8. syyskuuta 2008

Kuvia, part trois

No niin, tässä olis nää loput nyt sitten vielä...


Anne:

Tämä tunika on vaate, jota en ole pitänyt ainakaan vuoteen. Itse asiassa en koskaan, mikä on aika harmillista. Tykkään tuosta ja se on yläosasta päälläkin ihan kivan näköinen, mutta sitten tuosta rintojen alla kulkevasta nartsasta alaspäin tuo on ihan järkyttävän teltta. Ja minä sentään tykkään käyttää sellaisia äitiysmallisia vaatteita...




Tämä villamekko on ehdottomasti lempivaatteeni, vaikken olekaan sitä nyt kesäaikana käyttänyt. Minulla on noita muutamaa eri väriä ja tämä sininen on kaikista kivoin. Harmi ettei se oikein pääse tuossa kuvassa oikeuksiinsa, oikeasti se on vähän sellainen violetihtavan harmaan sininen.




Minulla on useita muumimukeja sekä kaksi taikamukia, joista juon kahvia ja teetä. Siksipä vaihtelenkin mukia toisinaan, eli en juo samasta mukista joka aamu kahviani. Yleensä juon muumimukista kuitenkin, koska taikamuki on niin valtavan iso. Tällä kertaa kierroksessa hattivatti-muki.




Alcinoe:

Lapsuuteen liittyväksi esineeksi valitsin tämän pienen harlekiininuken. En muista tarkalleen minkä ikäinen olin kun tuon sain, alle kouluikäinen kuitenkin. Minulla on nimipäivä samana päivänä tätini kanssa ja äitini oli alunperin ostanut tämän omalle pikkusiskolleen (eli tädilleni). Minä kuitenkin taisin ihastua siihen niin, että äiti antoi sen minulle. Näin ainakin muistelen, saatan tietysti olla käsittänyt kaiken väärinkin, kun olin pieni ja hieman yksinkertainen. Muistan, että tuo tuli sellaisessa pienessä tulitikkurasian tapaisessa pakkauksessa.




En keksinyt lähimaastostani muuta kaunista tai pysäyttävää paikkaa kuin tuon Näsijärven rannan. Enpä nyt tiedä pidänkö sitä itsekään aivan palana arkea, onhan se kovin kaunis paikka. Kuvassa kuitenkin näkyy myös Näsinneula, joka on varmasti tamperelaisille pala arkea ja samainen neula muuten näkyy myös minun keittiön ikkunastani, jos oikein tarkasti katsoo.




Alcinoe pyysi laittamaan myös arvuutuskuvan jostan minulle mieluisasta kirjasta. Oli tosi vaikea ensin valita, mutta päätin sitten ottaa kuvan tästä kirjasta, kun tuosta melko varmasti joku ainakin keksii mistä se on. Ihastuttava kirja, suosittelen kaikille. Kuka siis arvaa? (Kuvan saa klikkaamalla isommaksi, jos ei näe tekstiä kunnolla).




Wille:

Wille pyysi kuvaa kolmesta koolla alkavasta esineestä asunnossani. Ensimmäinen on kello.




Toinen on kahvinkeitin. Hiukan likainen, koska se on ollut minulla jo vuodesta 2000. Hyvä palvelija.




Kolmas esine on kaulin. Ilman tuota esimerkiksi pizzataikinan levittämisestä pellille tai joulutorttujen kaulitsemisesta ei tulisi mitään!




Junior Jones:

Minulla ei varsinaisesti ole työpistettä, vaan kökötän tässä sohvalla läppäri pöydällä tai sylissä, kuten tällä hetkellä. Varsinaisesti tietokonepöydästäni en halunnut ottaa kuvaa, koska a) en juurikaan istu sen ääressä ja b) se on aivan kauhean kaaoksen vallassa tällä hetkellä. Tämä kuva on itse asiassa vahinkolaukaus, en tiedä miten se edes tuli otettua, mutta se näyttää niin taiteelliselta jopa, että valitsin sen tähän postaukseen.





Noin, siinäpä ne! Vihdosta viimein. En jaksa oikolukea taaskaan, meni niin kauan noitten kuvien käsittelyyn ja kaikkea seli seli.

7 kommenttia:

Mymskä kirjoitti...

Supernaiivi!

Tiina kirjoitti...

No sieltähän se heti pläjähti.
Taisi olla aika helppo. :D

Mymskä kirjoitti...

Lempikirjojani... :D

Tiina kirjoitti...

Ja hyvästä syystä. :)

Bambi kirjoitti...

Heeiii! Ei voi olla totta, miulla on ollut pienenä tuollainen samanlainen nukke!! :D

Itse en kyllä muista yhtään mistä sen lienen saanut, veikkaisin että mummilta, mutta varma en ole... Sen kuitenkin muistan myös että se oli semmoisessa rasiassa.

Omat tunteeni tuota harlekiinikuvatusta kohtaan olivat aika ristiriitaisia. Pidin siitä mutten kuitenkaan pitänyt. Pusertelin aina sitä sen hernetäytteistä vartaloa koska se piti kivaa rutinaa, ja lyttäilin sen kumista naamaa - en siis mitenkään pahalla vaan se vaan.. tuntui mukavalta. Se taisi siis olla vähän semmoinen stressilelu :)

Vuosikausia se kuitenkin minulla oli, ja nukkekotileikeissä se oli muistaakseni semmoinen hankala lapsi - kun se aina itkikin :) Jossain vaiheessa siltä irtosi tuo lakki, ja katosikohan se sitten lopulta ihan kokonaankin kun ei sitä koskaan takaisin liimattuakaan tullut.

Epämääräinen on sitten se elämänvaihe milloin tuo nukke katosi elämästäni ja miten. Saattaa olla että se joutui roskiin (nyyh) tai sitten nukkekodin mukana serkkutytölle joskus.. 90-luvun alussa.

- Voi juku, olipa nostalgisia tunteita herättävä kuva, kiitos :)

Ja ihana muuten tuo seinäkello!

Tiina kirjoitti...

Hei, hauskaa! :D
Tuo mun nukkeni on kyllä ollut ihan kiltti, vaikka onhan sillä tietty aina tuo kyynel silmäkulmassa.
Tuoltakin on se hattu irti paitsi niskasta se on vielä kiinni. Olen iloinen, että se on pysynyt tallessa. :)

Piti muuten käydä sullekin heittelemässä niitä ehdotuksia, unohtui vallan.

Elegia kirjoitti...

Tuo muki on aika härski :D