3. heinäkuuta 2008

Vaatteet on mun aatteet


Ostin tuossa kevättalvella H&M:stä jonkun sellaisen sinisen lyhythihaisen neuletakin. Tarkkaa muistikuvaa kyseisen neuletakin ulkonäöstä minulla ei ole, koska en ole nähnyt sitä sen koommin. Silloinhan oli vielä niin kylmä, että lyhythihaisella neuleella ei ollut mitään käyttöä, joten pistin sen johonkin jemmaan. Silloin kun tuossa aiemmin (toukokuussa ehkä?) tein inventaariota vaatekaappiini, niin hämärästi muistan laittaneeni sen neuletakin jonnekin, mutta en kuollaksenikaan muista minne. Ja nyt kesän tultua haluaisin kovasti käyttää sitä, mutta neuletakki on tehnyt sen katoamistempullaan mahdottomaksi. Olen penkonut kaappeja, mutta tuloksetta. Todella ärsyttävää. Tiedän sen kyllä olevan jossain. Ei kai tässä auta kuin tehdä jonkinlainen interventio jälleen noihin vaatekaappeihin.

Toinen ärsyttävä vaatepoliittinen juttu on tällä hetkellä nämä farkut. Ostin viime kuussa (jälleen H&M:stä) aivan ihanat farkut ja tykkään näistä kyllä kovasti. Ovat kivan väriset, ainakin tuntuvat hyvin istuvilta, taskut on kivasti alempana ja tikattu housujen päälle, ja lahkeet on leveät sekä levenevät. (Vähän niin kuin tuolla tytsyllä tuossa kuvassa, paitsi ilman paikkoja, eikä [valitettavasti] ihan noin leveät). Mutta näissä onkin sitten yksi iso mutta. Tuo perhanan vetoketju ei nimittäin pysy kiinni! Aina kumartuessa, istuessa ja joskus jopa ihan vain kävellessä tunnen sellaisen surahduksen tuossa etumuksessa ja *zip* vetoketju on auki. Ärsyttävää koko ajan ja kaikkialla nyhtää housujen vetoketjua kiinni. Onneksi näissä on kuitenkin hyvin pitävä neppari (kyllä, neppari, ei nappi), ettei housut sentään jalasta putoa. Vetoketju on lyhyt ja paitani yleensä pitkä, joten kukaan ei varmasitkaan näe onko housut auki vai ei, mutta on se silti itselle ärsyttävää kulkea kylillä sepalus auki. Hakaneula olisi varmaan hyvä ratkaisu, mutta pelkään seivästäväni itseni sillä, jos se vahingossa aukeaa ja istun ja... auts!

Ajattelin tänään töitten jälkeen mennä hengailemaan keskustaan. Ihan vaan hengailun ilosta. Tykkään Tampereen keskustasta erityisesti kesäisin. Hengaan siellä mieluummin kuin jossain uimarannalla. Tammerkosken Sillallan teltassa olisi tänään Maj Karma, johon en ole ostanut lippuja (koska tuo siskokin otti ja lähti mökille, senkin skoijari). Ajattelin, että voisin jäädä kuitenkin ilmaiseksi kuuntelemaan sitä teltan ulkopuolelle, mutta hitsi kun ne soittavat vasta kymmeneltä illalla. En nyt varmaan jaksa sentään viittä tuntia hengailla yksikseni kaupungilla ilman sen suurempaa syytä. Johan se on vaarallistakin, tulee pian shoppailtua koko palkkapussi kerralla. Sitä paitsi tällä hetkellä tuo pilvikertymä ainakin näyttää siltä, ettei siellä teltan ulkopuolellakaan viitsi paljoa hengailla. No, ans kattoo ny.


(Kuva Sarah Kay).

11 kommenttia:

niksi-sirtsu kirjoitti...

Sirtsun niksinurkasta päivää! Laita kuminauha (mielellään sitä sellaista vähän leveämpää, 0,5milliä taijotain, ja näin ollen kestävämpää) vetskarin siitä reiästä läpi ja sido sellaiseks lenksuksi. Ai mutta sulla ei ollu nappia. No, jos ois nappi, niin lenksu vaan napin ympärille. Pysyy kiinni, mutta joustaakin, lanka napsahtaisi poikki ponnistellessa.. Ehkä sen lenksun voisit sitten ujuttaa nepparin väliinkin, jos se neppari on kerta lujaa tekoa. Tai emmäätiärä.
Tuli vaan mieleen.

Junior Jones kirjoitti...

Jep. Tampereen keskusta on esimerkillisen hieno kaupunkikeskusta! Pisteet Tampereelle.

Anonyymi kirjoitti...

Tiedäthän sen tilanteen, kun vaatteessa roikkuva ylimääräinen langanpätkä jumittaa vetskarin? No, meidän äippä aikoinaan käytti tätä hyväkseen, jos vetoketju osoittautui liukkaaksi pirulaiseksi. Eli langapätkä (ihan tavallista ompelulankaa) vetskarin yläpäähän kiinnivetäessä, ja jo pysyy kiinni. Se on siitä sitten helppo vetää pois kun tarvitsee taas avata.

Tiina kirjoitti...

Niksi-Sirtsu, tuo on hyvä neuvo kyllä muuten, mutta tuohon neppariin on justiinsa kyllä tosi vaikea laittaa yhtään mitään kiinni... :/

JJ, hyvä että ollaan tästä samaa mieltä. :)

A-nyymi, tuohan kuulostaa ihan kokeilemisen arvoiselta idealta. Täytyypä testata! :)

Junior Jones kirjoitti...

Hei oho!

Joku on kommentoinut sun edelliseen postaukseen! =8O)

Mimmu kirjoitti...

H&M farkuissa taitaa sit olla ihan yleisenä vaivana tuo vetskari. Eikö ne osaa nyt hankkia vetskareita, jotka pysyisivät kiinni! Omistankin, ainoista H&M farkuista tuppaa se aukeamaan. Mistään muista ei. Hiemanko rasittavaa ja alkaa näyttäänkin tyhmälle, kun koko ajan on käsi sepaluksella. Varsinkin kun mä harvemmin edes pidän niin pitkiä paitoja. En ala!

Anonyymi kirjoitti...

Se on tekniikkalaji tuo vetskarin kiinniveto! Sain oikein opastusta vaatemyyjältä kerran, kun valittelin samaa hevostenkarkaamisongelmaa kuin sinulla. Juju on siinä, että se vetoketju pitää vetää ihan sinne ylös asti (kuten oletkin tehnyt) - eikä tässä vielä kaikki, ja sen jälkeen painaa sitä vedinosaa niin, että on kunnolla kiinni. Vähän sekava ohje, mutta onpa pysyneet vetskarit kiinni tämän jälkeen eikä ole tarvinut kikkaskonsteihin eikä niksipirkkoihin turvautua. Se vedinosa kuin vetskarin lukkolaite, eikä näin päästää vetskaria itsekseen karkaileen auki. Näin ymmärsin sen vaatemyyjän teknisen selostuksen asiasta. Toimii!

coco kirjoitti...

siis tuo äskeinen ano olen minä, coco :)

Tiina kirjoitti...

JJ, oho! Mä huomasin kyllä ja luinkin sen melkein heti silloin, mutta en ehtinyt vastata, koska töissä olin.

Mimmu, ihme homma, etteivät pysty kunnollisia vetoketjuja hommaamaan. Perseestä on se.

Coco, mä tunnen kanssa tuon lukitussysteemin, mutta näissä farkuissa se ei valitettavasti toimi. Kokeilin sitä ihan niinkin, ettei nää housut olleet mun päällä, eikä se kyllä pysy kiinni. Paitsi välillä vahingossa.

Junior Jones kirjoitti...

Ai, sä huomasit...

Tiina kirjoitti...

Aina.