Törmäsin Kervån blogissa perin mielenkiintoiseen haasteeseen, ja sitten Lumikin ehti haastaa minut tähän mukaan, tosin hiukan omilla säännöillään, haha. Alkuperäinen haaste kuului kuitenkin näin:
"Tämän syksyn parhaat biisit, jotka saavat olla joko täysin tuoreita tai mahdollisesti vanhempia tapauksia. Postaa siis lista näistä viidestä tämän hetken lempparilaulusta blogiisi ja haasta sitten viisi muuta bloggaajaa samaan!"
No niin. Varoitan nyt sitten jo etukäteen, että tämän syksyn biisit ei ole ollenkaan tuoreita. Johtuu ehkä siitä, että en ole kauheasti kuunnellut radiota viime aikoina tai sitten siitä, että nyt syksyllä ei vaan ole tullut mitään uutta hyvää musiikkia. Ja koska kyse on syksyn biiseistä ja nyt on vasta 12. päivä syksyä (kyllä on), niin valkkaan biisejä joita olen tykännyt kuunnella erityisesti viimeisten vajaan parin viikon aikana. Ja kaikki taitavat olla jostain 60-90 -luvuilta.
Tai no joo, tämä eka on tavallaan uusi. Vanhaa uutta, uutta vanhaa. Kun sitä Sotakoiraa jo kerran aikaisemmin hehkutin, niin...
Kotiteollisuus (tai Ne Luumäet) - Onnellinen perhe
En mä tiedä. Musta tämä vaan on niin hitsin hyvä kappale. Kaikessa yksinkertaisuudessan. PuNk puNk.
Ugly Kid Joe - Panhandlin Prince
Tämä on kultaiselta 90-luvulta, sieltä ihan alusta, mutta olen fiilistellyt sen tahdissa viime päivinä. Se on kiva kun hukkaa välillä jonkun bändin ja löytää sen sitten taas uudestaan. Kyllä vaan silloin ysärinä osattiin tehdä hyvää(kin) musiikkia. Ugly Kid Joe on melko varmasti aivan liian aliarvostettu rokkibändi.
D.A.D. - Hate To Say I Told You So
Jatkan Kervån viitoittamalla tiellä ja nimeän tähän yhden D.A.D:n kappaleen. Vanha tuttu kappale, mutta jotenkin se on viime päivinä kuulostanut erityisen hyvältä. Tässä on loistavat lyriikatkin: "There's no such thing as paranoia, it's always twice as bad as you fear, and the thing that destroys you, is that you had the answers right here." Niin se tuntuu ainakin minun elävässä elämässäni menevän. Jos pelkään jotain ja yritän uskotella itselleni olevani vain vainoharhainen, niin vituttaahan se lopulta olla aina oikeassa.
Jimi Hendrix - Little Wing
Tämäkin on vanha ja kaunis kappale. Olenkohan nyt syysaikaan taipuvaisempi kuuntelemaan tällaisia kauniita ja rauhallisempia kappaleita? No tuo ei kyllä pidä paikkaansa.
Led Zeppelin - Immigrant Song
Tätäkään ei varmaan tarvi selitellä yhtään. Eihän 2000-luvulla osata enää rokata yhtään tolleen. Led Zepiltä helppo valinta olisi tietysti ollut Whole Lotta Love (koska se vaan on niin hyvä), mutta tämä Immigrant Song kolahti erityisesti juuri eilen. Valitsin sen myös tuon videon vuoksi, koska perästä kuuluu kysymys...
Mikseivät miehet enää nykyään käytä tuollaisia farkkuja? Uuh.
Haastan tähän tyyppejä, joilla ehkä voisi olla musiikista jotain sanomista, eli... Alcinoe, Bambi, Mymskä, sitten öö... DorianK (jos tuo nyt ehtii), ja... tuota... Sirenita tietysti! Tuppaa unohtumaan nuo tyypit, jotka tuntuvat kaivautuneen johonkin maakuoppaan syysunilleen. No haaste on nyt kuitenkin heitetty ja siihen saa vastata heti tai sitten kun ehtii!
12. syyskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Jee! Mä otan haasteen vastaan, mutta teen tämän vähän myöhemmin. Kunhan nyt ensin tutkailen syksyn musiikkiani, kerta vielä ei oo ollut syksy niin pitkään (tosiaankin vasta 12 päivää!), että just siitä musasta olisi mitään sanottavaa, hah hah.
Aijuu aijuu!! Mun piti sanoa tuosta Immigrant songista! Sillä on minulle ihan erityinen merkitys nuoruusvuosilta (tietty, millään muullahan ei tällä iällä enää merkitystä olekaan :P)!
Se alkujoiku, mikä toistuu siellä biisissä myöhemminkin, oli sellainen, mitä yksi tyyppi aina tietyssä huimalavaiheessa alkoi laulaa. Kuulostaa aika hirveältä, mutta on oikeesti ihan hauska juttu... Väitän, että meitä (minä + sen aikaiset ystävät) on muutama, joille tulee tasan sama juttu mieleen aina kun kuulee tuon biisin.
On se kyllä muutenkin sairaan hyvä. Kuten Zepukka nyt on ♥
Jei, tänx tästä.
Pitää pijellä mietintämyssyä ja vastata kun kerkiää...
Kamalata, kun ei ennätäkään enää monia kertoja päivässä vanumaan koneen ääressä! Ja sit kun on kotona niin pitäis tehdä sitä ja tätä ja tota jne. :/
No, elämä on...
(Eikä muuten voi olla totta että sanoin tuon *YHHH* - nyt suupesulle...)
Kiitti haasteesta - tietty vastaan.
Immigrant songissa on muuten hyvät sanatkin. Mulle tulee aina valtava halu laulaa tota "we come from the land of the ice and snow" ulkomailla koti-ikävissäni. Ja alkuhuuto on tietty yksi soidinhuudoistani, johon tosin siippa ei tosin vieläkään ihan aina tajua vastata.
No niin, nyt voit hakea blogistani vähän namiskoita ja lisäksi ihastella paria kolmea laihaa karvapäätä siinä sivussa.
Jee jee kiits, olenkin jo pari hyvää keksinyt... Loppuja vielä pitää muhittaa, ehkä :)
JEI! Otan tiettykin haasteen vastaan. Vieläpä sangen iloisna.
Ja mä olen muuten nyt tullut takaisin! Aim bäk! :D
Jei, Sirtsu is bäk! :)
Lähetä kommentti