13. huhtikuuta 2010

Tiinan keittiössä: Haastava jälkiruoka

Tänään Tiinan keittiössä tehtiin mansikka-banaanirahkaa. Rahkan valmistukseen tarvitaan seuraavia aineksia:
  • purkki kuohukermaa
  • purkki maitorahkaa
  • pakasterasiallinen viime kesän mansikoita
  • pari ylikypsää banaania
  • sokeria

Tästä jälkiruoasta erityisen haastavan tekee se, että sen valmistelu täytyy aloittaa jo useita päiviä etukäteen. Ensin täytyy käydä ostamassa kaupasta ne banaanit. Koska kaupasta kuuluu ostaa vain puoliraakoja banaaneja, koska ne ovat parhaita, niin banaanien täytyy antaa kypsyä rauhassa muutaman päivän. Mielellään vaikkapa viikonlopun ylitse. Myös mansikat täytyy muistaa ottaa sulamaan etukäteen. Tämä onkin haastava vaihe, joka usein unohtuu, mutta ainakin se antaa banaaneille lisäaikaa kypsymiseen, kun siirtää mansikoiden sulattamisen taas seuraavaan päivään. Ja ei, mansikoita ei kuulu sulattaa mikrossa. Se ei ole riittävän autenttista toimintaa, että saataisiin hyvää jälkiruokaa.

Kun banaanit on riittävän kypsiä ja mansikat ainakin melkein sulaneita, niin voidaan tarttua toimeen. Ensin kaadetaan kuohukerma astiaan ja vatkataan se kivan kuohkeaksi. Kermavaahtoon voidaan sekoittaa jämät kaapista löytyneen vanilliinisokeripurkin pohjalta ja muuten ihan tavallista kidesokeria omantunnon (ja maun) mukaan, eli reippaasti. Maitorahka kipataan kermavaahdon päälle ja sekoitetaan. Tämän jälkeen voidaankin pilkkoa banaanit ja mansikat joukkoon, mutta kannattaa olla varovainen teräaseiden kanssa. Vaihtoehto on tietysti myös laittaa ne kokonaisina joukkoon, mutta erityisesti banaanin sekoittaminen kokonaisena rahkaan lisää valmistuksen haastavuutta entisestään.




Rahkan voi jättää tuollaiseksi, koska vatsassahan se menee sekaisin kuitenkin, mutta ehkä se maistuu vielä hitusen paremmalta, jos kaikki ainekset sekoittaa keskenään. Kannattaa vielä maistaa sitä ja lisätä sokeria tarvittaessa. Rahkan maku paranee, jos sen antaa tekeytyä jääkaapissa vielä vähän aikaa ennen suuhun mättämistä.




No niin, nyt kaikki vaan herkuttelemaan. Jos aloitatte valmistelut heti huomenna, niin voitte saada jo viikonlopuksi oikein maukasta rahkaherkkua!

11 kommenttia:

Minja kirjoitti...

Melko epistä, arvaa alkoiko nyt tehdä mieli rahkaa?

Tiina kirjoitti...

No huomenna meet kauppaan ja alat valmistautua viikonlopun koitoksiin!

Riikka kirjoitti...

tykkään. munkin alko tekee mieli, rahkaa nyt ekaks vaikka. mun äiti tekee aina rahkaa pääsiäisenä ja jos en oo kotona teen ite, mut koska oon muka jollain dieetillä, en tehnyt sitä tänä vuonna. nyt harmittaa. meillä tehdään rahkaa persikoista/ananoista mut mansikkarahka on kans aika hyvää.

Alcinoe kirjoitti...

Varmasti herkullista, mutta valitettavasti minusta ei ole noin haastavan jälkiruuan valmistajaksi. Toiset ne vaan osaa.

Anu kirjoitti...

Hyvä ohje. Sitä vaan ihmettelen miksi kaupasta kuuluu ostaa puoliraakoja banaaneja..? Miksei voi ostaa kypsiä?
Sitä myös mietin, että onko puoliraaka ja puolikypsä sama asia.. Minä käytän sanaa puolikypsä.

Tiina kirjoitti...

Riikka, persikat ja ananaat on kanssa hyviä, mutta niitä täytyy oikein ostaa erikseen rahkaa varten. Nämä banaanit ja mansikat olivat jo ikään kuin talon puolesta olemassa. :D

Alcinoe, kyllä! Kuvittelen sut nyt paukuttelemassa virtuaalisia henkseleitäsi, kun olet niin ylpeä saavutuksestani. ;)

Anu, varmaan se on sama asia kuin että onko sun lasisi puoliksi tyhjä vai puoliksi täysi. Joka tapauksessa ne vielä vihertävät ja kovat banaanit on paremman makuisia kuin ne makeat kypsät mössöt.

Neo kirjoitti...

Voi nam! Mutta taitaa olla ihan liian haastavaa mulle. Mitenköhän saisin teinin arvojärjestyksen uusiksi: ensin äidin rahka, sitten vasta poikaystävä? Kas siinä vasta pulma.

Onneksi sulla oli kyllä ihan tunarivarma ohje, jos tämäkin pitää itse opetella tekemään. :)

*niiaa syvään*

Dårka kirjoitti...

Mä esittelen sulle Tiina nyt ekonomisen vaihtoehdon:

Kaupassa hevi-osastolla etsitään banaanit ja katsotaan sopiva nippu eli käsi. Kun valinta on tehty, niin tarkastellaan käden laatua ja samalla puristellaan yksittäisiä banaaneja eli sormia. Koska laatu tai kypsyysaste ei ole tyydyttävä, niin laitetaan käsi takaisin sellaiseen paikkaan mistä hevi-tyttö löytää sen seuraavana päivänä ja huomaa osin tummentuneet banaanit ja siirtää ne tarjoushyllylle. Ostetaan tarjousbanaanit huomattavasti halvelmmalla ja tehdään jälkkäri.

Anu kirjoitti...

Vihertävät ja kovat banaanit on 'YÄK'! Minä mussutan aina pehmeitä ruskeapilkkuisia. =)

nona kirjoitti...

Mukavan rento meininki köökissä :)

ian kirjoitti...

Sellaisen korjauksen haluaisin tehdä, että kaupasta ei kuulu ostaa raakoja banaaneja vaan niitä täytyy ostaa, koska kypsiä ei ole tarjolla. Itselläni homma menee niin, että ostoksen jälkeen pidän niitä keittiön pöydällä noin 3-5 päivää ennen syömistä, jotta ne ehtii kypsyä. Kypsän banaanin tunnistaa niistä ruskeista pilkuista.

Suosittelen myös kokeilemaan rahkaa siten, että sekoitat kulhoon(jälkiruoka-astiaan?) purkillisen rahkaa ja purkillisen säilykeananaksia(ananoita, Riikka huom. ;D) paloina ilman sitä mehua, ja sitten vaan naamariin. Hyvää.