Olen tänään skannaillut vanhoja valokuvia omilta lapsuusvuosiltani. Kuvissa kaikki on niin ihastuttavan retroa, että noilla tavaroilla varmaan voisi pistää rahoiksi tänä päivänä, mikäli olisivat vielä tallessa ja ehjinä. Mitä eivät tietenkään ole. Mutta tämä kuva oli niin suloinen, että on pakko laittaa se tänne.
Kuvassa tietysti minä ja Minja joskus vuoden -79 loppupuolella.
Otan riskin ja julkaisen tämän täällä ihan sensuroimattomana, koska minua (saati sitten Minjaa) tuskin tuosta kovin helposti tunnistaa (paitsi äiti, toivottavasti äiti ei nyt törmää tänne, ääk!). Hymiö. (Näytän muuten melko blondilta tuossa kuvassa, mikä ei taida olla ihan totuus).
Ps. Huomenna on luvassa loput kuvat sen yhden postauksen ehdotuksista. Otin ne jo tänään, mutta en ole vielä jaksanut väsätä niistä postausta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
11 kommenttia:
Ollaanpas me söpöjä ja ihania ja maailman parhaita!
Niin ollaankin. Eikä olla muututtu 30 vuodessa yhtään!
ja nuo vaaleat ihanat kutrit on ihan hylätty...
Miten ois paluu blondiin, tytöt?
Ahaa, oikeasti olette molemmat blondeja?! No sitähän minäkin ;DDD
Ei vaan, ihana retrokuva! Näissä vanhoissa kuvissa on kyllä ihan omanlaisensa tunnelma. Taidetaan kuulua siihen sukupolveen, josta näitä kuvia vielä on. Nuoremmista on jo varmaan "kunnon kuvat" olemassa. Meillä ainakin kamera päivittyi joskus 80-luvulla "normaaliin" ;-)
Ai niin, Tiina - Kyllä minun omat kommentit ainakin menevät läpi Mainoskatkoon (kokeilin kirjautumattomana blogiin). En kyllä tiedä, missä on vika jos sinne ei pääse kommentoimaan. Varmaan taas eräs niistä Vuodatuksen ongelmista, joiden takia sieltä taannoin häivyinkin, mur!!!
En siis ole bannannut sinua! ;)
Tuo kuva kyllä hämää meidät blondimmiksi kuin oikeasti oltaisiin, minun oikea värini on pikemminkin sellainen vaaleanruskea.
Annikki, kyllä se on taivahan tosi, että blondi en ole ikinä ollut.
Tuon kuvan värit on melko varmasti jotenkin haalistuneet ja vääristyneet. :D
Saattaa olla että olen ollut vähän vaaleampi tuossa vaiheessa elämääni, mutta siinä tapauksessa hiukset ovat tummuneet ihan itsellään. Jos nyt antaisin oman värin kasvaa, niin tummanruskea se olisi.
Pienenä mulla oli kihara tukka, mutta ne kiharat hylkäsivät minut, nyyh!
Elegia, joo, ja ne alkuperäiset kuvat on vielä kellertävämpiä. Skanneri sentään suoritti värienpalautuksen parhaansa mukaan.
60-luku oli mustavalkoinen, 70-luku kellertävä, vasta sen jälkeen saatiin oikeat värit. :D
Hyvä ettet ole bannannut, vähän epäilin. ;D
Minja, niin ja mä olen kyllä mielestäni aina ollut tummempi.
Täytyy varmaan laittaa vielä joku todiste hiusten oikeasta väristä. :D
Oliko ne 70-luvun kuvat ihan alusta asti kellertäviä siis? Olen elänyt uskossa, että ne olisivat parissa vuodessa (tai yleensä viikkoa suuremmassa ajassa x) muuttuneet kohtalaisen oikeasta kellertäviksi.
Päättelen, että pienempi on Tiina, koska hänellä oli 30-v-synttärit ihan just asken. Vähän aikaa sai kyllä laskea. :o
Eihän ne tietenkään alusta asti olleet kellertäviä, mutta tänä päivänä kaikki kuvat 70-luvulta ovat kellertäviä.
Ja joo, mä olen pienempi, kun olen pikkusisko. Pidin tietysti itsestäänselvänä, että kaikki sen tietävät. :D
Itse asiassa ne taisivat olla kellertäviä jo 80-luvun jälkipuoliskolla. Muistan ihmetelleeni maailman kesäistä väriä. :D
Nyt minäkin sitten tiedän järjestyksenne. :)
Taisivat olla kellertäviä jo 80-luvun alkupuoliskolla. :D
Ainakin muistan ne jo lapsuudesta tuollaisina kellertävinä.
Lähetä kommentti