Tänään on ollut kaikenlaista muuta ajateltavaa ja pohdittavaa ja huolehdittavaa, joten jätin sen "älä googlaa mitään" -päivän suosiolla myöhemmäksi. Olen tarvinnut googlen henkistä tukea tänään eikä ole hirveästi huvittanut boikotoida mitään tai ketään. Mutta voisin joku toinen päivä vastata haasteeseen, jos muistan.
Koska tuohon rakkauslaulu-battleen ei ole nyt enää ropissut ääniä, niin tarkistetaanpa tulos. (Tässä välissä Aulis Gerlander nyökkää nurkassa hyväksyvästi). Pisteet jakautuivat siis sil viisiin, että The White Stripes sai 28 pistettä, Alice in Chains 18 pistettä ja Queen 16 pistettä. Yllätyin muuten tosi paljon, että se AIC:n Love Song sai ollenkaan pisteitä (tai enemmänkin kuin vain yhtä pistettä) ja tuli jopa toiseksi, koska se biisihän on ihan läppä. En usko hetkeäkään, että se olisi tosissaan tehty. Oli vaan pakko laittaa se mukaan tuohon kisaan ja katsoa miten yleisö reagoi. Oli se näköjään parempi sitten kuin se Queenin biisi, josta minä olen henk.koht. kyllä aina tykännyt. Mutta tuo White Stripesin kappale oli ehdottomasti paras, tykkään siitä ihan hirmuisesti! Ja täytyihän vastaehdokkaat asettaa niin, että oikea kappale voitti...
Jaa, eipä minullakaan näköjään ole parempaa tekemistä lauantai-iltana tähän aikaan kuin blogata. Tajusin juuri tämän karmean tosiasian. Katselen Horatiota ja bloggaan. Jee.
Rakkausteemalla jatketaan.
Toivottavasti huomenna on kivempi päivä.
9. elokuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Tossa on sellainen bändi, jonka biisejä ei pidä kenenkään muun esittämän. Ne on pyhiä, prkle. Jim forever! Kiitos! Hyvää yötä!
Totta turiset, Tinttiseni!
Hyvää yötä!
Mikäs nyt noin Tiinaa laulattaa? Ja tuollaisia lauluja?
Doors laulattaa.
Tuo biisi tuli justiinsa yhden ohjelman lopussa, jonka katsoin, ja oli pakko jakaa tämä ihanuus teidän kanssanne.
Koitin tossa sanoa aiemmin, että on siinä Googlessa se hyvä puoli, että eihän ne kiinalaiset muuten tietäs edes mitään poliittisesti soveliaita asioita, mutta kommentti katosi johonkin sensuuritaivaaseen.
Noh, AIC ei IKINÄ oikeastaan voi olla läppä. Pitää vaan löytää viisun syvin olemus. ;)
Queenista mulla meni maku ihan yhden miehen myötä, joten oli ihan selvää, etten pisteitä kyseiselle orkesterille viljele. (vaikka ovatkin eteviä...)
Ei se mitään.
Siis hei, mitä vikaa on bloggaamisessa ja Horatiossa - ja varsinkin Horatiossa?! :)
Saati tässä ihanaisessa joka taustalla soi...
Itse kuuntelin illalla - itseasiassa yllättäen: _pitkästä aikaa_ Doorsia ja voi että se kuulostikin hyvältä... Ja nyt sitä sitten pitääkin taas kuunnella päivätolkulla - pätkähtää semmoinen putki päälle :D
Kiitos tästä; iso ilo kotiinpalanneelle laskuhumalaiselle :)
Ja nyt kun maltoin lukea muutkin kommentit niin tosiaan; minäkin katsoin sen ohjelman jonka lopussa Love Street soi, kun vielä ihan hätkähdin sitä loppusoitantaa... Mutta nyt just en jotenkin muista mikä kumma se ohjelma oikein oli??
Niin siinä vaan käy: kun Doorsia jostain kuuluu niin kaikki muu unohtuu... Minulta ainakin :)
Hyvää yötä!
Näihin harmittomiin teksteihin jää koukkuun. Syytän.
Porttiteoria ja noin poispäin.
JJ, niin juu, ei täällä tollasta saa sanoa ääneen. Heti iskee sensuuri.
Sirtsu, no ainakaan sitä ei olla tehty ihan selvinpäin, voisin veikata. :D
Tokihan mä olen sen syvimmän olemuksen löytänyt. ;)
Miehet pilaa joskus ihan hyviäkin juttuja. Sellasia ne on. Ihme hemmoja.
Bambi, joo se oli toi Entourage. Tosin se oli varmaan jo viime viikkoinen jakso, katsoin sen vaan eilen tuolta digiboksilta pois kuleksimasta. :)
Kerran jonkun ohjelman lopussa soi Peace Frog ja olin kanssa ihan että ooh uuh!
No horatio ja bloggaaminenhan on parasta lauantai-illan viihdettä, toki. :)
Tuplis, hahaa, no niin. Tästä ei nyt sitten ole suuntaa enää kuin alaspäin.
Lähetä kommentti