17. heinäkuuta 2008

Mutsis oli kun sua teki


Elin pieniä kauhun hetkiä tuossa päivällä. Olimme ruokalassa syömässä ja siellä oli yksi äitiyslomalainen esittelemässä muksuaan. Siinä kun katselin sitä ihmistä sen lapsensa kanssa, niin yllätin itseni miettimästä, että saankohan minä ikinä tuollaista. Ja tajutessani nämä ajatukset pelästyin ihan sairaasti! Siis mitä?!!? Mikä hitto se oli? Oliko se nyt se kuuluisa biologinen kello?! Ja sitten meinasin panikoitua tuossa, kun mietin asiaa ja tajusin olevani jo melko vanha. Jos oikeasti haluaisin lapsia, niin tässähän alkaisi tulla kiire. Mutta sitten harrastin pientä googlailua ja tulin siihen tulokseen, että ensisynnyttäjän keski-ikä on nykyisin 28, enkä ole sitä kuin pari vuotta vanhempi, ja naisen hedelmällisyys laskee 35-vuotiaana, joten minulla on viitisen vuotta vielä tehokasta peliaikaa. Enkä sitä paitsi tiennyt edes haluavani lapsia ennen tätä päivää. Päätin siis lakata panikoimasta. Tilannetta (panikointia yms. hullumielisyyttä) kesti kaiken kaikkiaan jotain tunnin. Luulen, että hormonini ja biologiset munakelloni ja muut ovat nyt ihan sekaisin, kun päivittäin odottelen ystäväni vauvauutisia (joko? joko? ei vieläkään!). Ei tämä varmastikaan ole mitään vakavaa! Ja tästä ei muuten sitten puhuta tämän postauksen seinien ulkopuolella, capisce?!

Tänään kun on tukanleikkuuta harrastettu useammassakin blogissa, niin intouduin ja tilasin itselleni ajan kampaajalle. Huomasin omalla kampaamollani olevan jopa ajanvaraussysteemin netissä, joten sieltä pystyin kauhean näpsäkästi tutkailemaan vapaita aikoja ja nyt minä sitten menen huomenna leikkauttamaan näitä hapsiani! Jei! Kampaajalla on aina kiva käydä, vaikken oikeastaan edes tiedä miksi. Pitäisiköhän oikein ottaa jotkut "ennen ja jälkeen" -kuvat? Voisiko joku muuten valaista minua mistä tulee tuo termi haircut? En ole ikinä oikein tajunnut.

Jaah. Nyt puntaroin, että lähtisinkö käymään myöhemmin illalla yhdellä tuolla paikallisessa. Ei oikeastaan jaksatuttaisi, mutta mukaan pyytelevä kaveri on sen verran sitkeämpää laatua, ettei se luovuta ennen kuin joku ilta lähden.


Ps. Kylläpäs taas pisti vihaksi tämä uutinen. Oikeus on varmasti voittanut taas...

10 kommenttia:

Arkipurkka kirjoitti...

Kun minulla (30+) välähti tuo vauva-asia vähän samaan tyyliin puskista, niin tasan vuoden päästä siitä olin muutaman päivän ikäisen lapsen äiti. :D

Tiina kirjoitti...

Okei, mun täytyy sitten varmaan olla varovainen tässä lähikuukausina. ;D

Annikki kirjoitti...

minä taisin olla helpottunut, kun huomasin, että minulla on sittenkin kaikesta kummasta huolimatta noita tuollaisia ajatuksia. Kun en pitänyt nukeista, enkä kotileikeistä ja vauvat eivät herättäneet edes laimeaa uteliaisuutta.

Tiina kirjoitti...

Mä olen nyt enemmänkin huolestunut kuin helpottunut. :D
Kun pitäisi sen potentiaalisen lapsen potentiaalinen isäkin vielä opettaa tavoille ennen itse hedelmöittymistapahtumaa ja sitten siinä yrittämisessäkin voi vierähtää vuosi jos toinenkin ja lopulta olen lääketieteellinen ihme kun väännän vanhainkodissa ensimmäisen muksuni!

Annikki kirjoitti...

mitäs niistä potentiaalisista isistä, ne joko joutaa mukaan junaan tai sitten eivät. Aatteles, jos ei olisi noita tuollaisia ajatuksia yhtään, ne on vähän kuin sellainen laajennusmahdollisuus kiintolevyissä - siis on olemassa jo tietyt väylät, joihin saa lisäosat näppärästi ilman että täytyy koko kiintolevy vaihtaa.

Mymskä kirjoitti...

Nää, se voi mennä ohi ihan yhtä nopeasti kuin tulikin. Se kuuluu vaan tuohon ikään. :D
Ainakin mulla kuului!

Tai musta on vaan ehkä jäänyt asentamatta jotkut osat. Niin sen täytyy olla.

But hey, let's be careful out there...

DorianK kirjoitti...

Jos tuollaisia pelottavia hetkiä tulee, kannattaa hakeutua vaikkapa parivuotiaiden taaperoiden läheisyyteen ja tarkkailla muutama tunti sitä menoa. Ei se ehkä ihan mihinkään lopullisiin lääketieteellisiin operaatioihin aja, mutta todennäköisesti kuitenkin hillitsee intoa tovin. Jos ei, niin sitten se into ei lienekään hillittävissä.

Termi "haircut" tulee käsittääkseni siitä, että postaus sisältää jotain yleistä arkikuvausta (kuten sen "kävin parturissa") maailmojasyleilevän filosofisen pohdinnan tai yhteiskunnallisen vaikuttamisen sijaan.

Minä luin tuon uutisen tänään aamulla ilmaislehdestä. Pisti vihaksi, mutta heti otsikon luettuani jotenkin arvasin, että asialla taisi taas olla Itä-Suomen hovioikeus. Niin kuin olikin. En tiedä, miten yksi taho voi tulkita lakeja aivan omalla tavallaan ilman, että kukaan lopultakaan puuttuu siihen...

Tuo puntarointi taisi muuten lopulta päättyä siihen, että lähdit sille yhdelle? En kyllä tiedä, mistä moinen arvaus mieleeni tuli.

Tiina kirjoitti...

Annikki, niiiin, mutta kun sitä miestä tarvitaan siitä siittämishommaan. Eikä yyhoilu oikein viehätä ajatuksena. :D

Mymskä, kyllä se varmaan menikin yhtä nopeasti kuin tuli. Eilisen jälkeen ei tee mieli kuin korkeintaan harjoitella lapsentekoa... ;)

DorianK, täytyy varmaan etsiä jostain joku mahdollisimman rasittava lapsi ja kokeilla siedätyshoitoa.
Melko omituinen juttu tuo Itä-Suomen hovioikeuden omavaltaisuus. Mitähän lieventäviä asianhaaroja tuossakin muka on, jos uhri on joutunut sairaalahoitoon ja terapiaan?!
Ja juu, arvasit ihan oikein. Sulla on hyvä intuitio! :D

Annikki kirjoitti...

Haa, mistä on syntynyt tämä kummallinen käsitys, että mies muka osallistuisi lastenhoitoon? Ei oo tähän päivään mennessä näkynyt sellaista ihmettä.

PS. ne pari- kolmevuotiaat taaperot onkin minun suosikkeja. Ne on ihan parhaita, kun ne oppii puhumaan. (!!!)

Junior Jones kirjoitti...

Maailmassa on varmaan MIILLJOOONIA miehiä, jotka ovat hirmu onnellisia naisista, joilla ei ole sitä "laajennusmahdollisuutta" kiintolevyssä.

Sitäpaitsi, ehtiihän sen miehen kouluttaa sitten jälkikäteenkin. On siten vähän kättä pidempää koulutuksen avuksi. =)