1. heinäkuuta 2008

Olen erittäin hyvä ellen täydellinen



EU:ssa kun nyt ollaan oltu huolissaan blogien tasoista ja bloggaajien motiiveista, niin DorianK ystävällisesti päätti autta asiaa ja väsäsi tällaisen tunnuksen. Nyt ei tarvitse yksinäisen blogosfääreihin eksyneen matkamiehen miettiä, onko lukemansa teksti laadukasta vai silkkaa paskaa, kun blogissa komeilee jo valmiiksi EU:n virallinen hyvä blogin tunnus. Merkin saanee ottaa käyttöönsä kaikki, joiden blogit ovat aivan helvetin hyviä. Kuten minun tai tuon tai hänen. (Tuossa merkissä on nyt valkoinen tausta, vaikka sen piti alunperin olla läpinäkyvä, mutta syyttäkää siitä Isoa D:tä, älkää minua! Tilanne on nyt korjattu ja taustan pitäisi olla läpinäkyvä!)

Joskus töissä ottaa päähän. Monikin asia. Työkaverit, etenkin naispuoleiset sellaiset, ovat joskus aivan käsittämättömän kestämättömiä, mutta siitä ehkä joskus toiste. Joskus kuitenkin ottaa päähän sellainenkin asia, kun on itse tehnyt jotain ja omasta mielestään aivan oikein. Jos nyt olen kirjoittanut jonnekin, sanotaan nyt vaikka post-it -lapulle, että tämä koskee asiaa X. Sitten tulee joku työtoveri ja sanoo, että tämä koskee oikeasti asiaa Y ja sadasosasekunnin mietin, olisinko oikeasti tehnyt muka virheen, mutta asia on niin vähäpätöinen, etten viitsi alkaa siitä vääntää, vaan hyväksyn työtoverini väitteen. Myöhemmin sitten saan samaisen lapun käsiini, johon työtoveri on mustekynällä vetänyt ruksit tekstini päälle ja tehnyt korjauksen viereen. Naputtelen maagisen numerosarjan tietokoneelle ja havaitsen, yllätys yllätys, olleeni kuitenkin oikeassa. Ajattelen yhä, että asia on hyvin vähäpätöinen ja mutisen vain hiljaa mielessäni että "vitsin tanopää", mutta annan asian olla. Mutta silti, silti joku pieni kaiherrus jää sisuksiini ja tahtoisin päästä osoittamaan työtoverille olleeni oikeassa. Asia on kuitenkin oikeasti niin vähäpätöinen, kuten jo mainittua, että työtoveri pitäisi minua lähinnä outolintuna, jos menisin jälkeen päin kertomaan asian todellakin olleen niin kuin siinä nyt jo yliruksitussa tekstissä lukeekin. Joten puhisen vain hiljaa itsekseni, kunnes keksin, että tästähän voi vinkua blogiin! Ja nyt kun olette kaikki kuulleet, että minä olin oikeassa ja työtoveri väärässä, niin voin ehkä jättää tämän asian taakseni ja vihdoin unohtaa!

Olen omasta mielestäni melko tarkka yleensä työasioissa (kukas sen kissan hännän jne.) ja aika harvassa on ne kerrat, jolloin olen kirjoittanut jonnekin että tämä koskeen asiaa X ja se koskisikin oikeasti asiaa Y. Teen toki virheitä, mutta yleensä niissä on ollut kyse siitä, että olen luullut väärin tai en ole tiennyt (nuo ovat teoriassa kai sama asia?), mutta huolimattomuus- tai tarkkuusvirheitä en kyllä tee. Ja jostain syystä se syö naista oikein erityisesti, jos minut niistä syyttömänä tuomitaan.

Asiasta toiseen. Näin eilen ensimmäistä kertaa tänä kesänä siilin. Näin sen saman siilin tänä aamunakin tismalleen samassa kohtaa. Valitettavasti se oli littana siili.

Alice in Chains levyttää nyt sitten uutta musiikkia vanhalla nimellä. En oikein tiedä miten tähän pitäisi suhtautua. Ehkä sitten parempi olla suhtautumatta mitenkään.

Kaipa aloitan tässä vaikka mapittamisen, kun muut hommat on tältä päivää jäässä ja tunti täällä pitäisi vielä housujen takamusta kuluttaa.

Elämä on tosi jännittävää!

7 kommenttia:

DorianK kirjoitti...

Niin, siitä merkistä on ollut eilisaamupäivästä lähtien sitten se entistä ehompi (ja läpinäkyvämpi) versio saatavilla.

t. Danny

P.S. Minusta bändien pitäisi muuttaa nimensä, jos joku ns. oleellinen jäsen siirtyy muihin harrasteisiin tai rajan taakse. Niin Joy Divisionkin teki.

Tiina kirjoitti...

Hyvä, ma päivitin merkkini ajantasalle!

Ps. Niin minustakin.

Kami kirjoitti...

Eijeijei, niin kauan ollaan oikeassa kunnes joku vääntää rautalangasta, jeesusteipistä ja alleviivaa mustalla pakastetussilla.

Tiina kirjoitti...

Niin just. Tai siis mä olen. Muut on väärässä tietty.

Alcinoe kirjoitti...

Työelämä on.

Mutta on meillä helvetin hyvät blogit!

sirtsu kirjoitti...

Mä en nyt kyllä kanssa voi sanoa tuohon AIC:hen oikein mitään. Tai voisin, mutten sano. Vähän on ristiriitaisa tunnelma. :/

Tiina kirjoitti...

Alccis, on on!

Sirtsu, niin, ristiriitainen mullakin.
En kyllä usko, että on vanhan veroista se musiikki. Jo pelkästään siksikin, että mun mielestäni yksi iso osa sen musiikin viehätysvoimasta on Laynen ääni.