä velvollisuudesta tai tottumuksesta. Tästä seuraa noidankehä, että pidän lähes kaikki käsivarren mitan päässä itsestäni, jolloin en pääse kiintymään kehenkään eikä kukaan pääse kiintymään minuun, jolloin taas oletan ettei minusta oikeasti pidetä.

9. Perheessäni:

Vanhemmat nyt on aina vähän rasittavia kaikessa hyväntahtoisuudessaankin. Välillä tuntuu, etten ole saanut napanuoraa vieläkään katkaistua ja se ahdistaa.

10. Harrastuksissani:

Se, etten ikinä jaksa harrastaa mitään. Ja se, että niitä ylipäänsä kysytään. Kitaraakaan en ole soittanut pieneen ikuisuuteen, vaikka muutama viikko sitten kyllä vaihdoin kielen ja viritin sen, joten taitoni ovat ihan ruosteessa.

11. Kumppanissa?

Palataan tähän kohtaan joskus myöhemmin.

12. Lemmikissäni/lemmikeissäni:

No tietty ensimmäisenä se, että ne vanhenee ja kuolee, tai sairastuu ja kuolee. Ja ettei lemmikkini varsinaisesti enää ole minun lemmikkini, koska näemme niin harvoin. Paitsi loppuviikon hengailemme yhdessä. Ja täytyy myöntää, että välillä ärsyttää ihan älyttömästi se, että täytyy mennä sinne eteisen käytävämatolle silittelemään ja rapsuttelemaan. Tulisi syliin niin kuin muutkin kissat. Tai edes olohuoneen puolelle.

13. Kielenkäytössäni:

Puhutaanko tässä nyt verbaalisesta vai fyysisestä kielenkäytöstä? Todennäköisesti se, etten osaa ymmärtää miksi joku toinen sana olisi rumempi kuin toinen. Kiroilu on tosi hyvä tapa purkaa agressioita. Jos lyö varpaan kipeästi, niin yksi kunnon aivittuperkelesaatana helpottaa kummasti. Lasten ja vanhusten kuullen tosin yritän olla puhumatta rumia, ja muutenkin tilannetaju on ihan kova juttu.

14. Musiikkimaussani:

No nyt tuli paha... Se on liian suppea. Enkä tarkoita suppeaa siinä mielessä, että haluaisin tykätä jostain Sunrise Avenuesta tai Tapani Kansasta, vaan siinä mielessä, että hyvää musiikkia on niin pajon enkä tunne siitä kuin ihan pienen murto-osan.

15. Kotikaupungissani:

Tamperehan on itse täydellisyys, mutta... Ensimmäisenä tulee mieleen elokuvatarjonta. Finnkino hallitsee parilla elokuvateatterilla Tampereen leffaskeneä ja päättää mitä täällä näytetään. Kaikki isot Hollywood-leffat pyörii taatusti, mutta pienemmän mittakaavan leffoja on vaikea nähdä, ellei sitten Niagara satu ottamaan ohjelmistoonsa niitä. Niin joo, ja mustamakkara tietysti. Yäk. Siitä ei tamperelainen pääse ikinä eroon. Missään.

16. Ruokavaliossani:

Yksipuolisuus. Olen todella laiska laittamaan ruokaa.

17. Lapsissani:

Tähänkin voidaan palata myöhemmin, mutta jos niitä olisi, niin ne olisivat varmasti täydellisiä maailman kauneimpia ja fiksuimpia enkeleitä. En käsitä miten muiden lapset ei ole yhtä täydellisiä kuin omani.

18. Naapureissani:

Vitsit. Oikeasti. Joillain naapureista on niin kuluneet vitsit, joita ne sitten kerta toisensa perään toiselevat kun törmätään hississä ja pitää smalltalkata. Uteliaisuus myös jossain määrin.

19. Nykyisessä elämäntilanteessani:

Voiko tätä edes sanoa elämäntilanteeksi? Minusta tämä on hyvin elämätön ja etenkin tilanteeton kohta aikajanassa.

20. Tulevaisuudessa:

En ole ennustaja, mutta uskoisin että kyllä sieltä jotain pientä ja kivaa tulee lentämään tuulettimeen. Ja kohta tässä pitäisi hypätä siihen oravanpyörään lopuksi elämääni. Ajatus ei yhtään houkuttele. Jos nyt onni käy, että ylipäänsä edes saisin töitä.


Ps. Olikohan historian pisin postauksen otsikko?

Pps. Julkaisin tämän vahingossa ennen aikojaan jollain kätevällä näppäinyhdistelmällä, mutta menköön nyt sitten. Korjailen kirjoitusvihreitä jälkikäteen.

16 kommenttia:

Mimmu kirjoitti...

Mä voisin lisätä tuohon listaan, että paskaa on myös se, ettei ainakaan sun eikä munkaan blogi päivity mun syötteenlukijaan. Ihme touhua...

Tiina kirjoitti...

Joo, mä huomasin tänään ihan saman! Mihinkään ei voi enää luottaa!
Koskeekohan tää bloggerin blogeja erityisesti? No, ehkä tää tästä...

Mimmu kirjoitti...

Ei se ees koske kaikkia bloggerin tilejä. Ilmeisesti täällä karsitaan niitä, jotka valittaa liikaa tai on jonkun mielestä liian tylsiä. Tiedä häntä.

Tosin saattaahan olla, että meidän kirjoitusten taso on vaan niin ällistyttävän hyvää, ettei joku taho (syötteenlukija) halua julkaista niitä, etteivät jotkut ihmiset lannistu ja lopeta omien, huonompien juttujensa kirjoittamista. NOT!!! :D

Tiina kirjoitti...

Ah, mä pidän tosta sun teoriastasi... Pidetään se! :D

Mimmu kirjoitti...

No se joku tajus, etten mä ookkaan ällistyttävän hyvä ja päätti päivittää mun tekstit...

Annikki kirjoitti...

Onpahan masentava meemi, en varmasti tee. Tulis varmaan takapakkia terapiassa, ja häviäis kaikki kauniit ajatukset kuin tuhkat tuuleen. Tuhkaustuhkat.

Mun kärpäsloukku muuten kuoli. Se pitäisi varmaan tuhkata grillissä. Tai ehkä se menee autuaammalle biojäteastialle.

Tiina kirjoitti...

Mimmu, höpsis. :)

Annikki, joskus on hyvinkin vapauttavaa olla negatiivinen ja masentava.
Mutta voi, mites se nyt meni kuolemaan!

Riikkis kirjoitti...

KIITOS Hassisen koneesta! KIITOS!

Tiina kirjoitti...

Riikkis on niin hyvä vaan. :)

Annikki kirjoitti...

Luulen, että se pääsi kuivahtamaan jo ennen joulua, kun reissusin vaan, enkä ollut kotona. Loukkuparka.

Hennookohan sitä enää uutta hankkia.

Tiina kirjoitti...

Voi voi, sun ois pitäny laittaa se uinumaan ennen reissua. :/
Eipä ne onneks kalliita ole.

Alcinoe kirjoitti...

Teen - ihanaa tuuletusta.

Ohari kirjoitti...

Ha, olemme taas melko samiksia. Tää oli hyvä (siis)! En oo ikinä tajunnut, miksi vaatekaapit, tai muutkaan kaapit, on niin helvetin syviä, että tilaa menee väkisin hukkaan. Siis okei, joku kaappi voi olla syväkin, esim. ruumiskaappi, mutta että KAIKKI, voi saatana.

Annikki kirjoitti...

Ai niin nyt tuli se ajatus vaatekaapeista mieleen, jota muka rupesin kommentoimaan ja sitten unohdinkin sen ja hölisin jotain ihan muuta.

Siis eiks ois kätevää, jos ainakin 1/3 hyllyistä olisi vaikka siinä ovessa niin, että kun sen kaapin aukaisee, siinä on tuplasti ei niin kovin syviä hyllyjä. Toinen vaihtoehto on sellainen vetokaappi, jossa ne hyllyt tulee kehikossa ulos kaapista. Tosin sellaiset taitaa viedä enemmän tilaa, mutta kannattaisin kyllä ihan uudenlaisten kaappisysteemien kehittelyä, jos sillä vaan sais vaatteet paremmin pakattua. nih

Tiina kirjoitti...

Alcinoe, tee. :)

Ohari, no mulla ei mee hukkaan se kaappitila, mutta en vaan sitten kertakaikkiaan löydä mitään kaapeistani.
Ruumiskaappi... :D

Annikki, toi on muuten hyvä idea, mikseiköhän tuota ole tajuttu missään?
Mulla on osa hyllyistä sellaisia vedettäviä, mikä on tosi kätevää, mutta osa niistä on pahasti romahdusvaarassa kun nuo kaapit on niin vanhat ja ränsistyneet.

Annikki kirjoitti...

Sellainen on varmaan juuri sen verran kalliimpi valmistaa, että ketään ei kiinnosta vaatekaappiturhautuminen. Mun vaan on luonnostaan ihan pakko miettiä aina kaikki käytännön ratkaisut jokaikiseen ongelmaan, ehkäpä musta tulee vielä joskus sellainen kyläkeksijä, joka tekee verstaassa niitä kaappeja. Tai siis niin päin olis kivempi, että mää vaan miettisin kaikkia ratkaisuja, ja sitten kaikki muut toteuttaisivat niitä...