Itseasiassa muutaman kerran lisäkuunnelleena minähän alan ihan pitää tuosta kipaleesta :)
Promillet alkaa taasen olla 2-3 tasolla mutta toistaiseksi *okienkiroitus* toimii näemmä vielä.
Kommentoin & korjailin tuolla omassa blokissani noita linkkejä Tiinaseni. Käy kurkkaamassa jahka kerkiät. Peter Weller on kyl mun mielestäni yliarvostettu sälli. Mun mielestäni sen huippuhetket ajoittuivat The Hilloon. Olemme rumpalipojan kanssa (joka tykkää kuin hullu puurosta Wellerin soolotuotannosta) käyneet monenmonta kiistelyä tästä aiheesta.
Ja kommentti valokuvista: Kyselit joskos täältä irkuista sais fotojakin blogiin(i). No kun en ole viksu & filmaattinen ja kaikenlisäksi kännykkäkameran näyttö onpi rikki niin toistaiseksi ei heru eikä tirise.
En ole viimeisimpään 25 vuoteen muutenkaan kuvaamista harrastanut mutta toiveesi on otetu "At some point I gotta do this" listalle. Meneekö kuukausi vaiko vuosi, sen aika näyttää :)
Niin muuten: Mähn siis puhun huonoa Lontoota näin yleisesti, en ole mikään kielinero. Mun äiodinkieleni on suomi, Lontoo vääntyy ok, sen lisäksi pikkaisen ymmärrän ruotsia & saksaa.
Oon vaan huomannut että englanniksi jotkut sanonnat ei ole järkevästi suomennettavissa, osittain siksi viljelen näitä. En suinkaan ole niin ylpistynyt että esittäisin suomenkielen taitoni katoamista. Vaikka just äsken yhden ARLA-tiimin kaverin kanssa tupakilla englantia haastelinkin taitaa se suomi olla mun ykköskieli hamaan hautaan asti, ei sitä tällä iällä enää muuttaa voi.
Kiva sinänsä että oon oppinut riittävästi, alkaa kumminkaimoista juttelutkin luonnistua pikkuhiljaa (nk. "small talk").
Ilkka, tämän version oli melkein pakko olla laiskanpulskea. Sen vaan täytyi. Ei se olisi voinut olla mitään muuta.
Funka, multa on nyt jostain syystä mennyt tämä legendaarisuus ihan ohi. Eilen törmäsin siihen youtubessa ekaa kertaa!
Ilkka taasen, ei se mitään, en oikeastaan edes ole huomannut sun lontoonkielisiä heittojasi, koska viljelen niitä itsekin. Joitain asioita ei vaan pysty sanomaan yhtä hyvin suomeksi. Täytyy käväistä kuuntelemassa niitä kappaleita sun blogissasi. Jotenkin 80-luku ei kyllä ole mitään musiikin kulta-aikaa...
Anonyymi, en tiedä oliko tuo mulle vai Ilkalle, vai jotain "to be or not to be" -kaltaista elämän suurien kysymysten pohdiskelua. Jos jatsitupakkaa tarvit, niin tuossa uudemmassa postauksessa annoinkin ohjeet sen hankkimiseen.
8 kommenttia:
Telmittiin telmittiin, kävi köpelösti niin...
Aika laiskanpulskea versio oli kyl :)
Mitäh? Täähän on se kaikista legendaarisin ja ylivoimaisin versio kaikessa flegmaattisuudessaan(kin).
Itseasiassa muutaman kerran lisäkuunnelleena minähän alan ihan pitää tuosta kipaleesta :)
Promillet alkaa taasen olla 2-3 tasolla mutta toistaiseksi *okienkiroitus* toimii näemmä vielä.
Kommentoin & korjailin tuolla omassa blokissani noita linkkejä Tiinaseni. Käy kurkkaamassa jahka kerkiät. Peter Weller on kyl mun mielestäni yliarvostettu sälli. Mun mielestäni sen huippuhetket ajoittuivat The Hilloon. Olemme rumpalipojan kanssa (joka tykkää kuin hullu puurosta Wellerin soolotuotannosta) käyneet monenmonta kiistelyä tästä aiheesta.
Ja kommentti valokuvista: Kyselit joskos täältä irkuista sais fotojakin blogiin(i). No kun en ole viksu & filmaattinen ja kaikenlisäksi kännykkäkameran näyttö onpi rikki niin toistaiseksi ei heru eikä tirise.
En ole viimeisimpään 25 vuoteen muutenkaan kuvaamista harrastanut mutta toiveesi on otetu "At some point I gotta do this" listalle. Meneekö kuukausi vaiko vuosi, sen aika näyttää :)
Niin muuten: Mähn siis puhun huonoa Lontoota näin yleisesti, en ole mikään kielinero. Mun äiodinkieleni on suomi, Lontoo vääntyy ok, sen lisäksi pikkaisen ymmärrän ruotsia & saksaa.
Oon vaan huomannut että englanniksi jotkut sanonnat ei ole järkevästi suomennettavissa, osittain siksi viljelen näitä. En suinkaan ole niin ylpistynyt että esittäisin suomenkielen taitoni katoamista. Vaikka just äsken yhden ARLA-tiimin kaverin kanssa tupakilla englantia haastelinkin taitaa se suomi olla mun ykköskieli hamaan hautaan asti, ei sitä tällä iällä enää muuttaa voi.
Kiva sinänsä että oon oppinut riittävästi, alkaa kumminkaimoista juttelutkin luonnistua pikkuhiljaa (nk. "small talk").
Laskuhumala vai jatsitupakkaa?
Ilkka, tämän version oli melkein pakko olla laiskanpulskea. Sen vaan täytyi. Ei se olisi voinut olla mitään muuta.
Funka, multa on nyt jostain syystä mennyt tämä legendaarisuus ihan ohi. Eilen törmäsin siihen youtubessa ekaa kertaa!
Ilkka taasen, ei se mitään, en oikeastaan edes ole huomannut sun lontoonkielisiä heittojasi, koska viljelen niitä itsekin. Joitain asioita ei vaan pysty sanomaan yhtä hyvin suomeksi.
Täytyy käväistä kuuntelemassa niitä kappaleita sun blogissasi. Jotenkin 80-luku ei kyllä ole mitään musiikin kulta-aikaa...
Anonyymi, en tiedä oliko tuo mulle vai Ilkalle, vai jotain "to be or not to be" -kaltaista elämän suurien kysymysten pohdiskelua. Jos jatsitupakkaa tarvit, niin tuossa uudemmassa postauksessa annoinkin ohjeet sen hankkimiseen.
Ei kun videon innoittajana.
Ah, niinpä tietysti. :)
Lähetä kommentti