Yhtenä päivänä tuossa alkuviikosta ajattelin ruokkia Bärtiliä vähän pienellä kärpäsellä, joka ikkunassa pyöri. Koska aiemmin kärpäset olivat olleet yhteistyöhaluttomia, päätin tällä kertaa kolkata saaliin ensin. Siispä kolautin kärpästä, otin sen kiinni ja yritin heittää Bärtilin kitaan. Ensimmäinen yritys epäonnistui ja ilmeisesti kärpäseltä oli vain hetkeksi lähtenyt taju, koska se lähti kävelemään. Onnistuin jotenkin kuitenkin ohjaamaan sen yhteen loukkuun ja vähän Bärtilin tuntokarvoja tökkimällä sain loukun sulkeutumaan.
Kärpänen jäi loukun sisään ja tuuletin ihan innoissani jo täällä. Mutta kuten yllä olevasta kuvasta saattaakin huomata, tuo oli hyvin pienelle kärpäselle liian iso loukku, ja siihen jäi melko isot raot.
Tuossa yllä saatatte nähdä kärpäsen kurkistelemassa loukun raoista. Ja niinhän siinä sitten kävi, että hetken kulutta kärpänen omin jaloin käveli yhdestä raosta ja ulos sieltä loukusta. Onneksi se oli kuitenkin sen verran tokkurainen, että jäi kävelemään ympäriinsä Bärtilin loukkuja ja lopulta jäi pesemään siipiään yhden loukun sisäpinnalle.
Odotin koko ajan, että kärpänen ottaisi askeleen eteenpäin ja osuisi tuollaiseen tuntokarvaan, jotta loukku sulkeutuisi. Kun näin ei kuitenkaan tuntunut tapahtuvan, vaan kärpänen vaikutti tekevän lähtöä, päätin vähän jälleen tökätä ja auttaa loukkua sulkeutumaan.
Naps! Sinne jäi! Tuossa kuvassa loukussa näkyy vielä vähän rakoa, mutta nyt muutaman päivän jälkeen se on ihan umpeen muurautunut. Tuo ensimmäinen loukku, josta kärpänen pakeni, on avautunut itsellään jo, mutta tämä jälkimmäinen loukku on yhä kiinni. Tietysti, koska se nyt sulattelee tuota kärpästä. Vaikka eihän siitä nyt paljoa ravintoa varmasti Bärtil saanutkaan, niin ihan hyvä alku kuitenkin. Jospa ensi kerralla se saisi vähän isomman saaliin vähän isommalla loukulla.
Raportoin taas sitten, kun tuo loukku aukeaa, ellei tässä nyt mitään muuta jännittävää tapahdu ennen sitä. Saatte kuvallisen raportin tietysti ja nähdä kärpäsen raadon, mikäli siellä nyt mitään on nähtävissä. Toivottavasti se aukeaa joku päivä.
Kuvat saa klikkaamalla isommiksi.
25. syyskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
15 kommenttia:
Tiina sä olet niin suloinen!
Minäkö? :D Kiitos! :D :D
Mun Gabriel oli kasvattanut pitkävartisen valkoisen kukan poissaollessani. Kasvattaakohan se siihenkin kohta hampaat ja syö minut joku ilta matkalla keittiöön.
Ah, Gabrielhan se oli. Yritin tässä joku päivä muistella mikä sen sun loukun nimi oli. :)
Onko se syönyt?
Mä luin jostain, että sellanen pitkä juttu kannattaa leikata irtipoikki, koska se saattaa jotenkin tappaa sen koko loukun.
Paitsi että pölyttämällä siitä saa myös siemeniä, josta voi yrittää kasvattaa uusia loukkuja. Niillähän voisi pistää rahoiksi. :D
Iiiiii... Siis tämä on oikeasti tosi jännittävää! Jukra.
En olisi uskonut, että joku kasvi saa mut näin innoksi... Mutta Bärtilhän ei olekaan mikä tahansa kasvi. Se on Maailman Hienoin Kasvi. :)
Se söi kesällä niin paljon, että on vain kasvatellut pikkuloukkuja sen jälkeen ja kuihduttanut kaikki isot ja vanhat loukut.
Jeee, onnittelut Bärtilin ekasta kärpystä!! Hienoo!!
- Tässähän ihan tulee loukkukuume :D Kun se on noin lutusuloinenkin =)
Mie en kyllä varmaan malttais sit paljon muuta tehdäkään kun seurailla hänen sapuskointiaan - olen lapsesta saakka aina ruokkinut hämiksiäkin; pyydystellyt ötököitä elävänä ja viskellyt niitä seittiin, sitten seurannut (sadistisella nautinnolla?) kun hämy hyökkää safkan kimppuun... Jotenkin se vaan on niin kiehtovaa :)
Awww! Ihanaa, että pikku-Bärtil sai ihan itse pyydystettyä kärpästä. ♥
Siinä wanhassa elokuvassahan se valtava lihansyöjäkasvi teki kukan, ja siinä oli kaikkien sen syömien ihmisten kasvot. :D Eikun oliko kukkia yksi per hlö? Enpäs muistakaan. :o
Mä oon niin ylpee Bärtilistä:)
-Eugenia-
Tää on kun paraskin jännitysnäytelmä!
Go Bärtil go!!
Nastaa viikonloppua!
No huh, tämä ON jännittävää! Odotan innolla before ja after kuvia kärpäsestä ;D
Pitääkö tuota muuten kastella ollenkaan/usein/joskus? Minulla on sellainen kutina, että aion hankkia oman pikku Bärtilin vielä joku päivä!
Mymskä, mä en edes ole Bärtilistä ihan varma, että onko se kasvi vai eläin, tai ehkä joku alien jopa, joka on soluttautunut maapallolle.
Annikki, harmi että hankin Bärtilin vasta nyt parhaimman hyönteiskauden loputtua. Toivottavasti se selviää ensi kesään, niin pääsee syömään sitten oikein kunnolla.
Bambi, on tuo kyllä aika jännää. Harmi vaan että täällä kerrostalossa on melko vähän mitään hämähäkkejä tai sellaisia. Mutta eiköhän sitä sapuskaa jostain aina löydy.
Eeva, ainakin melkein itse. :D Vähän täytyi avustaa.
Muistan hämärästi sen leffan, mutta en taida olla katsonut sitä...
Eugenia, minä myös. :D
Gata, Bärtilin kanssa riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Hyvää viikonloppua sinulle myös! :)
Elegia, sillä pitää olla aluskippo, jossa on koko ajan jonkin verran vettä. Se tykkää pysyä kosteana, mutta yläkautta sitä ei kastella.
Törmäsin tänään sattumalta artikkeliin Bärtilin villeistä sukulaisista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Isovesiherne
Jokos olette, kesyn version emännät (=Tiina + Annikki ainakin), tutustuneet olentosukuun tarkemmin?
Pitääkö sitä röyhtäyttää?
Eeva, mielenkiintoista. Enpä ollut tutustunut. :)
Alcinoe, pitää, sitten viikon-parin päästä kun tuo loukku aukeaa.
Lähetä kommentti