2. kesäkuuta 2008

Laadidaa


Se on aina hienoa, kun hommat menee putkeen!

Aamulla heräsin herätyskellon piipitykseen, tai oikeastaan tein parhaani olla heräämättä. Ja onnistuinkin siinä melko menestyksellisesti, kunnes heikelätailinnanahde alkoi kailottaa radiossani jotain viehkeää sekä hehkeää. No, revin sitten itseni ylös. Kahvia en viitsinyt keittää, koska tiesin saavani sitä heti ensitöikseni työpaikalla. Koska kello oli jo melko paljon, päätin jättää väliin hiustenpesun ja uskottelin itselleni, ettei tilanne oikeasti ole niin paha. No voin kertoa, että oli se. Mitään päälle pantavaakaan en meinannut löytää noista täyteen tungetuista kaapeista, koska no... niistä ei löydä mitään, koska ovat liian täysiä. Valmistauduin siis lähtemään töihin näyttäen petolinnun peräpäältä. Päätin ottaa bussin, koska olin ajatellut mennä käymään kaupungilla töiden jälkeen. Vaan sittenpä muistin että kesäaikataulut! Myöhästyin ensimmäisestä bussista ja seuraava meni vasta 20 minuutin päästä. (Tässä välissä ehdin hyvin etsiä vaatteita kaapeista, joskaan en löytänyt). Kaiken lisäksi kotonani oli ärsyttävän kuumaa ja ulkona taas oli kostean nihkeä ilma. Olin siis väsynyt, pottuuntunut, paskainen sekä nihkeä, kun raahustin töihin.

No eipä siinä vielä kaikki. Kun pääsin työpaikalleni, kello oli jo ties mitä, joka tarkoitti, että töissä tarvii myös olla pitkään. Olin viime viikolla työskennellyt sairaslomalla olleen työtoverin tietokoneella, mutta nyt kävelin "omalle" tietokoneelleni ja painoin virtanappulaa. Mitään ei tapahtunut. Painoin uudestaan. Ei yhäkään reaktiota. Kirosin ääneen. Hetken harkitsin masiinan heittämistä ikkunasta, mutta sitten satuin tsekkaamaan koneen taakse. Eihän siellä ollut piuhan piuhaa kiinni. Sain viimeisillä voimillani kiinnitettyä piuhat tietokoneeseen ja painoin virtanappulaa. Tällä kertaa rakkine jopa käynnistyi, vaan mitä tapahtui! Kone pahoitteli, ettei windows voinut käynnistyä ja kyseli että tahtoisinko käynnistää koneen kenties vikasietotilassa vaiko jatkaa normaalia käynnistystä jne. No teinpä mitä tahansa, niin hetken päästä tuli ilmoitus ties mistä korruptiosta ja kone buuttasi itsensä. Siinä se sitten leikki piirileikkejä kanssani, kunnes kutsuin atk-duden paikalle. Atk-dude sanoi asentavansa koko paskan uudelleen, jossa tietysti kesti kaikkineen useampi hetki, ja niinhän siinä sitten kävi, että pääsin tekemään töitä vasta lounaan jälkeen.

Mutta tiedättekö mikä sen kamelin selän sitten lopulta katkaisi? Ne saamarin post-it -laput! Ne samat ällöttävän harmaat ja tappavan tylsän väriset post-it -laput, jotka joku ehkä saattaa muistaa jo viime kesältä. Siinä ne uskollisina odottivat minua työpöydälläni, eivätkä olleen vähentyneet yhtään viime kesästä! Tuntui kuin ne olisivat suorastaan ilkkuneet minulle siinä. Olin jo valmis ripustamaan itseni kiikkuun. Onneksi sitten sain kuitenkin nopeasti muuta ajateltavaa ja unohdin itsetuhoiset ajatukset. Sen kyllä päätin, että aion huomenna hakea uusia ja värikkäämpiä post-it -lappuja työpöydälleni. Mikään ei minua voi estää! As god is my witness...!!!

Noita masentavia post-it -lappuja voi muuten käydä ihmettelemässä kuvablogissani.


Tänään menen kyllä ajoissa nukkumaan. Vaikka mitä hyötä siitäkään oikeasti on? Joka tapauksessa työpäivän jälkeen väsyttää, oli nukkunut sitten viisi tai kahdeksan tuntia.


Ps. Tietääkö kukaan miksi sekä se juttu joka päivällä syödään että myös ilmansuunta on nimeltään lounas? Mikä logiikka siinä oikein on?

12 kommenttia:

Viiru kirjoitti...

post-it laput on persiistä... mun duunissa noista harmaista on siirrytty tosin jo neonvärisiin ja neliöistä pyöreisiin. onko tämä sitten edistystä?

työniloa post-it lapuista huolimatta!

Tiina kirjoitti...

Se on edistystä ja myöskin työmotivaatiota sekä -ilmapiiriä parantavaa!

Kiitos. :)

Brim kirjoitti...

Mie repesin kun luin noista post-it -lapuista XD

Nyt kansaliike, Tiinalle nättejä post-it-lappuja töihin! ^_^

Tiina kirjoitti...

Kiitos kannustuksesta. :D
Voin raportoida huomenna kuinka kävi niiden lappujen kanssa. ^_^

sirenita kirjoitti...

Haluatko pinkkejä sydämenmuotoisia? Vai kenties sinisiä autonmuotoisia? Niitä on paljon erilaisia. Voit vaikka saada syntymäpäivälahjaksi sellaisia, jos olet oikein kiltti. ;)

Aika kurjuutta oli kyllä tuo sun päivä...ainakin lounaaseen asti.

Tiina kirjoitti...

Joo, siitähän se ilo sitten urkeni, kun pääsi tekemään töitä. :D Tai sit ei. No mä ehkä harjoitan vähän kurjuuden maksimointia näissä teksteissä. Dramaturgiaa, juu nou. ;D

Siniset autot ois ihkuja!

Alcinoe kirjoitti...

Minulla olisi vihreitä koiria... hukut vielä post it -lappuihin. =)

Tiina kirjoitti...

Vihreitä koiria! Ooh!

Meillä oli täällä kanssa joskus sellaisia eri muotoisia lappuja, mutta niiden hankinnasta luovuttiin, koska hävikki taisi olla valtaisaa. :D

seeds kirjoitti...

Miksi kuusi on sekä numero että puu?

Tiina kirjoitti...

Aivan. Hyviä kysymyksiä!
Onkohan sanat loppuneet kesken?

DorianK kirjoitti...

Itseltäni meni töissä sen verran käpy yhteen tiettyyn käytönestojärjestelmään, että siirryin (lupia kyselemättä) käyttämään ihan muuta härpäkettä. Ikinä en ole elämässäni ollut yhtä onnellinen. (Paitsi ehkä joskus lapsuudessa, kun jolupunkki juuttui savupiippuumme.)

Post-it-ongelmaa ei olekaan ihan yhtä helppo ratkaista. Kai teillä on jonkinlainen varasto, josta voi hakea uusia lappuja? Mikäli niitä ei saa ennen kuin vanhat on käytetty loppuun, voi harmaan nipun kuljettaa ovelasti työtoverin pöydälle ja "unohtaa" sinne. Mikäli se ruoja älyää palauttaa ne, täytyy turvautua kakkossuunnitelmaan ja alkaa liimailla niitä ympäri toimistoa esim. yksi kirjain kuhunkin raapustettuna. Valkotakkisille voi sitten selittää, että kyseessä oli tilataide.

(Sanaihmettelyn innoittamana siteeraan lopuksi Pyhää Sanaa:
"Siel vaurauden kuusikuusikuusimetsä huojuu
ja nousee rinnalle idyllin yltäkylläisyys...")

Tiina kirjoitti...

Meillä ei paljoa lupia kyselemättä tai kyselemällä siirrytä käyttämään yhtään mitään. Kaikki on ihan no can do.

Hainkin uusia lappuja ja heivasin vanhat jonnekin pois silmistäni. Kakkossuunitelman toteuttaminen silti viehättää.